Olen luterilainen, mutta ihan rehellisesti en enää tiedä käskeekö kirkko meitä katumaan mitään syntejä? Lapsena opetettiin, että syntejä pitää katua ja sitten Jumala armahtaa, mutta sittemmin nuo jutut ovat muuttuneet ja armon ja taivaspaikan kai sanotaan tulevan automaattisesti niille jotka on kastettuja?
Onko näin vai miten se on? Epämääräinen kutina minulla on, että kirkko tuomitsee niitä tekoja jotka valtiomme ja EU:n laki tuomitsee, mutta onko myös jotain uskonnollisia lakeja joita pitää noudattaa?
Pitääkö syntejä katua?
Siis mitään syntejä?
32
276
Vastaukset
- ei syntejä enää ole
Kirkon virallinen tunnustushan on vielä olemassa Tunnustuskirjoissa joka tuomitsee hyvinkin selvästi synnin, puhuen lain ja armon ulos niinkuin tuleekin.
Se, että kirkon tunnustus on nykyään lähinnä symbolisessa asemassa eli sillä ei ole merkitystä kirkon käytännön elämään eikä sitäkään vähää piispojen elämälle.
Ei tarvitse lukea kuin Vähä-Katekismus niin kyllä nämä asiat tulevat hyvin selväksi.
Odottelen tässä milloin Helsingin hiippakunnasta tulee aloite katekismusten uudistamiseksi, vastaamaan parenmmin nykyistä uskonnosta on jäljellä enää pelkkä rakkaus" -aikaa. Olletikin sieltä poistetaan kohdat jotka puhuvat synnistä ja parannuksesta sekä Jumalan tuomiosta.
Perusteluna: Hei nyt eletään jo 2000 -lukua...
Sääli tulevia polvia. - joh. 14:6
Ainakin jos olet homo niin mitään homoilua ei tule katua ja muuteenkaan, esim. esiaviollisia suhteita ja aviorikoksia ei tule katua. Juurihan luterilainen leipäpappi "siunasi" Matti Nykäsen kuudetta kertaa "avioon".
Luterilainen kirkko glorifioi huoraamisen. Mikä on luonnollista Porttokirkolle. Heippa
Kirkko ja Katekismuksemme, joka on tiivistelmä luterilaisen kirkon opista, rohkaisee katumukseen ja syntien tunnustamiseen.
Jokaisessa messussa on synnintunnustus ja synninpäästö. Siis jokaiseen jumalanpalvelukseen kuuluu syntien tunnustaminen ja Jumalan armon vakuutus. Kirkkovuodessa on ihan erityisen paastonaika, jolloin puhutaan katumuksesta ja parannuksen teosta.
Uskonnollisia lakeja?
Niitä ovat erityisesti kymmenen käskyä sekä rakkauden kaksoiskäsky ja kultainen sääntö. Kymmenen käskyn kolme ensimmäistä käskyä liittyvät Jumalan rakastamiseen yli kaiken muun, loput seitsemän käskyä ohjaavat rakastamaan lähimmäistä niin kuin omaa itseä, omaa persoonaa ja omia oikeuksia rakastetaan ja kunnioitetaan.
Rakkauden kaksoiskäsky esitetään Raamatussa Jumalan lain tiivistelmäksi: ”Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi”. Ks. Matt. 22:36-39
Kultaisella säännöllä tarkoitetaan Jeesuksen opetusta Vuorisaarnassa: "Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille.” (Matt. 7:12)
On totta, että monet laistamme perustuvat kristilliseen etiikkaan.
Katumus onkin aika haastava asia. Itse ajattelen, että jokin elämäntilanne saattaa ihmisen huomaamaan, kuinka paljon väärin elämässä on tullut tehtyä. Joskus puhutaan myös katumuksen armosta. Siis armoa sekin, että huomaa omat virheensä ja rikkomuksensa.
Katekismus opettaa syntien katumuksesta mm. näin:
Ripissä Jumala antaa meille kaikki syntimme anteeksi. Jumalan käskyjen ja hänen sanansa valossa joudumme myöntämään, että olemme rikkoneet häntä vastaan ajatuksin, sanoin ja teoin. …Voimme tunnustaa syntimme Jumalalle yhteisessä jumalanpalveluksessa, henkilökohtaisessa ripissä tai hiljaisessa rukouksessa. …Ripissä kuulemamme anteeksiantamuksen ja lohdutuksen vakuutus kuuluu juuri meille. … Hänen ehdoton armahduksensa tekee meidät vapaiksi ja antaa meille hyvän omantunnon.
Moikkaa
Päivi-pappi Hämeestä- Evita
Minusta katuminen on hyvä asia silloin kun on tehnyt väärin. Se on alku parannuksen tekoon, ja on sielun elämälle huomattavasti tervehdyttävämpää, kuin jatkuvassa syyllisyydentunnossa rypeminen.
Täytyy muistaa että kaikille katuvaisille kuuluu armo. "(uskonnollisia lakeja) erityisesti kymmenen käskyä sekä rakkauden kaksoiskäsky ja kultainen sääntö."
Entäs ne muut vanhan testamentin lait? Pitääkö niitäkin noudattaa kymmenen käskyn lisäksi?
Kultainen sääntö ei muuten ole mitenkään pelkästään Joshuan opetusten mukainen, erityisesti kristillinen juttu, vaan sama sääntö/opetus löytyy monista muistakin, kristin uskoa vanhemmista uskonnoista, filosofioista ja maailman katsomusista.
"monet laistamme perustuvat kristilliseen etiikkaan"
Mitkä lait pohjautuvat nimenomaan kristilliseen etiikkaan? Siis sellaiseen, joka on jotenkin erityisesti kristinuskoon ja opetuksiin pohjautuvaa?- dxxx
jimmyogg kirjoitti:
"(uskonnollisia lakeja) erityisesti kymmenen käskyä sekä rakkauden kaksoiskäsky ja kultainen sääntö."
Entäs ne muut vanhan testamentin lait? Pitääkö niitäkin noudattaa kymmenen käskyn lisäksi?
Kultainen sääntö ei muuten ole mitenkään pelkästään Joshuan opetusten mukainen, erityisesti kristillinen juttu, vaan sama sääntö/opetus löytyy monista muistakin, kristin uskoa vanhemmista uskonnoista, filosofioista ja maailman katsomusista.
"monet laistamme perustuvat kristilliseen etiikkaan"
Mitkä lait pohjautuvat nimenomaan kristilliseen etiikkaan? Siis sellaiseen, joka on jotenkin erityisesti kristinuskoon ja opetuksiin pohjautuvaa?Kultainen sääntö tosiaan löytyy monista vanhoista uskonnoista ja filosofioista, mutta se on myös Jeesuksen opetus.
Jumala on luonut kaikkien ihmisten sisimpään omantunnon, ja se on kertonut ihmisille eri aikoina tuon saman minkä Jeesus opetti. - Nasse.
Äläs Päivi kiemurtele.
Loitsutieteellisen käyneenä tiedät taikauskosi historiasta ainakin kaksi asiaa:
1) Jeesus tapatti itse itsensä leikisti antaakseen itselleen anteeksi sen että hänen luomistyönsä on epäonnistunut. Jos haluat kunnioittaa Kaikkivaltiaan, Armollisen Jumalasi suunnatonta uhrausta, teet niitä syntejä ettei uhraus mennyt hukkaan
2) jos kuitenkin olet käytkseltäsi kaikkea muuta kuin kristitty ja "synnin" tekeminen tuntuu sinusta vaikealta muista että että edustamassasi väkivaltauskonnon lahkossa on ns. perisynti jotta sinunkaan ei tarvitse ilman syntejä olla.
Näppärää, eikö? - kuulkaas nyt
Mutta miten ihminen voi katua jos sille ei koskaan sanota että se on tehnyt jotain väärin? Enkä tällä tarkoita vain sellaista "kaikkiontehneetsyntiä" -yleistä ja merkityksetöntä hölinää, vaan että pappien pitää (koska heidän suustaan opetusta odotetaan) sanoa ikä on syntiä, eikä tyytyä hölisemään yleisellä tasolla ja tarjomaan korvikkeeksi puolisyntisille "Jumalaonkaikenkattavarakkaus" selitystä.
Eikä mitään tällaista lipilaaria: "me rohkaisemme sinua katumaan..." vaan pitää kertoa miksi pitää katua ja mitä pitää katua ja pitää kertoa armosta niinkuin se on, ehdottomana.
Ei ihmistä pidä "rohkaista" katumaan vaan ihmisille pitää saarnata lakia niin että synnintuntoa voisi tulla ja sitten armoa että löytäisi lääkkeen syntisyyteen.
Tuo tuollainen "kirkkomme rohkaisee katumaan" on yhtä tyhjää ja merkityksetöntä lätinää joka ei varmasti ohjaa yhtäkään ihmistä oikealle tielle.
PALJON rohkeampi pitää olla jos papiksi kerran ryhtyy. sen tähden joka miehen ei pitäisikään ryhtyä papiksi sillä heiltä vaaditaan enemmän kuin muilta. - Nasse.,
Päivi, lässyyttämisen sijaan olisit voinut kertoa että perisynti on lahkosi keksintöä ja etä syntiä kannataa tehdä.
Kunnianosoituksena Jeesukselle, ettei ressukka "kuollut" turhaan. - katti kiskis
kuulkaas nyt kirjoitti:
Mutta miten ihminen voi katua jos sille ei koskaan sanota että se on tehnyt jotain väärin? Enkä tällä tarkoita vain sellaista "kaikkiontehneetsyntiä" -yleistä ja merkityksetöntä hölinää, vaan että pappien pitää (koska heidän suustaan opetusta odotetaan) sanoa ikä on syntiä, eikä tyytyä hölisemään yleisellä tasolla ja tarjomaan korvikkeeksi puolisyntisille "Jumalaonkaikenkattavarakkaus" selitystä.
Eikä mitään tällaista lipilaaria: "me rohkaisemme sinua katumaan..." vaan pitää kertoa miksi pitää katua ja mitä pitää katua ja pitää kertoa armosta niinkuin se on, ehdottomana.
Ei ihmistä pidä "rohkaista" katumaan vaan ihmisille pitää saarnata lakia niin että synnintuntoa voisi tulla ja sitten armoa että löytäisi lääkkeen syntisyyteen.
Tuo tuollainen "kirkkomme rohkaisee katumaan" on yhtä tyhjää ja merkityksetöntä lätinää joka ei varmasti ohjaa yhtäkään ihmistä oikealle tielle.
PALJON rohkeampi pitää olla jos papiksi kerran ryhtyy. sen tähden joka miehen ei pitäisikään ryhtyä papiksi sillä heiltä vaaditaan enemmän kuin muilta.Paavalinkaan mielestä ihmiselle ei ole tarvinnut saarnata lakia, vaan kyllä hän sisimmässään itse tietää tehneensä väärin: "Pakanakansatkin, joilla ei ole lakia, saattavat luonnostaan tehdä, mitä laki vaatii. Silloin pakanat, vaikkei heillä lakia olekaan, ovat itse itselleen laki. Näin he osoittavat, että lain vaatimus on kirjoitettu heidän sydämeensä. Siitä todistaa heidän omatuntonsakin, kun heidän ajatuksensa syyttävät tai myös puolustavat heitä." (Room. 2: 14 - 15)
Mutta jos sinulla on syntiesi huomaamisessa vaikeuksia, lue vaikka Isosta Katekismuksesta (http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/ik/) kymmenen käskyn selitykset, ja mieti omaa elämääsi niiden valossa.
Nettikeskustelijoiden toivoisin etenkin tuota kahdeksatta käskyä säännöllisesti kertaavan!
Niin, en ole vielä ainakaan kuullut sellaista opetusta luterilaisilta papeilta (tai muiltakaan) että taivaspaikan saa automaattisesti vaikka kastamalla. Näitä oppeja tulee hiukan eri suunnasta…
- kui22
Onkohan katumatonta ihmistä olemassakaan? Sellaista joka ei yhtään mitään vääriä tekojaan tai mokiaan katuisi milloinkaan.
Tai haetaanko sillä katumisen vaatimuksella kenties sittenkin vain määriteltyjen asioitten katumista tai kauheassa synnintunnossa rypemistä?Taidetaan etsiä. Etenkin juuri tuota määriteltyjen asioitten katumista eli tarkalleen niiden ”syntien” joita jotkut käskee katua.
- voi sentään
mummomuori kirjoitti:
Taidetaan etsiä. Etenkin juuri tuota määriteltyjen asioitten katumista eli tarkalleen niiden ”syntien” joita jotkut käskee katua.
Ellei uskottaisi Jumalan säätäneen tietyt asiat synneiksi, niin silloinhan jokainen voisi itse asettua omaksi Jumalakseen ja tehdä niin kuin itse tahtoo.
- leipäpappi
Pitääkö syntejä katua?
Miksi pitäisi? Jumalahan on rakkaus!
Terveisin:
leipäpappi porvoosta - Maisalis
Voisimme katua esim. syrjinnän ja sortamisen syntiä. Tähän syntiin on myös kirkkomme syyllistynyt aikojen saatossa homoseksuaaleja kohtaan ja tätä syntiähän arkkipiispamme pyysi julkisesti anteeksi, mikä oli todella hieno teko.
- kirkkoagenda
Arvaan, keneltä Maisaliksen plussat tulivat: 1. Maisalikselta 2. mummomuorilta 3. Päivi-papilta tai sitten kui:lta.
Miksi te puhutte aina yhdestä aiheesta?
Tässä puhuttiin nyt yleensä syntien katumisesta. Miksi te yritätte aina ohjata keskustelun yhdelle ladulle? Eikö teitä liikuta enää mikään muu? Eikö missään ole syrjittyjä paitsi tämä yksi ryhmä, jota puolet ihmisistä kiihkoissaan puolustaa jotain näkymätöntä vihollista vastaan ja on valmis tuomitsemaan kadotukseen (vaikka ei muuten sellaiseen uskokaan) ne, joita ei ole samaan fanaattisuuteen saatu mukaan? - kirkkoagenda
kirkkoagenda kirjoitti:
Arvaan, keneltä Maisaliksen plussat tulivat: 1. Maisalikselta 2. mummomuorilta 3. Päivi-papilta tai sitten kui:lta.
Miksi te puhutte aina yhdestä aiheesta?
Tässä puhuttiin nyt yleensä syntien katumisesta. Miksi te yritätte aina ohjata keskustelun yhdelle ladulle? Eikö teitä liikuta enää mikään muu? Eikö missään ole syrjittyjä paitsi tämä yksi ryhmä, jota puolet ihmisistä kiihkoissaan puolustaa jotain näkymätöntä vihollista vastaan ja on valmis tuomitsemaan kadotukseen (vaikka ei muuten sellaiseen uskokaan) ne, joita ei ole samaan fanaattisuuteen saatu mukaan?Tässä puhutaan nyt syntien katumisesta. Synti on eräs kristinuskon keskeinen käsite, vaikka pallo onkin ihan hukassa näemmä siitä. On tympeätä, jos tämäkin nyt rajataan puhumaan yhdestä aiheesta, joka ei suurempaa osaa ihmisistä kiinnosta ollenkaan.
Esim: Jos kerran mikään ei enää ole syntiä, miltä Jumala pelasti ihmisen? Miksi puhutaan armosta, jos kerran syntiäkään ei enää saa mainita missään yhteydessä? Miksi luullaan, että se on synnintunnossa kieriskelyä? Miten nykyihminen ymmärtää synti-sanan? - kui22
kirkkoagenda kirjoitti:
Tässä puhutaan nyt syntien katumisesta. Synti on eräs kristinuskon keskeinen käsite, vaikka pallo onkin ihan hukassa näemmä siitä. On tympeätä, jos tämäkin nyt rajataan puhumaan yhdestä aiheesta, joka ei suurempaa osaa ihmisistä kiinnosta ollenkaan.
Esim: Jos kerran mikään ei enää ole syntiä, miltä Jumala pelasti ihmisen? Miksi puhutaan armosta, jos kerran syntiäkään ei enää saa mainita missään yhteydessä? Miksi luullaan, että se on synnintunnossa kieriskelyä? Miten nykyihminen ymmärtää synti-sanan?Kerros sinä 'kirkkoagenda' minkälaisia syntejä tulee kovasti katua ja tehdä parannus?
yksinkertaisia arkipäiväisiä esimerkkejä.
Pitääkö vaik semmosta että tietää yksinäisiä olevan, ehkä ihan lähelläkin, mutta ei vain viitsi pyytää mihinkään juttuun mukaan tai käydä katsomassa tai edes jutella tmv.
- tai etuilua kun on vaikka tungosta ja haluttais hyvälle paikalle etupenkkiin, niin pitää huolen että ite ainaskin pääsee 'aitiopaikalle' avuttomista ja heikoista viis tuolla hetkellä..- näinhän se yleensä aina menee, eli pitääkö katua ja tehdä parannus?
Kannattaako noista synneistä keskustella ehkä pitkäänkin? Jos ei, minkälaisista kannattaa? - kirkkoagenda
kui22 kirjoitti:
Kerros sinä 'kirkkoagenda' minkälaisia syntejä tulee kovasti katua ja tehdä parannus?
yksinkertaisia arkipäiväisiä esimerkkejä.
Pitääkö vaik semmosta että tietää yksinäisiä olevan, ehkä ihan lähelläkin, mutta ei vain viitsi pyytää mihinkään juttuun mukaan tai käydä katsomassa tai edes jutella tmv.
- tai etuilua kun on vaikka tungosta ja haluttais hyvälle paikalle etupenkkiin, niin pitää huolen että ite ainaskin pääsee 'aitiopaikalle' avuttomista ja heikoista viis tuolla hetkellä..- näinhän se yleensä aina menee, eli pitääkö katua ja tehdä parannus?
Kannattaako noista synneistä keskustella ehkä pitkäänkin? Jos ei, minkälaisista kannattaa?Ei minua tarvitse käydä katsomassa, vaikka yksinäinen olenkin. Eihän kukaan voi tietää missä olen. Aika vähän olen etuillut, kun olen täällä lähinnä pahnan pohjimmaisena. Mutta olen ihan tyytyväinen syrjittynä, sillä olisi kurja polkea toisia jalkoihinsa.
Minulle taas, jos kirkko ikään kuin sanoo, ettei ole syntiä ja vakuuttelee, paremminkin sitä syntisempänä alan itseäni pitämään. Mutta kuten kaikki tiedämme, ei synti ole yksittäisiä tekoja pelkästään, vaan koko olemuksemme, joka helposti suuntautuu väärin.
Tarkoitan siis, että kristinuskosta tulee epäuskottavaa yleisellä tasolla, jos puhutaan vain armosta.
Sitte taas jos on kuitenkin omasta mielestäänkin huomannut kaikenlaista syntiä itsessään, tuntuu hassulta, että väitetään että sellaista ei olisi. Viime aikoina olen yrittänyt tehdä parannusta tänne kirjoittamisesta. En haluaisi kirjoittaa tänne, koska se on syntiä mielestäni. - kui22
kirkkoagenda kirjoitti:
Ei minua tarvitse käydä katsomassa, vaikka yksinäinen olenkin. Eihän kukaan voi tietää missä olen. Aika vähän olen etuillut, kun olen täällä lähinnä pahnan pohjimmaisena. Mutta olen ihan tyytyväinen syrjittynä, sillä olisi kurja polkea toisia jalkoihinsa.
Minulle taas, jos kirkko ikään kuin sanoo, ettei ole syntiä ja vakuuttelee, paremminkin sitä syntisempänä alan itseäni pitämään. Mutta kuten kaikki tiedämme, ei synti ole yksittäisiä tekoja pelkästään, vaan koko olemuksemme, joka helposti suuntautuu väärin.
Tarkoitan siis, että kristinuskosta tulee epäuskottavaa yleisellä tasolla, jos puhutaan vain armosta.
Sitte taas jos on kuitenkin omasta mielestäänkin huomannut kaikenlaista syntiä itsessään, tuntuu hassulta, että väitetään että sellaista ei olisi. Viime aikoina olen yrittänyt tehdä parannusta tänne kirjoittamisesta. En haluaisi kirjoittaa tänne, koska se on syntiä mielestäni."Ei minua tarvitse käydä katsomassa, vaikka yksinäinen olenkin. Eihän kukaan voi tietää missä olen. Aika vähän olen etuillut, kun olen täällä lähinnä pahnan pohjimmaisena. Mutta olen ihan tyytyväinen syrjittynä, sillä olisi kurja polkea toisia jalkoihinsa."
Jaa - sinullako ei ole väliä miten sinua kohdellaan tai syrjitään? Etkö arvosta itseäsi ja jos et niin miten voit arvostaa muita - vai onko se syntiä jos on itsetuntoa? Tai näetkö mitään syntiä itsesi aliarvioimisessa - eli sinusta ei tarvitse kenenkään välittää -ajattelussasi?- meinaan jos sanoit tuon tosissasi.
Miksi sinun tulee olla syrjitty, ettet polkisi ketään?? Tunnetko olevasi jopa autuaampi/tarpeeksi nöyrä syrjittynä kun noin hassusti kirjoitat..
p.s. Tarkoitin tilannetta jossa on tietoinen.. että joku ehkä kaipaisi tulla nähdyksi, mutta ei välitä tuosta vaikka voisi.. onko se synti josta pitäs tehdä parannus ja josta ei muistuteta tarpeeksi? - kirkkoagenda
kui22 kirjoitti:
"Ei minua tarvitse käydä katsomassa, vaikka yksinäinen olenkin. Eihän kukaan voi tietää missä olen. Aika vähän olen etuillut, kun olen täällä lähinnä pahnan pohjimmaisena. Mutta olen ihan tyytyväinen syrjittynä, sillä olisi kurja polkea toisia jalkoihinsa."
Jaa - sinullako ei ole väliä miten sinua kohdellaan tai syrjitään? Etkö arvosta itseäsi ja jos et niin miten voit arvostaa muita - vai onko se syntiä jos on itsetuntoa? Tai näetkö mitään syntiä itsesi aliarvioimisessa - eli sinusta ei tarvitse kenenkään välittää -ajattelussasi?- meinaan jos sanoit tuon tosissasi.
Miksi sinun tulee olla syrjitty, ettet polkisi ketään?? Tunnetko olevasi jopa autuaampi/tarpeeksi nöyrä syrjittynä kun noin hassusti kirjoitat..
p.s. Tarkoitin tilannetta jossa on tietoinen.. että joku ehkä kaipaisi tulla nähdyksi, mutta ei välitä tuosta vaikka voisi.. onko se synti josta pitäs tehdä parannus ja josta ei muistuteta tarpeeksi?Ei vaan tämä on mielenkiintoisempi ja kasvattavampi paikka katsoa maailmaa. Ei se liity mitenkään itsetuntooni.
Mutta jätän tämän syntiasian enemmän selvittelyn, sillä huomasin eräästä kommentista, että on turha alkaa lyömään päätään seinään, en niinkään tässä ketjussa, vaan toisessa. Siinä taidettiin sanoa jotain sellaista, että nyt ymmärrän, minkä vuoksi jotkut pelästyvät synti-sanasta ja yleensäkin synnistä kovasti tai jostain Jumalan laista jne. Ymmärrän siis, ettei kannata selittää ja jos joku selittäisi, ehkä se olisi parempi, että minusta parempi selittäjä. Näin ollen tulee vain väärinkäsityksiä, jotka eivät johda mihinkään. Tavallaan siis itselleni on vain vapauttavaa todeta, että itsessäni on syntiä, ei jokin kauhistava ajatus, sillä se on tavallaan helpottavaa, että Jumala sanoo totuuden ja jopa lääkkeen siihen ja antaa neuvojakin sitten ihmiselle. - kui22
kirkkoagenda kirjoitti:
Ei vaan tämä on mielenkiintoisempi ja kasvattavampi paikka katsoa maailmaa. Ei se liity mitenkään itsetuntooni.
Mutta jätän tämän syntiasian enemmän selvittelyn, sillä huomasin eräästä kommentista, että on turha alkaa lyömään päätään seinään, en niinkään tässä ketjussa, vaan toisessa. Siinä taidettiin sanoa jotain sellaista, että nyt ymmärrän, minkä vuoksi jotkut pelästyvät synti-sanasta ja yleensäkin synnistä kovasti tai jostain Jumalan laista jne. Ymmärrän siis, ettei kannata selittää ja jos joku selittäisi, ehkä se olisi parempi, että minusta parempi selittäjä. Näin ollen tulee vain väärinkäsityksiä, jotka eivät johda mihinkään. Tavallaan siis itselleni on vain vapauttavaa todeta, että itsessäni on syntiä, ei jokin kauhistava ajatus, sillä se on tavallaan helpottavaa, että Jumala sanoo totuuden ja jopa lääkkeen siihen ja antaa neuvojakin sitten ihmiselle."Ei vaan tämä on mielenkiintoisempi ja kasvattavampi paikka katsoa maailmaa. Ei se liity mitenkään itsetuntooni."
Eli sinä olet tyytyväin noin, tallottuna ja syrjittynä, osaatkohan ajatella miten lähimmäisesi kokee kys. tilanteen.?
Mutta juu, mielenkiintosi syntikeskusteluun lopahti yllättävän äkkiä vaikka ensin halusit, etkä siis kertonut ainuttakaan esim. konkreettisesta synnistä jota sinun mielestäsi kannattaa todenteolla katua, minä annoin sitä vastoin monta esim. tilanteista jossa tulee tehtyä väärin siis syntiä mutta nuo eivät tainneet kelvata painoarvoltaan synniksi saakka koska mitätöit ne oitis. Sen pitää kuitenkin olla jotain tramaattisempaa ainesta, ehkä?
Sanot vaan että sinussa on syntiä ja se tieto helpottaa oloasi. ai niin ja kerroithan senkin että tännekin kirjoittelusi koet synniksi. Elänet varmaan omassa ajatusmaailmassasi jossa sinun on jossa sinun on jostain kumman syystä hyvä olla.
Tuoko ehkä jatkuva synnintunto sinulle turvallisen olon siitä että koet ja teet oikein..mene tiedä.
P.s. Et kertonut sitäkään että mitä ajattelit minun ajavan takaa 'määriteltyjen syntien tunnustamisella ja katumisella'? Et siis kuitenkaan ossaa sanua mitä on kunnon synti. - kirkkoagenda
kui22 kirjoitti:
"Ei vaan tämä on mielenkiintoisempi ja kasvattavampi paikka katsoa maailmaa. Ei se liity mitenkään itsetuntooni."
Eli sinä olet tyytyväin noin, tallottuna ja syrjittynä, osaatkohan ajatella miten lähimmäisesi kokee kys. tilanteen.?
Mutta juu, mielenkiintosi syntikeskusteluun lopahti yllättävän äkkiä vaikka ensin halusit, etkä siis kertonut ainuttakaan esim. konkreettisesta synnistä jota sinun mielestäsi kannattaa todenteolla katua, minä annoin sitä vastoin monta esim. tilanteista jossa tulee tehtyä väärin siis syntiä mutta nuo eivät tainneet kelvata painoarvoltaan synniksi saakka koska mitätöit ne oitis. Sen pitää kuitenkin olla jotain tramaattisempaa ainesta, ehkä?
Sanot vaan että sinussa on syntiä ja se tieto helpottaa oloasi. ai niin ja kerroithan senkin että tännekin kirjoittelusi koet synniksi. Elänet varmaan omassa ajatusmaailmassasi jossa sinun on jossa sinun on jostain kumman syystä hyvä olla.
Tuoko ehkä jatkuva synnintunto sinulle turvallisen olon siitä että koet ja teet oikein..mene tiedä.
P.s. Et kertonut sitäkään että mitä ajattelit minun ajavan takaa 'määriteltyjen syntien tunnustamisella ja katumisella'? Et siis kuitenkaan ossaa sanua mitä on kunnon synti.Ongelma on oikeastaan siinä, että varmaankin tuolla milloin tämä keskustelu nyt alkoi, saatoin ollakin jonkin verran kiinnostunut aiheesta, mutta tällä hetkellä en taida olla. Varmaankin jotain sen kanssa tekemistä, että keskustelu alkoi monta päivää sitten ja nyt on jo 5.8. Huomasin vain ohimennen, että tänne oli jotain vastattu ja vastasin siksi, mutta itse aihe on tosiaan alkanut lopahtaa täydellisen mielenkiinnottomuuden puolelle, kaipa se on kun sitä vettä on virrannut sen jälkeen niin paljon...
Kysymyksesi taas oli jollain tapaa omituinen, pitäisikö minun alkaa muka jotain syntilistoja tässä luetella? - kirkkoagenda
kirkkoagenda kirjoitti:
Ongelma on oikeastaan siinä, että varmaankin tuolla milloin tämä keskustelu nyt alkoi, saatoin ollakin jonkin verran kiinnostunut aiheesta, mutta tällä hetkellä en taida olla. Varmaankin jotain sen kanssa tekemistä, että keskustelu alkoi monta päivää sitten ja nyt on jo 5.8. Huomasin vain ohimennen, että tänne oli jotain vastattu ja vastasin siksi, mutta itse aihe on tosiaan alkanut lopahtaa täydellisen mielenkiinnottomuuden puolelle, kaipa se on kun sitä vettä on virrannut sen jälkeen niin paljon...
Kysymyksesi taas oli jollain tapaa omituinen, pitäisikö minun alkaa muka jotain syntilistoja tässä luetella?Hah. Sitä en osaa sanoa onko tämä synti, keskustelun lopettaminen kanssasi, sillä "jos joku haluaa kulkea kanssasi virstan matkan, kulje hänen kanssaan kaksi"(siitä huolimatta vaikka tyyppi olisi kuinka kuolettavan tylsä ja suorastaan kuulusteleva, kuin olisin syyllisten penkillä, halveksuva, alentuva jne.). MInä nyt valitettavasti kuitenkin aion syyllistyä tällaiseen itsekkyyteen, joten sinun on sitten vain syyllistettävä minut...
- kui22
kirkkoagenda kirjoitti:
Hah. Sitä en osaa sanoa onko tämä synti, keskustelun lopettaminen kanssasi, sillä "jos joku haluaa kulkea kanssasi virstan matkan, kulje hänen kanssaan kaksi"(siitä huolimatta vaikka tyyppi olisi kuinka kuolettavan tylsä ja suorastaan kuulusteleva, kuin olisin syyllisten penkillä, halveksuva, alentuva jne.). MInä nyt valitettavasti kuitenkin aion syyllistyä tällaiseen itsekkyyteen, joten sinun on sitten vain syyllistettävä minut...
Ahaa
- kui22
"Miten nykyihminen ymmärtää synti-sanan?"
Synti on varmaan väärin tekemistä missä tilanteessa tahansa, alistamista, pakottamista, uhkailua tm. löytyyhän sitä.. mutta nuokin asiat ihmiset ymmärtävät eri tavoin että mitä mikäkin on..esim. toiselle oman edun tavoittelu tungoksessa ei ole ei ole synti eikä vääryys eikä mikään.. toiselle se hyvinkin saattaa olla..
En ole ohjaillut mitään puhetta, minähän vain kysyin tuossa edellä että tarkoitetaanko syntien katumisella joidenkuiden määriteltyljen syntien katumista? mitä sinä sitten ajattelit noin kysyttyäni? - muistuipa mieleeni,
että kun synnistä ja parannuksesta täällä joskus aikaisemmin juteltiin, niin nostettiin esiin sellaista ajatusta ettei synnistä parannukseen kannata ohjata, koska ellei joku sitten pysyvään parannukseen pysty niin joutuu neuvoja, repsahtanut henkilö ja samalla ehkä koko uskonsuuntauskin naurunalaiseksi.
En silloin yhtään käsittänyt, mistä tuollainen varoittelu kimpuaa. Onhan se kaikille ihmisille normaalia elämää, että tehdään virheitä ja sitten yritetään oppia ja välttää niitä.
Nyt mieleeni tuli, että ongelma taitaa kummuta luterilaisesta syntiopista itsestään. Eikös meillä periaatteessa pitäisi uskoa niin, että Jumala antaa armon ja korjaa synnit kun ihminen todella uskoo Jumalaan? Siis ettei ihmisen itsensä tarvitse tehdä parannusta, vaan Jumala tekee sen hänen puolestaan?
Jos synti ja parannus tosiaan menee luterilaisittain noin, niin silloin tietenkään ei hyödytä optimistisesti opettaa kaidalla polulla kulkemista koska moraalisesti hyvä elämä tulee yliluonnollisesti eikä yrittämällä.
Korjatkaa vaan, jos olen väärässä. Tuollainen vain juolahti mieleeni äkkiseltään.Hei.
Kyllä, syntejä pitää katua ja pyytää anteeksi. Syntiä on kaikki mikä erottaa meitä Jumalasta sekä lähimmäisestä. Synti on Jumalan tahdon vastaista toimintaa. Synti on rakastamatta ja hyvän tekemättä jättämämistä. Synti on, ettemme kohtele lähimmäistä kuin toivomme itseämme kohdeltavan. Synti on, ettemme rakasta Jumalaa kaikesta sydämestämme. Synti on siis enemmänkin asenne kuin yksittäinen teko. Tätä syntiä meidän tulee pyytää anteeksi, uudestaan ja uudestaan. Mutta onneksi saamme luottaa rakastavan Jumalan armoon; Jumala antaa nöyrin sydämin eteensä tulleelle anteeksi.
Hyvää kesää toivottaa,
Pirkko-pappi- Nasse..
kuunteleva_kirkko kirjoitti:
Hei.
Kyllä, syntejä pitää katua ja pyytää anteeksi. Syntiä on kaikki mikä erottaa meitä Jumalasta sekä lähimmäisestä. Synti on Jumalan tahdon vastaista toimintaa. Synti on rakastamatta ja hyvän tekemättä jättämämistä. Synti on, ettemme kohtele lähimmäistä kuin toivomme itseämme kohdeltavan. Synti on, ettemme rakasta Jumalaa kaikesta sydämestämme. Synti on siis enemmänkin asenne kuin yksittäinen teko. Tätä syntiä meidän tulee pyytää anteeksi, uudestaan ja uudestaan. Mutta onneksi saamme luottaa rakastavan Jumalan armoon; Jumala antaa nöyrin sydämin eteensä tulleelle anteeksi.
Hyvää kesää toivottaa,
Pirkko-pappiSynti on määritelmä jonka avulla hitaimpia hallitaan, kusetetaan, rahastetaan ja heidän tyttärensä naidaan.
Synti on erään taikauskon määritelmä olemattomaan ongelmaan johon he tarjoavat rahaa ja hyväksikäyttöä vasten ratkaisun.
Onko Pirkko-pappi sinulle täysin mahdotonta olla edes hetken vilpitön ja rehellinen?
- yksi luterilainen
Syntejä ei tarvitse katua sen takia, että katumalla ja anteeksipyytämällä saisi ne mitätöidyiksi, koska ne on mitätöity jo Golgatan ristillä. Siellä sovitettiin kaikkien ihmisten kaikki synnit, entiset, nykyiset ja tulevat. Jumala ei kysy muuta kuin uskoa siihen, että minunkin syntini ovat sovitetut. "Yksin uskosta." Tekoja ei kysytä, ja syntien katuminen ja anteeksipyytäminenkin on teko.
Syntejä on tarpeellista katua siksi, että jos suhtautuu välinpitämättömästi synteihinsä, paatuu, ja paatumus vie eroon Jumalasta, usko kuihtuu pois. Myös ihan maallisista ja inhimillisistä syistä syntien katuminen on tarpeellista, ettei välinpitämättömyydessään tekisi pahaa ympäristölleen.
Syntien anteeksipyytäminen Jumalalta on vain uskon vahvistusta varten. Ihminen on usein uskossaan niin heikko, ettei jaksa uskoa syntejään jo sovitetuiksi, ja anteeksipyytäminen vahvistaa hänet uskomaan, että ne ovat anteeksiannetut. - miksi pitäisi?
Ja kaikken tärkeintähän varmaan on se oma taivaspaikka, eikö niin? Eikä suinkaan lähimmäiset.
Jos ihmisellä on yhtään mitään moraalia, häntä kyllä kiinnostaa se, mitä omat teot - tai tekemättä jättämiset - muihin ihmisiin vaikuttavat. Vaikkei mitään palkkiota olisi luvassa edes.
Valitettavan usein kristinusko esitetään niin, että lähimmäiset, heitä vastaan tehdyt synnit ja niiden katuminen ovat vain välineitä oman taivaspaikan varmistelussa. Jo se, että täytyy kysyä pitääkö syntejä katua, on tämän opetuksen hedelmää. Moraalinen ateistikin osaa katua, joskaan hän ei nimitä pahoja tekojaan synneiksi. Kristityt ovat kuin Jumalalta kehuja ja palkintoa kerjääviä koiria, vaikka huomion tulisi olla toisaalla.
Armokin on kutistettu siihen, että ei saa rangaistusta siitä mistä se oikeastaan kuuluisi saada. Mutta onhan jo kaste armoa, ja synnintunto, ja sekin että saa olla olemassa tässä ja nyt.
Ei mene niin, että lakeja pitää noudattaa, jotta saa armon. Ne lait kertovat, miten ihminen elää, jos elää täysin Jumalan mielen mukaan, ja Jeesuksen maanpäällinen elämä oli tästä malli kanssa. Kokeiles vaikka http://www.evl.fi/raamattu/1992/Matt.6.html#o25, osaatko elää tuolla tavoin murehtimatta? Se kertoo, millaista elämäsi on, jos täysin luotat Jumalaan, eli noudatat ensimmäistä kymmenestä käskystä. Mutta jos et vielä osaakaan olla murehtimatta huomisesta niin ei hätää, voit rukouksessa myöntää asian ja pyytää sitä luottamusta. Ja sama muiden käskyjen kanssa. Se jos niitä noudattaa on armoa sekin, eikä mikään armon ehto.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 854052
Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa
Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t353121Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan
Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä1002285Onko jollakin navetassa kuolleita eläimiä
Onko totta mitä facebookissa kirjoitetaan että jonkun navetassa olisi kuolleita eläimiä? Mitä on tapahtunut?312108Miksi olet riittämätön kaivatullesi?
Mistä asioista tunnet riittämättömyyden tunnetta kaipaamaasi ihmistä kohtaan? Miksi koet, että et olisi tarpeeksi hänell811866Tiedän, että emme yritä mitään
Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian271821- 311810
Mitä, kuka, hä .....
Mikähän sota keskustassa on kun poliiseja on liikkeellä kuin vilkkilässä kissoja271557Näin pitkästä aikaa unta sinusta
Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni91527- 281501