Mistä perintöveroa

Jokainen maksaa perintöveron osuudestaan pesän säästöön kuolinhetkellä eli perunkirjasta ilmenevästä määrästä. Vaikka pesä jätetäänkin jakamattomaksi, niin silti perintövero tulee maksettavaksi niin kuin pesä olisi jaettu tasan kaikkien perillisten kesken. Perunkirja on samalla veroilmoitus. Jos leski myy omaisuuttaan tällä ei ole mitään vaikutusta kenenkään perintöveroon.

Verottaja suorittaa kuolinpesän ja lesken varoihin nähden fikiivisen osituksen ja tämän perusteella selviää, miten paljon ko. puolisoiden omaisuusmassasta kuuluu perintöveron alaiseen omaisuuteen eli paljonko tästä on vainajan omaisuutta kuolinhetkellä.

Jos vainaja on kuolinhetkellä ollut varakkaampi kuin leski, kuolinpesästä suoritettava tasinko vähentää perittävää omaisuutta ja perintövero määrätään tästä pienemmästä summasta jokaiselle perilliselle jaettuna.

Jos tilanne on päinvastainen eli leski oli varakkaampi, hänen suorittama tasinko kasvattaa kuolinpesän varoja ja perintövero määrätään korkeammaksi kuin edellisessä tapauksessa.

Jos perukirjassa kuitenkin on maininta siitä, että leski käyttää hänelle kuuluvaa oikeutta olla luovuttamatta omaisuutta kuolinpesälle osituksessa, viimeksi mainittua kuolinpesän varojen lisäystä ei tehdä. Silloin perintöveroa maksetaan vain vainajan nimissä olleesta omaisuudesta. Leski voi ilmoittaa tästä verottajalle myös myöhemmin, jollei ole tehnyt sitä perunkirjoituksessa.

Lesken nimissä olevasta omaisuudesta eivät perilliset suoranaisesti voi joutua maksamaan perintöveroa (vaan ainoastaan silloin jos lesken katsotaan maksavan tasinkoa kuolinpesälle kuten edellä selitin).

>>Entäs jos leski myy omistamansa auton tai metsän perukirjan teon jälkeen, mutta ennen perintöveron maksua, mistä silloin maksetaan.>>

Kuolinpesän varallisuus määritetään vainajan kuolinhetken mukaisena. Siten mitkään toimenpiteet kuolinhetken jälkeen eivät vaikuta perittävään omaisuuteen eivätkä perintöveron määrään.