Ihminen on elämänsä alussa ja lopussa yhtä köyhä. Kukaan ei pysty viemään täältä mitään mennessään, ja jokainen syntyy tänne alastomana, tyhjin käsin. Vanhemmat huolehtivat lapsistaan, mutta nämä eivät ole heidän omaisuuttaan eivätkä yksin heidän vastuullaan.
Yhteiskuntamme näkee lapset erillisinä, arvokkaina ihmisinä omine oikeuksineen. Varhainen esimerkki tästä ajattelusta lainsäädännössä on lapsilisä, joka maksetaan samansuuruisena jokaiselle samassa sisarusasemassa olevalle lapselle, vanhempien tuloista riippumatta.
Yhteiskuntana tunnustamme velvollisuutemme huolehtia lapsen hyvinvoinnista niin, että tuemme vanhempien toimintaa ja tarvittaessa täydennämme sitä.
Aikuisen köyhyys
voi olla hänen omien huonojen valintojensa seurausta – tosin näin on ilmeisen paljon harvemmin kuin niin kuvitellaan.
Lapsi sen sijaan ei milloinkaan ole syypää omaan köyhyyteensä. Hänen ei koskaan tarvitse perustella, miksi hänestä täytyy pitää huolta. Jokainen lapsi kuuluu koko kylälle.
Lapsen köyhyys on jokaisen asia.
Tuoreen Pelastakaa lapset -järjestön tutkimusraportin mukaan köyhyys on kymmenien miljoonien lasten osa myös hyvinvoivalta vaikuttavassa Euroopassa.
Suomessakin lähes 15 prosenttia lapsista on vaarassa luisua köyhyyteen ja syrjäytyä yhteiskunnan ulkopuolelle.
Lapsiköyhyys on Euroopassa kasvanut merkittävästi vuonna 2008 alkaneen talouskriisin aikana. Talouskriisi on tuonut tullessaan työttömyyttä ja leikkauksia hyvinvointijärjestelmään.
Yhteiskuntamme näkee lapset erillisinä, arvokkaina ihmisinä omine oikeuksineen. Varhainen esimerkki tästä ajattelusta lainsäädännössä on lapsilisä, joka maksetaan samansuuruisena jokaiselle samassa sisarusasemassa olevalle lapselle, vanhempien tuloista riippumatta.
Yhteiskuntana tunnustamme velvollisuutemme huolehtia lapsen hyvinvoinnista niin, että tuemme vanhempien toimintaa ja tarvittaessa täydennämme sitä.
Aikuisen köyhyys
voi olla hänen omien huonojen valintojensa seurausta – tosin näin on ilmeisen paljon harvemmin kuin niin kuvitellaan.
Lapsi sen sijaan ei milloinkaan ole syypää omaan köyhyyteensä. Hänen ei koskaan tarvitse perustella, miksi hänestä täytyy pitää huolta. Jokainen lapsi kuuluu koko kylälle.
Lapsen köyhyys on jokaisen asia.
Tuoreen Pelastakaa lapset -järjestön tutkimusraportin mukaan köyhyys on kymmenien miljoonien lasten osa myös hyvinvoivalta vaikuttavassa Euroopassa.
Suomessakin lähes 15 prosenttia lapsista on vaarassa luisua köyhyyteen ja syrjäytyä yhteiskunnan ulkopuolelle.
Lapsiköyhyys on Euroopassa kasvanut merkittävästi vuonna 2008 alkaneen talouskriisin aikana. Talouskriisi on tuonut tullessaan työttömyyttä ja leikkauksia hyvinvointijärjestelmään.
Vastaukset 37
Vanhimmat
Lapsen köyhyys
voi ilmetä monella tavalla. Vaikeimmillaan köyhyys vie lapselta mahdollisuuden asuntoon, riittävään ja sopivaan ravintoon ja vaatteisiin.
Pitkään jatkuva työttömyys näkyykin lasten asumisolojen kurjistumisena häätö- ja muuttokierteen kautta.
Vitamiineja ja hivenaineita sisältävät kasvikset ja hedelmät ovat Suomessa suhteellisen kalliita, kun taas hiilihydraattipitoinen ruoka on edullisinta. Kun syöminen keskittyy hinnaltaan edullisiin ruoka-aineisiin, köyhyys saattaa aiheuttaa puutostilojen ohella myös ylipaino-ongelmia.
Vaikka lapselle olisi antaa vaatteet päälle, kierrätys- ja kirpparivaate voi vertailussa herättää huonommuuden tunteita.
Sama ongelma syntyy, kun lapselle ei ole varaa hankkia harrastusvälineitä tai esimerkiksi omaa matkapuhelinta.
Vähäosaisuus koetaan herkästi häpeäksi, joka voi johtaa eristäytymiseen. Osattomuus kaventaa lapsen tulevaisuuden mahdollisuuksia. Se myös vaikuttaa syrjäytymisen periytyvyyteen sukupolvelta toiselle.
Vanhempien työllisyyttä
tukevat toimet sekä yhteiskunnan tulonsiirrot lapsiperheiden hyväksi ovat Pelastakaa lapset -järjestön tutkimusraportin mukaan kaikkein tehokkaimmat keinot lapsiköyhyyden vähentämiseen.
Suomessa nämä toimet ovat purreet suhteellisen hyvin. Siksi kuulummekin niihin maihin, joissa lapsiköyhyys ei ole talouskriisin myötä merkittävästi lisääntynyt.
Tilanne saattaa kuitenkin nopeasti muuttua, kun hallituksen budjettiriihessä juuri sovitut, lapsiperheisiin kohdistuvat menoleikkaukset alkavat purra.
Lasten hyvinvointiin
vaikuttavat myös perheen ulkopuoliset tekijät, joista tärkeimpiä ovat varhaiskasvatus ja koulu.
Opetuksen laadusta ja saatavuudesta ei ole varaa tinkiä – ei edes säästöjen nimissä.
Köyhyyden uhkaamille lapsille on erityisen tärkeää, että peruskouluun ei tule piilomaksuja. Niistä on kyse esimerkiksi silloin, kun lasten odotetaan käyttävän koulutehtäviin omia it-laitteitaan, esimerkiksi älypuhelimia, tietokoneita tai tabletteja. Juuri näiden laitteiden omistaminen erottaa varakkaat lapset köyhistä.
Yhteiskunnan tarjoamat ilmaiset kulttuuripalvelut, esimerkiksi kirjastot, ovat erityisen tärkeitä köyhille lapsille. Ne on säilytettävä toimivina.
Suomessa on jo
usean vuoden ajan pyritty arvioimaan lainsäädännön vaikutukset lapsiin. Käytäntö on erittäin tärkeä.
Hyvin helposti käy niin, että koska lapset saavat toimeentulonsa muilta, he joutuvat yhteisen talouden tiukentuessa kärsimään menoleikkauksista kohtuuttomasti.
Lasten hyvinvoinnin näkökulmasta valtion hallittu velanotto on rajuja leikkauksia parempi talouden tasapainotuskeino.
Valtion menoleikkauksia perustellaan usein sillä, että emme saa jättää uudelle sukupolvelle velkataakkaa. Tämä on totta, paitsi silloin kun velka on välttämätöntä uuden sukupolven kasvattamiseksi.
Vain oman, riittävän osansa lapsena saanut pystyy aikuisena vastaamaan täysipainoisesti yhteiskunnan toiminnasta, tarpeellisia velkoja myöten.
Ainoastaan yksi kommentoijista "jokainen lapsi kuuluu koko kylälle" on oivaltanut, että ei köyhien ja vähävaraisten pitäisi lisääntyä. Minusta on ihmisoikeusrikkomus tehdä lapsia kurjiin oloihin, oloihin joissa heitä ei voidaa säällisellä tavalla elättää vanhempien tuloista. Ei se ole yhteiskunnan tehtävä maksaa lapsen syömisiä ja harrastuksia, vaatteita tahi it-teknologiaa. Se on vanhempien vastuulla se. Köyhyys periytyy. Liian usein kuulee tapauksista, jossa työtä vieroksuvat vanhemmat opettavat teini-ikäisiä lapsiaan hankkimaan mitä erilaisimpia sossun tukia. Nämä nuoret eivät edes ymmärrä kuinka vastenmielistä ja hävettävää moinen yhteiskunnan varoilla loisiminen on, heille se kun on täysin normaalia arkea ollut koko lapsuuden ja nuoruuden. Abortti työttömille tai kastraatio, mutta lisääntymään ei pidä ryhtyä ellei siihen todella ole varaa.
Ennen on llut paljon köyhempää ja hyvin ovat pärjäneet. Yksineläviä sorretaan enemmän ja he maksavat muiden lapset jo nyt.
Nyt saa riittää.
En meinannut kommentoida mutta kun viimeinen 09:34 kommentoinut mainitsi suuret ikäluokat. Tuskin sinäkään väität että pulaikana -40 luvun lopulla ja -50 luvun alussa suurten ikäluokkien lapset eli leveästi. Mutta juuri se onkin koko ikäluokan saanut taistelemaan eteenpäin. Kun lähdössä olin luokan neljäs Heikki. Leiskiäidin poika jolla oli sisaria enemmän mitä vilkkilässä kissoja. Toiseksi vanhimpana olimme vanhimman siskon kanssa ikäänkuin osahuoltajia. Kun äiti oli töissä pesimme pyykit ja matot. Jopa remontit tein olinhan perheen ainoa mies niin kuin äiti sanoi. Todella suuri kunnia kahdeksan vuotiaalle. Ei ikinä ole tarvinnut mitään mistään kerjätä. Omin voimin pärjääminen on ollut niin itsellä kuin vaimollakin verissä. Hän on myös leskiäidin tyttö. Maatilala on ollut sisaruksia kymmenen. Ja töitäkin aivan jokaiselle kun karjaa ja muitakin eläimiä heillä oli aina. Mutta marjanpoiminnalla ja omilla ryytimailla aina senverran saaneet kasaan että talven polttopuut saaneet vedätettyä pihaan. Se kun oli niitä ainoita asioita mitä he ei voineet itse tehdä kun hevosen joutuivat myymään rahaa saadakseen. Eikä sillä rahalla osteltu turhuuksia. Vaimokin lopettaa työt tämän vuoden lopussa. Pääsette nuoret näyttämään kyntenne oikein toden teolla. Kun ei suuret ikäluokat ole teitä kiusaamassa.
Lapsiköyhyyden uhka on todellinen omia lapsiaan kotona hoitavilla vanhemmilla, suurilla perheillä, matalapalkkaisilla vanhemmilla ja yksinhuoltajaperheillä. Työelämä on epävarmaa ja koulutuksellaan ei aina ei pääse turvattuun työhön. Nykyajan työsuhteet ovat määräaikaisia, sijaisuuksia, pätkätöitä, projekteja, osa-aikatöitä ja tarvittaessa töihin kutsuttavan 0-työsopimuksia.
Suomessa tulonjako sukupolvien välillä on täysin vinoutunutta. Suuret ikäluokat ovat kahmineet itselleen mittavat edut.
Lapsiperheiden aseman kurjistaminen alkoi 1990-luvun alun päätöksistä, joilla poistettiin verotuksen lapsivähennykset. Alle 3-vuotiasta lastaan kotona hoitava äiti tai isä on köyhyysloukussa. Tulona on Kelan 300 euroa /kk - verot kotihoidontuki. Työtönkin ansaitsee Suomessa enemmän kuin kotiäiti tai koti-isä.
Lapsi ja aikuinen voi olla onnellinen puutteista huolimatta.Raha ja uudet vaattteet ym. ei tee onneliseksi jos etenkin lapsi ei saa tarvittavaa hellyyttä ja hoivaa. Kautta aikojen on ollut syrjäytymistä/köyhyyttä,mutta ei siitä ole lehdissä ym.mainittu.Se on loukkaava sanoa henkilöa syrjäytyneeksi.Sain joskus kengät koulusta ja nyt 58 v myöhemmin vasta huomasin.miksi ne sain :) Olisi parempi.kun ihmisiä neuvottaisiin nimittelemästä ketään.Kukahan tämän syrjäytymis asian on "keksinyt" tai mistä se on lähtöisin ?
Oli hirveää kuunnella, kuinka kansanedustajat ja varsinkin ministerimme pilkkasivat köyhiä lapsiperheitä, kun leikkasivat lapsilisiä. He eivät kertakaikkiaan edes ymmärtäneet, ettei köyhä lapsiperhe pärjää nykyäänkään ilman suurta stressiä ja huolta näillä sosiaalietuuksilla. Lapset siitä kärsivät. Muut lapset huomaavat toisten lasten köyhyyden aina vaatteista, kännyköistä ja siitä, etteivät he koskaan pääse lomalla minnekään. Jo koulun tekemät retket ovat köyhille perheille budjetin sekaisin menon aihe. Näin vähän edes kristityt kansanedustajat ja ministerit viitsivät taistella lasten puolesta. Ei sieltä kukaan noussut puolustamaan köyhiä lapsia kuten vihreät nousivat puolustamaan 300 tuulimyllyä. Mutta hehän ovatkin sitä mieltä, että lapsia tulee aina lisää, mutta meillä on vain yksi luonto pelastettavana. Minä vastasin heistä yhdelle, että eikö olisi parempi antaa kaikille lapsille sellainen lapsuus, että jaksaisivat välittää luonnosta ja toimia sen puolesta aikuisena.
"On ase nyt kamalaa jos lapsella ei ole älypuhelinta..." kirjoittaja tais kuitenkin tarkoittaa, että köyhemmät lapset joutuu eriarvoiseen asemaan siinä vaiheessa, kun kouluissa oletetaan, että kyseiset vehkeet löytyy. Onhan se eri asia kirjottaa aine koneella, hakupalvelimia käyttäen (kotona), kun kirjastossa odotella omaa puolituntistataan tietokoneelle ja vanhoja tietokirjoja selaten?
Tuo on täysin perätön väite *hallituksen uudet leikkaukset eivät kosketa heitä, koska kompensaationa toimeentulotuki nousee* Tämä väite on täyttä potaskaa. Lapsiperheiden määrä sekä köyhyys on viimeisen 10 vuoden aikana kasvanut vain.
Köyhyys lisääntyy Suomessa huolestuttavaa vauhtia. Työttömyys kasvaa ja työllisten määrä supistuu tasaiseen tahtiin. Pienyritykset lopettavat toiminsa ja oottelevat parempi aikoja tainmuuttavat Viroon. Talousahdinko kasvaa Suomessa.
Ruokakori sekä asumisen kustannukset ovat euroopan huippukorkeita. Kaikki on kallista. Asuminen,työnteko,työmatkat jakokonaisvero aste liian korkea. Köyhiä jo yli miljoona suomalaista ! Kurjistuva Suomi ja sekä kohta autioituminen edessä.
Euroopalainen liberaalinen kapitalismi eu muodossa tuhoaa Suomen.
On se nyt kamalaa jos lapsella ei ole älypuhelinta, viimeisen muodin mukaisia merkkivaatteita, supernopeaa tietokonetta yms. muuta nykyajan krääsää. Suomessa ainakin vielä on maksuton koulutus ja kohtalainen terveydenhuolto. Paljon pahempaa on se, että lapsella ei ole yhtään välittävää aikuista lähipiirissään. Näitäkin lapsia ja nuoria on, myös näissä ns. "paremmissa" perheissä, joissa vanhemmat takovat rahaa ja luovat uraa. Vanhemmuuden ja huolenpidon korvaa iPad ja Visa, pahimmassa tapauksessa huumeita vetävät kaverit.
Aikuisen köyhyyskö hänen oma asiansa. Eliitti kieltää työpaikkojen vähyyden vuoksi kahtiajaetulta kansalta työllisyyden pompottamalla työttömiä nurkkaan ja he toistavat taustalla globalistisia uskollisuudenvaloja kuolemanpelkoisina,. Toistuvia tappouhkauksia, laittomia uhkauksia, stalkerointeja käytetään siihen, että ihmiset luopuisivat työuristaan. Kaikki on ostettavissa. Raha ajaa itsenäisyyspyrkimysten ohi. Maanmatonen, mitätöity ei saa mahdollisuutta puolustaa omaa heimoaan. Tarjotaan ulkomaiset ratkaisut tilalle, kun aika on kypsä ja kysyntää riittää.
Sotilasjuntta seisoo rautasaappailla Suomen niskan päällä. Valta pyrkii sementoitumaan kansan niskaan. ja naisen asemaa uhataan yhä huonommaksi globaaliin naisasiatasoon. (Vaikutus lapsiin) Kaikkia vakoillaan ja edistyminen ehkäistään. Johtajat hakevat ohjeet ulkomailta ja juoksevat koiran tavoin johtajiensa perässä.
"Kenraalikuvernöörkin" on muiden hallinnoima esimies. Onko oikein, että Suomea kohdellaan näin?
Kirjoittaja tuntee huonosti köyhiä lapsiperheitä, esim. hallituksen uudet leikkaukset eivät kosketa heitä, koska kompensaationa toimeentulotuki nousee. Harrastusmaksuistakin voi olla montaa mieltä, yhden hyväntekeväisyysjärjestön harrastusmaksuja ei paljonkaan käytetä. Suurin köyhyys tämän hetken köyhissä perheissä asuu korvien välissä.
"Jokainen lapsi kuuluu koko kylälle."
Ei. Jos on niin tyhmä että lisääntyy vaikka ei ole varaa niin kuolkoon lapsi vaikka nälkään. Ei lapsi voi olla köyhä tai rikas, ihan niin kuin kirjoittaja sanoin. Kaikki lapsen omaisuus on kuitenkin (yleensä) vanhempien hallinnassa. Jos vanhempi tekee typeriä valintoja niin sitten tekee. Suomessa noiden tyhmien valintojen tekeminen vaatii jo yrittämistä, kun sossu elättää, vaatettaa ja asuttaa. Yhteiskunta tarjotkoon sille lapselle koulutuksen kautta mahdollisuuden parantaa asemaansa. Veden kantaminen tyhjään kaivoon ei vaan toimi.
Jos ei tarvitsisi maksaa veroissa avuttomien vanhempien lapsien elatusta voisi olla itselläkin varaa hankkia toinen. Haluaisin kyllä, mutta talous ei kestä. Aika katkeraa samalla tajuta elättävänsä koko kylän lapsia.
Mietitäänpä; politiikka on se, että suomalaisiin lapsiin kohdistetaan säästöt. Rahaa on kyllä, kuten kehitysapuun jonne on laittaa lähes miljardi euroa meidän lapsien hyvinvoinnista leikattua rahaa. Kertokaa logiikka? Miksi näin?
Lapsiköyhyys = vähälapsisuus.
Onpa kamalaa Suomessa. Ilmainen teveydenhuolto, hammashoito, lapsilisät, ilmainen peruskoulu ja kouluruoka, opiskelu ilmainen ja siitä maksetaan. Voi raukkoja vanhempia. Eihän niiden pitäisi joutua edes töitä tekemään itse.
Kyllä se on niin, että nyt kun suomessa on maaaaiilman rankin verotus, se kolahtaa juurikin nuoriin, nuoriin lapsiperheisiin ja muutenkin vähävaraisimpiin ihmisiin kaikilla tasoilla.
Eihän nuoret ihmiset tyhmiä ole, kun hallitus leikkaa juuri sieltä mistä ei saisi ja veikkaan että syntyvyys tulee laskemaan aika tavalla.
Suomalainen yhteiskunta ei tule toimimaan normaalisti,
elleivät ihmiset muutu immuuneimmaksi tappoukauksille ja laittomille uhkauksille.
Kaikki on vaarallisempaa kuin ennen. Voitko olla varma,ettei joku toteuta uhkauksia. Nöyrryyttäminen monivammaisuuteen, on eräs uhkaus on angstisimmasta päästä.
Mistähän komman koloistaan,
nämä ihmeen hyvät poliitikot ryömivät esille
aina kun on jossain vaalit
Niitä näkyy riittävän jokaisen polunkin varteen kuvineen
puolueesta riippumatta
juuri siksi, että tämä yhteiskunta kustantaa liian paljon ilmaisia yhteiskunnan palveluja, joita ei muuten kustanneta kuin verorahoilla - meneekö se jotenkin joillekin tämän palstan kommentoijille jakeluun?
Monissa muissa Euroopan maissa ei ole ilmaista koulutusta jopa korkeakouluasteelle asti, ei opintotukia ja ilmaista kouluruokailua kuten onSuomessa.
Siitäkin vaahdotaan, että kun pitäisi ottaa opintolainaa, jos opintotuet eivät riitä elämiseen.
Itse kuulun suuriin ikäluokkiin, jotka joutuivat maksamaan lukukausimaksuja oppikoulussa, lukiossa ja yliopistossa kuten myös ruokailut itse.
Kesätöillä maksettiin osa lukuvuoden kuluista, mutta muulle osalle oli otettava lainaa - ei siis penniäkään yhteiskunnan tukia missään muodossa!
Vanhemmilla oli harvoin varaa tukea lapsiaan opinnoissaan kuten nyt monilla vanhemmilla on tänä päivänä.
Repikää siitä ja lopettakaa valittaminen - ette tiedä huonommista ajoista yhteään mitään, mutta valittaa osaatte.
Käykääpä muissa maissa katsomassa ja oppimassa, mitä yhteiskunta siellä kustantaa. Verotus on edullisempaa, muttei ole ihmeesti myöskään yhteiskunnan tukia kuten on rakkaassa Suomessamme.
Tämänkin minä olen nähnyt turhina elinpäivinäni: hurskas hukkuu, vaikka on elänyt oikein, jumalaton elää pahuudestaan huolimatta kauan.
Älä ole liian hurskas äläkä esiinny ylen viisaana: miksi tekisit elämäsi autioksi?
Älä liikaa poikkea laista äläkä ole tyhmä: miksi kuolisit ennen aikaasi?
En ole varma mihin tämä olisi pitänyt kirjoittaa, mutta kirjoiin tänne, koska patologinen valehteluhan on tavallaan pakonomaista valehtelua.
Anteeksi myös kirjoitus virheet ja lainaus virheet, en muista kunnolla kuinka tekstiä piti lainata. En myöskään ole lääkäri, eli jos annan virheellistä tietoa tästä sairaudesta tai joku on erimieltä, muistakaa että kerron vain omista kokemuksistani. Anteeksi myös että viesti on kamala romaani, lukee ken jaksaa...
Mytomania on osittain samankaltainen persoonallisuushäiriö kuin narsismi (ICD-10: F60.8), mitä sairastavat eivät itse tunnista sairauttaan, vaan haluavat jatkuvasti olla kaiken keskipisteenä, ja keksivät toinen toistaan paisutellumpia tarinoita saadakseen itselleen lisää huomiota. Toinen narsistinen piirre on se, ettei potilas myönnä virheitään, vaan valehtelee antaakseen itsestään kuvan "täydellisestä ihmisestä".
Eräs patologisen valehtelun muoto on Münchhausen-syndrooma, jossa sairaalapotilas on tuntevinaan fyysistä kipua ja valittaa siitä saadakseen huomiota.
Tunnettuja mytomaaneja ovat mm. Paroni von Münchhausen, Tanskan kuningas Fredrik VII (18481863) sekä Sir Douglas Conway of Suffolk
Olen kahdeksantoistavuotias tyttö ja olen mythomaanikko. Kirjoitan tämän koska haluan kertoa toisen puolen mythomaniasta tai jotain... en tiedä. Ensinnäkin, en ole narsisti päinvastoin kärsin erittäin suuresta itseinhosta, enkä halua olla huomion keskipisteenä, jos voisin päättää erakoituisin, enkä haluaisi tavata kuin muutamaa läheisintä ystävääni ja tyttöystävääni. Valehtelen suojellakseni itseäni, en luota kehenkään siksi en kerro henkilökohtaisia asioitani, myös koska en voi sietää itseäni, en usko että kukaan muukaan voisi jos kertoisin minkälainen olen, siksi siis valehtelen. Muistan että lapsesta asti olen nähnyt muut ihmiset niin ahdistavina, että olen valehdellut heille elämästäni.
Nykyään enemmänkin pelkään ja ahdistun muista ihmisistä ja huomioista, joskus pienempänä mythomania ilmeni minullakin myös huomionhakuisuutena, mutta en pidä sitä mitenkään ihmeenä .., ehkä olisi ollut ihan kiva jos olisi joskus saanut jonkinlaista huomioita. Vanhempani ovat erittäin tiukkoja ja heillä on aina hyvin suuret odotukset kaiken suhteen joka liittyy minuun, en kuitenkaan oikein ikinä ole onnistunut täyttämään näitä odotuksia ja olen suuri pettymys lapsena. En syytä vanhempiani mutta uskon että osa syynä mythomaniaani on että yritin aina miellyttää vanhempiani ja olla yhtä hyvä kuin he toivoivat, koska en ollut aloin valehdella että olin ja se taas johti siihen että aloin uskoa, että oikeasti en ole minkään arvoinen ja että olen suuripettymys ihmisenä.
. Toinen narsistinen piirre on se, ettei potilas myönnä virheitään, vaan valehtelee antaakseen itsestään kuvan "täydellisestä ihmisestä".
Myönnän että yritän antaa itsestäni täydellisen kuvan tai ainakin keskiverron keksimällä tarinoita ja kaunistelemalla totuutta, mutta koska en halua muiden tietävän miten huonosti minulla oikeasti menee tai ei välttämättä huonosti, mutta kuitenkin. Kerron asioita usein niin kuin toivoisin niiden olevan enkä niin kuin ne ovat.
Tällä hetkellä olen itse asiassa menossa parempaan suuntaan, olen tiedostanut sairauteni ja yritän kiinnittää huomiota puheisiini ja olla valehtelematta, en kuitenkaan luultavasti tule koskaan parantumaan täysin.
Ennen valehtelin melkein kaikesta, ihan turhistakin pikku jutuista, jotka olisin ihan hyvin voinut kertoakin, valehtelu oli jonkinlainen pakonomainen tapa, josta oli vaikea päästä eroon. Nykyään yritän mielummin jättää kertomatta, jos koen jonkun asian liian ahdistavaksi, kuin valehdella. Olen myös tajunnut jonkin verran että minun ei tarvitse välittää siitä mitä jotkut ihmiset ajattelevat minusta tai tuomitsevatko he minut, en koe muita ihmisiä enää ihan niin ahdistavina, vähäsen vaan . En inhoakkaan itseäni enää niin paljoa. Olen tajunnut etten ole täydellinen, mutta ettei tarvitsekkaan olla. En vieläkään pidä itsestäni ja minulla on parempia ja huonompia päiviä, mutta voisin sanoa tulevani toimeen itseni kanssa.
Mythomania johtuu ainakin minun tapauksessani enimmäkseen huonosta itsetunnosta, ei siitä että olen paha ihminen joka yrittää manipuloida muita ihmisiä saadakseen aina tahtonsa läpi tai saadakseen huomioita. Toivoisin vain että ihmiset lakkaisivat tuomitsemasta mythomaanikkoja. Osa syynä valehteluun juuri on se että pelkää muiden tuomitsevan ja mythomaanikon elämä on ihan tarpeeksi vaikeaa muutenkin. Sen lisäksi että olen koko aika hyvin stressaantunut, yrittäessäni pitää kasassa kaikkia tarinoitani, olen myös itseinhoni takia erittäin masentunut ja ahdistunut ja erittäin yksin, koska taas mythomanian takia minusta on liian ahdistavaa kertoa ongelmistani tai hakea apua. Olen siis suurimman osan ajasta jo ihan tarpeeksi hukassa ja epätoivoinen, en tarvitse lisäksi vielä muiden arvostelua.
Ymmärrän TÄYSIN mitä meinaat..
Sä pelkäät tuomituks tulemista omana itsenäs,ja siks valehtelet melkein kaikesta,jotta ihmiset ei sun puheiden perusteella inhois aitoa sua,vaan sitä ns.sairautta.
Kyse on vaan itsetunnosta ja ootkin jo päässy siinä hyvin eteenpäin,ja se on kans loistavaa kun oot oivaltanut asian itse:),sä pääset siitä kokonaan eroon,mieli on muuttuva.
Kertoisitko lisää
Heippa, hienoa että olit uskaltanut kirjoittaa asiasta tänne, kuten huomaat, ihmisiä kiinnostaa asiasi sekä minun kohdallani jopa tämän lukeminen auttaa ymmärtämään sekä helpottaa minua.
Itselläni ei henk.koht ole kyseistä sairautta, mutta ex-miehelläni on. Haluisin kysyä lisää sinulta asioista, ja tunteista, koska tuntuu, että sinä osaat puhua sekä myöntää asioita. Ei ole tietenkään pakko vastata, ja tietysti muutkin sairaudesta kärsivät tai tietoiset on tervetulleita kirjoittamaan sekä kommentoimaan :)
Kysyisin sinulta muutamia asioita. hmm, tämä kirjoittaminen on kyllä todella vaikeaa! mutta koitan jotenkin. Onko sinulla pakonomainen tarve kaunistella asioita, tarkoitan elätkö ns. pumpulissa (en tarkoita pahalla)? tarkoitan että jos asioita ei ole tapahtunut sinulle, niin niitä asioita ei myöskään ikinä voi tapahtua? ex-mieheni oli sellainen että aina jos jutellemimme esim kuolemasta tms, ja jos kysyin häneltä esim. " mitä tekisit jos äitisi kuolisi?" hän suoraan vaan vastasi, "ei niin tule tapahtumaan, en halua miettiä, niin ei tapahdu" eli toisaalta totuuksien kaunistelua.
hän kärsii myös valehtelussa siinä määrin, että hän menee asioissa niin pitkälle, että vaikka "kiinni" olisi jo jääty, hän silti keksii lisää ja lisää, ennen kun on "todellista todistusaineistoa" hän myöntää. hän voi vaikka viikkokausia pitää valheilta yllä, ennen kuin minä sain "todistusaineistot", jolloin hänen oli pakko myöntää. valehtelut olivat isoja sekä pieniä. Jopa paidan koko oli asia mistä piti valehdella. Suuremmissa asioissa, hmm, tai suuria asioita olivat ns.pieniä, mutta hän teki niistä suuria valehtelemalla niin pitkälle. hän jopa nöyryytti minua monesta isossa porukassa, sanomalla minua valehtelijaksi, vaikka itse oli valheen takana. heti kun ihmisiä ei enään ollut, hän pyysi anteeksi. mutta kun ihmiset tulivat takaisin, sama haukkuminen jatkui.on todella raskasta elää tuollaisen ihmisen kanssa, mutta olen myös miettinyt että kuinka raskasta sillä toisella ihmisellä on. pitääkö hän "kulissia" yllä, vain sen takia, etteivät ihmiset tuntisivat oikeaa häntä? yleensä hän jätti minut sitten mielummin kotia kun otti mukaansa, koska hän pelkäsi että jää jostain valheesta kiinni,koska ei muistanut enään asioita mitä oli muille tai minulle sanonut,ja kuinka paljon asiat erosivat toisistaan (tiedän tämän sillä hän hetkellisesti aina tiedosti asian, hysteerisen itkun kanssa, mutta ei tämä tiedostaminen häntä auttanut muuttumaan).
Lopulta kahdenvuoden jälkeen valehtelu kävi molemmin puolin niin raskaaksi, että päätimme lopettaa suhteen. edelleen olen hänestä huolissaan, sillä olen monesti yrittänyt häntä auttaa, mutta ei ihmistä voi auttaa, ellei hän itse sitä halua. voiko sinun mielestäsi häntä auttaa jotenkin? miten itse olet käsitellyt asiaa?
toivottavasti sain jotenkin omat ajatukseni kerrottua. ja toivon vastaustasi/vastauksianne!
Oikeastaan mä en elä ainakaan "pumpulissa", en tiedä liittyykö sellainen sairauteen vai onko yksilö kohtaista, mutta mä elän ainakin koko aika paineen alla ja pelkään kaikkia ja kaikkea, varaudun siis aina pahimpaan ja ehdin ajatella päivittäin kymmeniä toimintasuunnitelmia, sen varalle jos jtn. kamalaa tapahtuisi.
En ole varma kuinka voit auttaa ex-miestäsi, mutta mua itseäni on eniten auttanut tyttöystäväni. En selviäisi tästä mitenkään ilman häntä. Tarvitsen tunnetta, että mun ei tarvitse valehdella että musta välitetään, että kelpaan tälläisenä. Tarvitsen jonkun jolle voin puhua suoraan ihan mistä tahansa ja jonkun jonka tiedän olevan paikalla vielä silloinkin olen onnistunut sössimään koko muun elämäni, mun pitää olla varma siitä että voin luottaa ainakin johonkin täysin. Tiedän että tyttöystäni ei katoa mihinkään ja kun muut ihmiset ja maailma ******** ja ahdistaa se on mun puolellani ja auttaa ja ymmärtää ja tukee mua.... se on aika ihmeelistä
Se auttaa mua koska mun sairaus johtuu huonosta itsetunnsta ja huonoista ihmissuhde kokemuksista, eikä oikein mikään muu auta kun niistä saatujen käsityksien muuttuminen. Oman asenteen muuttuminen on kaikista tärkein, pitää muuttaa maailman kuvaansa, pitää alkaa luottaa itseensä ja muihin ihmisiin ja tajuta että on oikeestaan ihan hyvä tyyppi, muut ihmiset voi ymmärtää ja olla tukena ja mulle se tuki on ainakin kaikista tärkeintä, ilman sitä tästä ei tulis mitään, sitten tässä ei ois ees enää mitään järkeä, jos ei olis edes ketään kenen takia yrittää.
Mutta mä en tiedä mistä sun ex-miehen valehtelu johtuu, voi olla ettei sitä auta samat asiat..
Mahdollisesti
on tämä mytomania, valehtelen jatkuvasti.
Olen nuori nainen, jolla on myös heikko itsetunto,
paljon ikäviä asioita tapahtunut elämässäni.
Seurustelin teininä tyypin kanssa joka oli kova valehtelemaan, mahdollisesti narsisti.
Hänenköhän takia minusta tuli samanlainen patologinen valehtelija.
Vihaan ja häpeän itseäni, haluaisin muuttua mutta miten.
Kun olen jo kertonut liikaa valheita,
lopulta kaikkien valheiden paljastuttua jäisin yksin.
Poikaystäväni ansaitsisi rehellisen ja kunnollisen naisen.
Neuvo
Pelkoihin, ahdistukseen, .. kannattaa varsinkin teidän nuorten, hakea apua. Pelkästään omassa päässä pyörittelemällä näillä ongelmilla on taipumus pahentua ja asiat voivat mennä pahasti solmuun. Alan ammatti-ihmisiä ei kannata pelätä, sillä he ovat nähneet ja kuulleet aivan kaikkea. Vaikutat muuten pikemminkin ahdistuneelta ja kovia kokeneelta kuin manipuloivalta narsistilta.
Jos valehtelu
Kaikki valehtelevat, ainakin joskus. Tärkeää on se, että itse tietää mikä on totuus. Jos valehtelu olisi rikos, olisimme lähes kaikki suomalaiset olleet vankilassa.
Knoppitietona voin vielä sanoa, että naiset valehtelevat miehiä useammin ja huonommin. Kun sanon "huononmin" kannattaa se ottaa kohteliaisuutena.
Patologinen valehtelija kun kertoo omasta näkökulmastaan jotain on hyvin vaikea ottaa juttua todesta. Siis jos on patologinen valehtelija niin tämä juttuhan on todennäköisesti valetta..
Tuo valehtelu ei kuulu ainakaan mun elämään.
Valkoinen valhe on ok mut muut suuremmat valheet EI.
Patologinen valehtelija, tää tyttö vaikuttaa hyvältä itseasiassa.
Hän haluaa valehdella siksi koska selitti asian josta toinen keksustelija teki johtoppäätöksen, tavallaan ymmärrän hyvin häntä.
Hän on vaikeuksissa, mutta hän ei itseasiassa ole edes valehtelija jos tarkemmin miettii asiaa vaan hän valehtelee KOSKA SIIHEN ON SYY.
Enhän minäkään kerro rehellistä mielipidettä itsestäni jollekin tuntemalle ihmisille koska en halua joutua leimatuksi sairauteni vuoksi.
En ole työelämässä mukana enkä halua että koko kaupunkin tietää sen asian ja siksi voin sanoa jollekin että teen töitä.
Joskus ihminen nimenomaan heikkouttaan, alemmuudentunnettaan saattaa valehdella, niin tein minäkin kun urheilin urani alussa kun tein huonoja tuloksia niin valehtelin ne paremmaksi mutta myöhemmin ei tarvinut valehdella koska tein jo hyviä tuloksia enkä potenut huonommuuden tunnetta.
Ehkä ihmisten olisi parempi miettiä TARKEMMIN näitä asioita, ei ne ole niin helppoja ja yksiselitteisiä.
Kun seuraa tuota pikitien liikennettä on pakko kysyä, missä ne köyhät oikein sitten ovat !
jokaa pollonokalla on bemarit ja mersut jytäreineen ja ajetaan ympäri suomea tyhjän perässä yötä päivää koko kesä !
joutasivat ajaa pyörällä joka iikka.
nosto