Uudistumisesta

Meillä ihmisillä on taipumus kangistua kaavoihimme.
Joku on sanonut, että ihminen muuttuu joka seitsemäs vuosi.
Toivottavasti aloitamme uudistumisen itsestämme
yhä paremmaksi ja jalommaksi.

Ensiksi toivoisin saavani lisää järkeä ja lahjan saada säilyttää järjen valoni mahdollisimman pitkään kirkkaana. Sen mukana tulkoon muitakin hyviä ominaisuuksia, joista pitkämielisyyden lahjan soisin karttuvan ja äkkipikaisuuden poistuvan.

Monet huomaavat nämä kausimuutokset muuttuneen huonoon suuntaan aivan liian myöhään.
Usein me ihmiset olemma aluksi uteliaita ja tiedonhaluisia vaikka liikumme aluksi konttaamalla. Kehitymme kukonaskelin.
Parikymmenvuotiaana mies on usein kuin riikinkukko !
Kolmekymmisenä kuin leijona.
Nelikymppisenä kuin muuli tai aasi.
Viisikymppisenä kuin kanervikossa sihisevä käärme.
Kuusikymppisenä käyttäydymme kuin talon vahtina räksyttävä rakkikoira.
Seitsenkymppisenä käyttäydymme kuin Korkeasaaren paviaanit tai muut apinat apinoiden toisia apinoita. Toivon ettemme ole näitten julkkispaviaanien kaltaisia, jotka ovat geneettisesti rappeutuneet.
Kahdeksan kymppisenä olemme kuin....?
- Vai olemmeko ?