Nyt on niin kypsyny fiilis. Tästä eteenpäin kovetan ja kylmetän sydämeni ja otan yhden miehen elämääni jonka kanssa yhteistyö ja avunanto sopimus voi toimiakin. Nyt ei vaan pysty enään laittamaan sydäntään alttiiksi. Tommosia toisen tunteita hyväkskäyttäviä paskoja vaan paikat pullollaan. Pitäkää tunkkinne senkin sieluja kuppaavat siat!
Ketutusta ilmoilla...
Nainen Treelta
8154
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Eihän sun sitten tarvii sydäntäsi kylmettää otat vaan sen miehen.
Älä oo niin itsekeskeinen. Tuskin kukaan on hyväksikäyttänyt sun tunteita tai jos on niin miten on? Muut ei voi sun tunteille mitään eikä kaikki osaa lukea niin hyvin, että osaisi varoa. Olet liian temperamenttinen, se on sun ongelmasi. Kyllä sua on varmastikin loukattu, mutta nyt tulkitset menneisyyden vuoksi kaiken hyökkäyksenä sinua vastaan etkä osaa asettua lainkaan toisen eli tässä tapauksessa miehen asemaan. Jokainen mies on erilainen ja toimii eri syistä, ei ne ole samanlaisia, vaikka olisikin kiva ajatella niin.
Jos toinen on tietoinen toisen tunteista ja käyttää sitä tietoutta omaksi "hyödykseen" niin minusta se nyt vaan tuntuu nyt juurikin siltä. No olenhan tietenkin itsekin selkeästi liian naivi.
Ei siinä olisi tunteita kauheesti pelissä, vaikka luultavasti pitemmän päälle niitä kuitenkin kehkeytyisi ja se olisi siinä sitten... Ja taas ottais pannuun. Huoh... eli olis opittava oleen yksin ilman rakkautta, ilman läheisyyytä, ilman kosketusta.
No ei siinä noin käy kuitenkaan ja sä tiiät kyllä sen itekkin. Ens kerralla kun lähestyt jotakuta niin koeta ennemmin miettiä mitä sä voit antaa sille miehelle etkä mitä se voi antaa sulle. Haluatko sä sen ihmisen todella vai haluatko sä esim. että joku vain lohduttaa sua? Valitse seura tarpeen mukaan. Sun ongelma on yksinäisyys, laastarin puute. Jos ja kun tällanen mies sitten tulisi, niin sä kyllästyisit siihen, kun se olisi tarpeeksi paijannut ja lemppaisit. Mun luullakseni sun miesmaku on pohjimmiltaan kuitenkin ihan erilainen ja odotukset sen mukaisia, kyllä se sun menneisyyskin sen osoittaa.
Tunnen liikaa ja selkeästikin olen kohdistanut niitä tunteita tieyn kaavan mukaan joka ei kuitenkaan ole ehkä paras vaihtoehto vaan tottumus kysymys. Nythän kuitenkin olisi tarkoitus katsoa eteenpäin eikä palata "vanhaan". Kiitos noista kirjoituksista. Sain kyllä ajattelemisen aihetta... Joskus tarvii pienen tölväsyn, että pääsee alas sieltä tunnekuohujen kuplastaan.
Asutkos keskustassa vai lähiseudulla? Tampere on hieno kaupunki itse asun metsässä jossa on kovin tylsää.
Miksi te kirjoitatte täällä,kun kerta tunnette toisenne niin hyvin. Jos toinen toisen miesmaunkin tuntee.