Olen ajatellut tehdä itse puulämmitykseen soveltuvan lämminvesivaraajan 1000-2000 litraa. Löytyykö netistä tai tämän palstan lukijoilta vinkkejä?
tee-se-itse-varaaja
the lämmittäjämiesman
208081
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Jos kuvittelet omaavasi kyvyn käköstellä moinen laite, niin luulisi piirustusten saamisen olevan ongelmistasi pienimpiä.
Miten olit aikonut saada vehkeellesi vakuutus- tai palotarkastajan hyväksynnän.
omatekoinen lämmönvaraaja ei ole mikään harvinaisuus vanhoissa taloissa tai maatiloilla,luvallisuudesta en tiedä. selvitä mitä maksaa koeponnistus ja pytyn katsastus niin saat siitä laillisen.täältä et asiallisia neuvoja saa, vain viisastelua
saa tehdä itse mutta vuotoriski on olemassa.
Jos teet paineastioita myyntiin, tarvitset katsastukset ja hyväksynnät ym. toimenpiteet. Omaan käyttöön tehtäessä ei mikään laki kiellä tekemästä sellaista säiliötä. Kantikas on helppo tehdä, mutta vaatii sisäpuolelle sidosjäykkääjiä, ettei pönttö pullahda. Hitsauksessa huomioitava, ettei nurkkiin hitsauksia (levyt vastakkain), vaan nurkka on kantattava vähän ja siihen sivuun sitten hitsaus (muuten ei tule kestämään). Paineastiastandardeista saat lujuuslaskuihin apua. Oma pönttöni on 1,5x1,5x2,5m ja sidosraudat (taisi olla 8x80 latikoita ja 20mm:n harjaterästä) 500mm:n välein. Ainevahvuus 6mm. Koeponnistus (vettä pönttö täyteen ja lopuksi paineilmaa perään) 1,5bariin onnistui natisten (muistutti napitettua tyynyä). Vastuun otan vain omasta pöntöstä!!!
Miksi ei lämmityspiirä voisi ottaa myös kierukan kautta, kuten kuuma käyttövesikin.
Tällä tavalla varaaja olisi kuin "avoin astia".
Hyvällä korroosiosuojauksella sen voisi jättää sen verran vajaaksi että se toimisi samalla paisuntasäiliönä.
Tällöin vain "patteripiiri" tarvitsisi paineistaa ja ehkä hyvin pienen kalvopytyn.
Joskus jostakin jäspin sivuilta katselin kierukan nimellistehoksi jotakin 50 kW.
Eli normaali pirttiin luulisi lämpötehon riittävän , ja jos ei niin pari kierukkaa sarjaan.
Kyllähän on taas pellepelottomat asialla. On varmaan monia asioita, joita laki ei kiellä tekemästä, terve järki kylläkin.
Olen ihan varma, että omatekoisen säiliön posahtaminen tuo paikalle poliisin. Syyte riippuu aiheutuneen tuhon määrästä. Myös alussa mainitut palo- ja vakuutustarkastajat kiinnostuvat tässä vaiheessa laitteesta.
Onko "suunnittelijlla" mennyt sekaisin paineilmasäiliö ja vesisäiliö, eli kumpi aiheuttaa tuhoa possahtaessaan???
"Suunnittelija" tietenkin sijoittaa vesisäiliön vaikkapa vaatekomeroon, eihän niitä vesivahinkoja muuten synny (vakuutustarkastaja)!!!
Milloin vesisäiliön vuotaessa tai posahtaessa tarvitaan palotarkastajaa???
Terve järki "kieltää" ... "suunnittelijalla" pitäisi olla faktat hanskassa???
Ei ole sekaisin suunnittelija. Posahtamisellahan voidaan ymmärtää muutakin kuin räjähdystä. Myös lysähtäminen on eräänlaista posahtamista.
Oletin, että vesisäiliö rakennetaan tässä(kin) tapauksessa veden lämmittämistä varten (ns. lämminvesivaraaja). Jos lämmityksessä käytetään jotakin energianlähdettä, on käyttöönotto tietysti tehtävä asianmukaisesti. Jos pönttö sijaitsee asuinkiinteistössä, kiinnostuu palotarkastaja viimeistään mahdollisessa vahinkotapauksessa pöntöstä.
Jos kuitenkin kyse oli isohkosta vesisaavista, niin tuskinpa sellainen ketään kiinnostaa, ehkä kuitenkin vakuutusyhtiötä.
palotarkastajaa kiinnostaa palotekniset ratkaisut, eli palavat materiaalit, piiput, palon etenemisen estäminen, ja palon estäminen eikä vähäisemmässäkään määrin jonkun pösilön tekemät vesivaraajat!
jos ei palotarkastaja niin sitten poliisi, niinkuin joku lainkuuliainen kansalainen tuossa yllä totesi. Tai jos ei poliisia kiinnosta, niin sitten varmaan armeija. Tai jos edes joku sosiaalitäti osoittaisi kiinnostusta ja sanoisi: Hyi hyi, ei tuollaista saa tehdä. Jos et tottele direktiivejä, niin sinusta kerrotaan brysseliin ja sieltä tulee isoja setiä mustalla autolla ja vie sinut.
Ei tästä ole montaa viikkoa kun joku vaari kuoli kun laittoin kesän jäljiltä lämmitysjärejestelmää toimintaan. Uutisen mukaan lämmiytkattila räjähti ja sen voimasta koko kattila siirtyi pannuhuoneesta pirtin puolella ja isäntä kuoli rysäyksessä.
Eli ei tämä nyt ihan vitsi ole. Tekijällä on vastuu vielä sittenkin kun asunto on myyty ja taitaapa vaarallisen järjestelmän vastuut siirtyä vielä perikunnallekkin.
Uutisessa varmaankin sitten luki, että vaari oli itse rakentanut systeemin ja sen takia se sitten posahti? Mikä aiheutti räjähdyksen? Eikö kukaan vellihousu usko enää omiin taitoihin ja kykyihin, vai oliko taidot vain vaareilla, jotka osasivat vielä itsekkin tehdä jotain muuta kuin kaivaa nenää ja persettä?
miksi se posahtaisi,tuleehan varaajaan aina varoventtiili,eikä kuuma vesi ole muutenkaan kovin räjähdysherkkää tavaraa,vai onko ?
"lysähtää" ... siis lysähtää kasaan ... eli lattialle lysähtää lämminvesivaraaja kasaan ... siis rautarakenne. "lysähtäminen on eräänlaista posahtamista" selitä nyt jo viimein mitä päässäsi liikkuu ... jos mikään. Tai ehkä kuitenkin parempi, ettet edes vastaa, jooko?
Tarkoitan sitä vanhaa sananlaskua, että markan suutari tekee kympin vahingon. Eli pellepeloton ottaa teräslevyä ja kulmaraudan pätkiä ja alkaa hitsata itselleen edullista lämminvesivaraajaa. Koska rakenne on itse tehty ilman mitään tarkistettuja suunnitelmia, mahdollisen vahingon sattuessa tekijä vastaa itse kaikista vahingoista. Palotarkastaja tulee tässä vaiheessa paikalle vakutustarkastajan pyynnöstä katsomaan, ovatko liitännät puulämmitteiseen kattilaan sinnepäinkään.
Tämä siis, mikäli ei ole aiheutunut henkilövahinkoja, jolloin tutkinta siirtyy poliisille ja toisaalta, mikäli vakuutusyhtiöstä yritetään nostaa korvauksia.
Lysähtäminen ja posahtaminen ovat täysin sama asia: astian sisäpuolisen ja ulkopuolisen paineen tasaantuminen. Lysähtämisessä paine tasaantuu hieman hitaammin kuin posahtamisessa.
Jos asitiassa on panetta, niin se on paneastia. Vaikka siinä olisi varoventtiili, niin pitäähän sen kestää painetta siihen varoventtiilin toimintarajaan asti. Voisihan siitä tietysti tehdä avoimen astian, kuten ennen vanhaan tehtiin.
Eihän se vesi tietenkään pala eikä rähähdä, mutta en minä ainakaan haluasi lurauttaa kertata hujauksella paria kolmea kuutiota tulikuumaa vettä lattioille.
määritellään paineastia laissa "muistaakseni" lämpötila 120 C ja paine 1bar ylittyessä.
No eihän ne ennenvanhaankaan olleet varaajat mitään avonaisia. Vintillä oli tai on(nykyäänkin vielä monella) paisunta-astia jonka ilmatila on joko suoraan tai vesilukon kautta auki säiliön ulkopuolelle . Eli varaaja on umpinainen ja paineena on ainoastaan vesipatsaan korkeus, joka lienee ainakin kaikissa rintamamiestaloissa alle 1 bar ylipainetta.
Avonaiselle järjestelmälle ei tarvita mitään paineastia-määräyksiä täyttävää varaajaa. Eli jos sinulla on avopaisunnalla oleva systeemi voit tehdä varaajan itse eikä se edes ole kovinkaan kummoinen homma. Paineiseen on taas vähän eri juttu... Silloin kannattaa kyllä jo vähän kuulostella muualtakin kuin täältä.
jaaaa. Tuleeko siihen rättikatto`?