Kaamee pelko siitä , että olet nyt heittänyt pyyhkeen kehään. Luovuttanut. En ole sitä tyyppiä, joka hakee elämyksiä tunteista, etsisin jotain. Se mitä tunnen, on minulle pyhää. Olen pettynyt. Ajattelen, että pidät pinnallisena, epäluotettavana. Se harmittaa, suututtaa. Todellakaan en odottanut, että tulen kaltaisesi kohtaamaan. Olisin itse ollut valmis ottamaan vastaan, mitä tulee. Joka tapauksessa, en hae kumppania yksinäisyyteen, vaikka sitäkin tunnen. En hae puolikasta, en romantiikkaa. Nämä tunteet nyt vaan on.
Tunnetila
Minä
26345
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
jolla tällähetkellä samat tunteet.
Jaksamista ja toiveita asioiden selkeentymisestä sinulle.
Mihin ja keneen olet pettynyt, itseesi... Minuunko... Joihinkin asioihin, vai mihin... Voisitko kuitenkin kertoa, mitä haet... En oo koskaan pitänyt sua pinnallisena tai epäluotettavana, sulla on nyt väärää ajatusta musta... Millainen on kaltaiseni, jos saa tiedustella... Olisi hyvä, jos saisin jonkinlaista näkökulmaa siitä, millaisena minua pidät...
voisitte saada näkökulmaa siitä mitä hän ajattelee teistä kun te itse seurustelette vain tuntemattomien ihmisten kanssa, ettekö te oikeasti itse ymmärrä sitä?
Milloin esim. sinä olet puhunut sen ihmisesi kanssa oikeasti? Noin kuin nyt tälle
aloittajalle?
toista ihmistä arvostaa mutta te yöistuntoja pitävät ette taida todellakaan sitä ymmärtää. vaihdatte oikean ihmisen haamukirjoittajaan. miettikää miltä se siitä ihmisestä tuntuu.
Valottaa, olisin voinut kertoa, mitä hain, mitä oli mielen päällä ja mitä oli haudattuna
mielen alla. Niin paljon olisi ollut mitä kertoa.
Mutta ihminen joka on niin hyljeksitty ja niin mitätöity kuin minä olin sulle, ei voi kertoa mitään.
Kaikki on haudattuna syvälle sisimpään.
Minua ei ollut olemassa sinulle, oli vain nämä kaikki muut, aivan kaikki muut.
Niin monesti olen itkien lukenut, nyt en jaksa enää, eikä mikään muutu koskaan
tästä muuksi. Siksi ei kannata jatkaa enää.
Hyljekstty ja mitätöity irl?
Miltä se nyt siitä ihmisestä tuntuis? Eihän se näistä viesteistä tiiä. Et viittis jauhaa tota samaa joka päivä. Mee vaikka ettimään omaa haamu hannuasi johki toiseen ketjuun ja mieti miltä siitä tuntuu kun toivottelet mukavaa päivää jollekin tuntemattomalle.
Tällä palstalla. How sick is that? Tuossahan se kirjoittaa että oli vain nämä kaikki muut ja on itkien lukenut...
Syö pastaa. Mäkin tahollani.
Voin samaistua vain siihen että tämä tunne vain on :)Ja se on paljon .. joskus liikaa. Kuka nyt hakee elämyksiä tunteista, tunne tulee kutsumatta, jos saisikin valita tunteesi ja niiden kohteen, niin elämä olisi helppoa!
Olen siitä huolimatta varma, että kaikki haaveet, turhatkin, vaikka laulun sanoi saivat huutamaan huomiseen, kantoi mua, jos en olisi haaveillut silloin kun tunteet jyräsi minut, olisin vaipunut loputtomaan epätoivoon. Haaveilu on se joka kantaa kun tunne on voimakas, vaikka sisimmässään tietää niiden mahdottomuuden.
Haaveet on toivon kaltaista illuusiota, kantaa pätkän eteenpäin, järki tervehtii matkan varrella, epätoivo lyö kapuloita jalkoihin ja kun kaikki on järkeistetty ( parantuminen alkanut) kunnes tunne kutsumatonkin tulee ja sotkee ... ja niin kuvioihin astuu kaikki turhat haaveet..
Älkäämme tuomitko toisiamme siitä että tunnemme, eikä myöskään siitä että tunteet ei kohtaa, eikä myöskään siitä että emme aina tiedä mitä tälle tunteelle pitäisi tehdä.
Jos voisin puhua hänelle, yrittäisin jotenkin näinkin tätä hänelle selvittää, voi olla ettei hän tajuaisi hölkäsen pöläystä, koska ei liiku samoissa tunne tiloissa.
Sitä paitsi, jokaisen tunne on aina oikea, kukaan ei voi sanoa että tunnet väärin! SE vaan on!.. se on sun tunne :)
Älkää nyt kirjoitusvirheistä ..niitä tuossa näköjään riittää..
Yritä nyt helvetti päästä siitä jo yli. Sä oot ihan kaheli. Toivo sokaisee sut. Kyllä sä unohtaisit sen, jos lopettaisit sen saatanan haaveilun. Kun toivoa ei ole, niin tunteetkin rupeaa pikkuhiljaa kuolemaan. Ei sua kukaan muu voi auttaa kuin sä itse. Ongelma on se, että sä et edes halua parantua, päästä yli, vaikka suhteenne on kuollut ja kuopattu jo aikoja sitten ja hyvistä syistä. Sua on loukattu ja silti sä rakastat ihmistä, joka ei ole tehnyt mitään sitä ansaitakseen. Aattelet tietysti ettei rakkautta tarvitse ansaita, mutta kyllä se on vähän väärin jos sä rakastat pahantekijää ja hyvät ihmiset on sitten kivoja kavereita. Mä en ainakaan haluaisi olla tollaisen ihmisen ystävä, mutta ymmärrän kyllä että sulla on ongelma, etkä osaa hillitä sitä.
puhuukohan nää vastaajat koskaan mitään sille mielessä olevalle ihmiselle vai
pelkästään jollekkin vieraalle jonka kanssa heillä ei ole mitään tekemistä?
ja ymmärrys katoaa.
Kamalaapa hyvinkin :) Mä nyt vain toin omia ajatuksia tunnetiloista, ja kyllä minä hänelle laitoin irl jotain mun tunnetuloista, asia tuli ilmeisesti sitä kautta käsitellyksi :)
On hienoa kun palstalta löytyy noin järkeviä ihmisiä, jotka puhuu oikeille ihmisille, minä olen päätynyt puhumaan vain palstalsisille, silloin kun siltä tuntuu :)
Meidän jokaisen lähtökohdat täällä on erilaiset, tämä on minulle tunteiden kaatopaikka, jossa bittiavaeuuteen lähetän hänelle pus! Hänen ei tarvitse tietää enää mitä tunnen, kun kaikki on aina vaan tunnetta!
Mulla ei ole ainakaan tapana luovuttaa helposti minkään asian suhteen. Tän palstan perusteella ihmisestä ei voi muodostaa minkäänlaista kuvaa... Minä ainakin toivon, että tulen tapaamaan "hänet" vielä kasvotusten IRL, jotta voin muodostaa hänestä oikean kuvan... Sen, mitä hyvin vähän häntä IRL tiedän, on hän ainakin ahkera, älykäs ja varmaan kunnianhimoinenkin, ja ulkoisesti pätevä, ei mikään hiirulainen ;D Kaikin puolin erittäin kiinnostava tapaus, mikä on pistänyt mun elämän korttipakkaa entistä enemmän sekaisin...
Tuo kannattaa pitää mielessä, Tän palsta perusteella ihmisestä ei voi muodostaa minkäänlaista kuvaa.
Tavallaan voi sanoa, että kuinka köyhään mielikuvaan " hänestä" oikein tyydymmekään, jos tänne vain jäämme. Jos emme kohtaa irl, ajatellaan edes hyvää hänestä joka ajatuksemme osasi vangita!
Tämä oli viimeinen " vitsi"
Nyt naurattaa, mun piti kirjoittaa " virsi" ja vitsiksi muuttui
Samanlaisia ajatuksia oli meillä uuden kumppanini kanssa, noin puolisen vuotta sitten. Tilanne ajautui yhteyden katkeamiseen. Molemmat oletimme toisesta asioita ja kuvittelimme kaikkia mahdollisia syitä tai ajatuksia toiselle, toisen käytökselle ja toisen päähän. Asioita jotka kelpasi itselle syyksi, tuon yhteydenpidon päättämiselle. Tietynlainen defenssi, jolla puolustaa itseään kun tunteet käyvät kierroksilla?
Onneksi nainen oli rohkeampi ja soitti pitkän hiljaisuuden jälkeen: Hei, olen mietityttänyt, mitä sinulle kuuluu? Kuulumiseni oli ihan muuta, mitä hän oli hiljaisuuden aikana olettanut. Olin jättänyt silloisen suhteen ja jäänyt miettimään tätä hiljaisuutta ;D Hän oli olettanut että suhteeni jatkui ja halusin sitä jatkaa rauhassa. Sama tilanne toisin päin, luulin ettei hän eronnutkaan ja oli tullut "järkiinsä". Hän olikin eronnut ja mietti tahollaan myös hiljaisuutta ja selitti sitä itsellensä. Ollaan naurettu jälkikäteen, että miten voi olla puhuminen vaikeata aikuisilla ihmisillä. Lähes neljän kuukauden jakson, olisimme siis voineet nauttia toisistamme, jos..
Onnea kannattaa tavoitella. Tämä palsta antaa väärän illuusion ihmisille siitä ettei sen ihastuksen eteen tarvitse tehdä mitään. Ei se riitä että juttelee tuntemattomille netissä jos haluaa tutustua johonkin toiseen ihmiseen.
Niin totta!!
kunpa nämä idiootit lukisivat tämän ja vielä ymmärtäisivätkin sen !! joskus tänne eksyy tällaisia helmiä.
miten ihmiset ei TAJUA että vieraalle puhutaan kuin tunnetulle??? äo?
poistelee annettuja plussia?
että koneessa vikaa kun annan plussan niin luku kuitenkin pienennee. Mitenhän se on edes mahdollista nykyään.
palstojen pikku katkerohan se niitä ropaa )).