Kysytään Kosteusvauriot puolella... Tulkaahan kommentoimaan.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/12397736
http://keskustelu.suomi24.fi/node/12397736
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Kokeilisitko ensin vaikka itse vastailla ja perustella.
Lyhyesti:
Epäsuorasti kyllä.
Suorasti kyllä.
?
Koitin vähän vastata, mutta en itsekkään tiedä kumpaa koulukuntaa uskoisin.
Tavallaan aihe koskettaa ilmastointiakin, niin vastaan tällä palstalla.
Kylmiöitä rakennettaessa otetaan huomioon se, että kastepiste muodostuu kylmiön puolelle. Nykyään ongelma ratkaistaan eristämällä kylmiön seinät läpihermeettisellä eristeellä.
Trooppisissa maissa talot täytyykin rakentaa kuin kylmiöt. Suomen olosuhteissa asuintiloja jäähdytettäessä veden tiivistyminen eristeisiin on enemmänkin teoreettinen vaihtoehto.
Tästä kaaviosta voi etsiä esimerkkitilanteita Suomen olosuhteisiin.
https://noppa.aalto.fi/noppa/kurssi/ene-39.3003/materiaali/Ene-39_3003_mollierdiagrammit.pdf
Itse pidän näillä ilmoilla sisälämpötilan noin 24C:ssa. Periaatteessa ulkolämpötilan ollessa 35C ja suhteellisen kosteuden 80% alkaisi tilanteen pitempään jatkuessa vesi tiivistyä rakenteisiin.
Herttinen mulla meni silmätkin ihan sekasin sun linkistäs. Mun täytyy huomenna koittaa vähä terävemmällä järjellä sisäistää. Sillon harvoin kun jotain pohdin niin olen käyttäny Vaisalan laskureja.
Mutta mikäköhän sen sisäkuoren lämpötila sitten on tossa sisällä 24 ja ulkona 35 tilanteessa... Hmm.. Haluan ajatella itse että "ongelma" on teoreettinen täälläpäin, kuten sanoit. Saa jäähdytellä rauhassa :D
Suomessa nuo 35C:n lämpötilat ovat erittäin harvinaisia. Suhteellinen kosteuskin on silloin korkealla. Tämän hetken tilanne on omalla paikkakunnallani sellainen, että kastepiste alitetaan 19C:ssa - mikä onkin nyt todellisuutta. Mutta tilanne on toinen talon eristeen sisällä. Kosteus ja lämpötila ei tasaannu eristeissä hetkessä.
Olen nähnyt eräässä 80-luvulla rakennetussa julkisessa rakennuksessa ilmanvaihdon aiheuttamia laajoja vaurioita. Syynä ei ollut jäähdytys - siihen aikaan jäähdytyksiä ei julkisiin rakennuksiin tehtykään, vaan energian säästöä haettin talvisaikaan ilmaa kierrättämällä. Rakennuksessa työskentelevistä osa ehti sairastuakin ennen kuin pahiten pilaantuneet tilat suljettiin. Nyt koko rakennus on saneerattu.
Huono pitää eristyksen olla, jos kosteus tiivistyy höyrysulun ulkopintaan n. 10 asteen lämpötilaerolla. Talvella, 30 -40 asteen lämpötilaerolla, tuossa tapauksessa kosteus tiivistyy muovin sisäpintaan ja mädättää talon. Kyllä kesä kuivaa sen minkä kasteleekin.
Joo, meilläkin on tälläinen säästötalo ja aiheutti vakavia sisäilmaongelmia. Mutta vaurioita en voi laittaa sen piikkiin. Päin vastoin.
Meillä ei ole muuten esim. muoveja. Tiiliseinä, ilman ilmarakoa. Mutta en silti usko "ilppiriskiin". Oispa muuten mielenkiintoista tehä tutkimus aiheesta. Mutta ei ihan omalla tönöllä.
Talon saa jäähdyttyä yöilmalla joskus yhtä hyvin kuin ilpillä. Ilppi poistaa kosteutta ilmasta, joten tuo yöilmalla jäähdytys on pahempi "mädättäjä" kuin ilppi.
Juu, totta, heittomerkeissä nimenomaan.
Toki voi aiheuttaa ongelmia - yleinen sääntö on se, että kosteus tiivistyy kylmimmälle pinnalla. Jos sisäilma on vaikka 22°C ja ulkona auringon puolella voi hyvinkin olla 35°C. Mikäli ulkona on riittävästi kosteutta ja rakenteissa ilmavuotoja voi kosteus tiivistyä sisäseinän ulkopintaan ja eristeisiin.
Eli aivan "helposti" talon saa homeeseen IL-pumpunkin avulla jos ei tiedä mitä on tekemässä. Pitää tajuta, että sisäilmankosteudella ei ole mitään tekemistä tämän kanssa.
Yöilma ei mädätä yhtään mitään, varsinkin jos ilmanvaihto tapahtuu normaalia reittiä.
Harvinaista tuo tiivistyminen on. Mökilläni sen näkee hyvin. Parissa hyttysverkolla varustetussa ilkkunassa on vain yksi lasi. Kuumina viikonloppuina ilppi on päällä jatkuvasti, pitäen 18-19 asteen lämpötilaa sisällä. Kertaakaan nuo yksilasiset ikkunat eivät ole huurtuneet, eli kastepiste on ollut alhaisempi kuin tuo sisälämpötila.
Villapaita päällä mökillä?
Vai onko tuo 18-19 lämpötilan asetusarvo?
Ja sekin tosiasiassa lämmityksen raja (missä lämmitystoiminto käynnistyy)... ja jottei laite rupeaisi vuoronperään lämmittämään ja jäähdyttämään, välissä on esim. 3 asteen kuollut alue -> jos huonelämpötilan asetusarvo on 19, niin jäähdytys käynnistyy vasta lämpötilan ylittäessä 22 astetta. Ja sekin sisäyksikön kohdalta mitattuna -> muualla mökissä on vielä pari astetta lämpimämpää. Näin ainakin tulisi uskottavampia lukemia... alta 23-24 on aika viluista shortsit teepaita -yhdistelmällä.
Ulkoilman kastepiste on kyllä viime viikkoina käväissyt useammankin kerran 19, jopa 20 lukemissa ... tosin on siinä ikkunassa hitunen lämmänvastusta (sisäpinnan lämmönvastus), joten ei sen pidäkään vetää heti huurteeseen kun ulkoilman kastepiste = sisäilman lämpötila.
Meillä on viileää ympäri vuoden. Vaimo on siinä iässä että hikoilee vaikka lämpötila on reilusti alle 20 astetta. Hyvin Fujitsun ja lämpömittarin lukemat täsmäävät. Ulkona auton ikkunat ovat kyllä olleet joinakin aamuina kosteat, mutta autohan jäähtyy helposti.
Kesähän tunnetusti kuivattaa rakenteet hyvin. Talvellakin ehkä rakenteisiin tiivistynyt vesi haihtuu. Minä en edes ota turhia murheita noista höpöjutuistasi, vaan jäähdytän kuten ennenkin.
Oli tosin täällä rannikkokaupungissa eräänä aamuna niin kosteaa että omakotitalonkin ikkunat kostuivat ulkopuolelta. Harvinaistahan se on.
> yleinen sääntö on se, että kosteus tiivistyy kylmimmälle pinnalla.
Yleinen sääntö on sekin, että tyhjistä tynnyreistä lähtee kovin ääni.
> ulkona auringon puolella voi hyvinkin olla 35°C.
So not? Jos lämpötila on +35, niin kastepiste on kuitenkin korkeintaan 20 °C luokkaa. Tyhjä tynnyri vois vähän perehtyä myös siihen, mitä tapahtuu, kun ilmaa lämmitetään....
> Yöilma ei mädätä yhtään mitään, varsinkin jos ilmanvaihto tapahtuu normaalia reittiä.
Hah! Tietämättömyys jyllää! Suurimmat riskit on juurikin kosteina loppukesenä öinä. Päivällä aurinko lämmittää seinärakenteita, joten juurikin yöllä on parhaat mahdollisuudet siihen, että lämpötila rakenteen sisällä laskee alle ulkoilman kastepisteen. Ja se kastapistehän on lähes vakio öin päivin, mutta suhteellinen kosteus vaihtelee rajusti lämpötilan mukaan, ollen päivällä 50 % luokkaa, mutta nousten liki sataan yöllä.
Vaan kun ei taloja ole tapana jäähdyttää alle 20 °C, niin eipä ole meidän ilmastossamme riskiä. Tropiikissa, missä +35 °C lämpötila ja liki 100 % suhteellinen kosteus ovat mahdollisia samanaikaisesti, tilanne on aivan toinen. Samoin meilläkin, jos sisälämpötila on jotain muuta kuin +24 tjsp. eli puhutaan kylmävarastosta tai jäähallista.
Ei voi ellei vedetä asuntoa todella kylmäksi pitkäksi aikaa. Täytyy olla todella kauan aikaa reilusti alle kastepisteen.
Varsin teoreettinen tuo riski on. Ilmaa pitää tulla hyörysulkua vasten aika paljon, ja minulla sen pitäsi tulla tiiliseinän, tuulisuojana toimivan bituliittilevyn ja eristeiden läpi. Ei siinä järin kova viima käy.
http://yle.fi/uutiset/sisailmaa_ei_20_asteeseen__yliviilentamisesta_voi_koitua_kosteusvaurion_riski_rakennukselle/7394413
Kaila taas puhuu fysiikanlakeja vastaan, kuten yleensä. Ja kailottajia riittää, jotka seuraavat häntä.
Ihan huuhaata. Monet elintarvikekaupat ovat tosin niin kylmiä, että ehkä niissä voisi jotain tapahtuakin..
Harvoin ilpin teho edes riittäisi viilentämään koko asuntoa alle 20 lämpötiloihin - hyvä jos edes kahteenkymppiin. Sitäpaitsi jo 20 lämpötila tuntuu hellekelillä liian kylmältä, joku ~ 23 on lähempänä toivottua mukavuuslämpötilaa.