Mediakin alkaa jo heräämään karuun todellisuuteen, jota täällä on meidän muutamien kirjoittajien toimesta, yritetty takoa ikuiseen nousuun ja jatkuvaan velaksi elämiseen sokeasti uskovien koviin päihin. Ohessa Iltasanomien tämän päivän pääkirjoitus:
"Venäjän vastaiset pakotteet lisäävät epävarmuutta myös Suomessa.
Suomessa on odotettu talousnousua kuin kuuta nousevaa. Talouden kunnon kasvu antaa kuitenkin yhä odottaa itseään. Tuntuu siltä, ettei Suomi ole päässyt oikein mukaan edes siihen euroalueen vireytymiseen, joka näkyy jopa aiempien kriisitalouksien kuten Espanjan ja Kreikan reaalitaloudessa. Uutena vakavana uhkana Suomen taloudelle tulevat nyt lisäksi Venäjää vastaan määrätyt EU:n entistä kireämmät pakotteet ja niitä seuraavat mahdolliset Venäjän vastatoimet.
Heikko talouskasvu kasaa yhä kovempia paineita myös julkiselle taloudelle, joka on jo ennestäänkin niin rakenteellisten uudistusten kuin myös akuuttien säästötoimien tarpeessa. Valtion talouspolitiikalla pitäisi pystyä nyt saman aikaisesti tukemaan talouskasvua, mutta myös säästämään julkisissa menoissa. Kysymys on erittäin haastavasta asetelmasta, joka vaatii aivan uudenlaista reipasta ajattelua niin päättäjiltä kuin kansalaisiltakin. Uusien etujen saamisen aika on ohitse. Monet yhteiskunnan tarjoamat tuet ja palvelut tulevat heikkenemään. Yhteiskunnan kulujen alasajo tulisi kuitenkin tehdä niin, etteivät järjestelmät rapaudu kokonaisuudessaan, vaan ne kohdistetaan entistäkin tarkemmin niitä tarvitseville. Talouden päätökset ovat kuitenkin viipyneet liian pitkään. Finanssivaikuttaja Björn Wahlroos on aika ajoin esittänyt voimakasta kritiikkiä suomalaista talouspolitiikkaa kohtaan. Lopulta hän vaihtoi kotipaikkansa Ruotsiin.
Suomen viennissä on ollut lupaavia merkkejä. Meillä on lukuisasti hyviä yrityksiä, joilla on potentiaalia menestyä. Yritysmaailmassakin on vain otettava nyt vahva ote asioista. Valtio ei ole aina tulossa apuun. Yritysten on tehtävä menestyksensä itse. Erityisesti nyt kaivataan uusia menestyksekkäitä vientituotteita entisten matkapuhelinten ja paperiteollisuuden viennin korvaamiseksi. Suomi on pieni ja täysin viennistä riippuvainen kansantalous. Meidän taloutemme paranee olennaisesti vasta viennin elpyessä. Kuitenkin monet ristiriitaiset paineet edellyttävät kaikilta uudenlaista taloudellista käytöstä jo tässä ja nyt. Uusi talous vaatii aktiivisuutta kaikilta. On oltava valmiita tekemään töitä tuottavammin. Raaka-aineita ja energiaa on säästettävä, mutta taloudellinen toimeliaisuus olisi kuitenkin pidettävä mahdollisimman korkealla tasolla. Nämä vaatimukset käyvät yksiin hyvän ympäristöpolitiikan kanssa. Taloudessakin on nyt toimittava mahdollisimman suurella hyötysuhteella; tulosta tuottaen sekä ympäristöä ja yhteiskuntaa säästäen."
Lähde: Iltasanomat pääkirjoitus 1.8.2014
"Venäjän vastaiset pakotteet lisäävät epävarmuutta myös Suomessa.
Suomessa on odotettu talousnousua kuin kuuta nousevaa. Talouden kunnon kasvu antaa kuitenkin yhä odottaa itseään. Tuntuu siltä, ettei Suomi ole päässyt oikein mukaan edes siihen euroalueen vireytymiseen, joka näkyy jopa aiempien kriisitalouksien kuten Espanjan ja Kreikan reaalitaloudessa. Uutena vakavana uhkana Suomen taloudelle tulevat nyt lisäksi Venäjää vastaan määrätyt EU:n entistä kireämmät pakotteet ja niitä seuraavat mahdolliset Venäjän vastatoimet.
Heikko talouskasvu kasaa yhä kovempia paineita myös julkiselle taloudelle, joka on jo ennestäänkin niin rakenteellisten uudistusten kuin myös akuuttien säästötoimien tarpeessa. Valtion talouspolitiikalla pitäisi pystyä nyt saman aikaisesti tukemaan talouskasvua, mutta myös säästämään julkisissa menoissa. Kysymys on erittäin haastavasta asetelmasta, joka vaatii aivan uudenlaista reipasta ajattelua niin päättäjiltä kuin kansalaisiltakin. Uusien etujen saamisen aika on ohitse. Monet yhteiskunnan tarjoamat tuet ja palvelut tulevat heikkenemään. Yhteiskunnan kulujen alasajo tulisi kuitenkin tehdä niin, etteivät järjestelmät rapaudu kokonaisuudessaan, vaan ne kohdistetaan entistäkin tarkemmin niitä tarvitseville. Talouden päätökset ovat kuitenkin viipyneet liian pitkään. Finanssivaikuttaja Björn Wahlroos on aika ajoin esittänyt voimakasta kritiikkiä suomalaista talouspolitiikkaa kohtaan. Lopulta hän vaihtoi kotipaikkansa Ruotsiin.
Suomen viennissä on ollut lupaavia merkkejä. Meillä on lukuisasti hyviä yrityksiä, joilla on potentiaalia menestyä. Yritysmaailmassakin on vain otettava nyt vahva ote asioista. Valtio ei ole aina tulossa apuun. Yritysten on tehtävä menestyksensä itse. Erityisesti nyt kaivataan uusia menestyksekkäitä vientituotteita entisten matkapuhelinten ja paperiteollisuuden viennin korvaamiseksi. Suomi on pieni ja täysin viennistä riippuvainen kansantalous. Meidän taloutemme paranee olennaisesti vasta viennin elpyessä. Kuitenkin monet ristiriitaiset paineet edellyttävät kaikilta uudenlaista taloudellista käytöstä jo tässä ja nyt. Uusi talous vaatii aktiivisuutta kaikilta. On oltava valmiita tekemään töitä tuottavammin. Raaka-aineita ja energiaa on säästettävä, mutta taloudellinen toimeliaisuus olisi kuitenkin pidettävä mahdollisimman korkealla tasolla. Nämä vaatimukset käyvät yksiin hyvän ympäristöpolitiikan kanssa. Taloudessakin on nyt toimittava mahdollisimman suurella hyötysuhteella; tulosta tuottaen sekä ympäristöä ja yhteiskuntaa säästäen."
Lähde: Iltasanomat pääkirjoitus 1.8.2014
Vastaukset 12
Vanhimmat
Peli on jo pelattu, kauniit sanat ja kuvitelmat ei enää auta, kilpailukyky ja tarvittava energia puuttuu. Kansa on tottunut liian hyvään elintasoon, sosiaalituet ovat liian hyvät ja helposti saatavissa. Kakki odottavat, että joku muu tulee ja tekee jotain!
Jos suomalaiset lopettaisivat rahan työntämisen asuntoihin jäisi enenmän:
Rahaa maksaa veroja
Kuluttaa enenmän kotimaisiin palveluihin
Lisäksi olisi varaa laskea palkkoja jolloin teollisuus pärjäisi paremmin kilpailussa.
Maksamalla älytöntä lainaa rahoitat pankkeja ja ostamalla kalliita asuntoja pidät yllä kuplaa jolla rahoitat rikkaita sijoittajia.
HERÄTKÄÄ IHMISET! Varsinkin nuoret, muuten tulevaisuus näyttää pahalta.
Yksi suurista ongelmista Suomessa on ollut asuntohintojen ja asumisen ja kaiken siihen liittyvän kallistuminen täysin irti muusta maailmasta. Palkkojen on ollut pakko nousta perässä, että ihmiset pystyvät asumaan jossain. Näin rapautettiin vientiteollisuuden kilpailukyky lähes kokonaan. Nokian johdon tekemät räikeät virheet puhelinkehityksessä lisättynä euroopan ja maailman talousongelmien kanssa, olivat se sysäys, joka aloitti Suomi-laivan uppoamisen.
Näky on kieltämättä hurja! Vielä "Neuvostoliitto" romahti uudelleen! Eli pakotteet. Minilaman yli piti päästä velkaantumalla, kun oli kuulemma vain pieni töyssy. Näin puhui Vanhanen ja Katainenkin! Kävi kuin Kelju K Kojootille, kun huomasi ettei maata ollut jalkojen alla! Se kuiva maa on yllättävän kaukana! Nyt vasta ilmeisesti aletaan täälläkin huomaamaan asia? Kaikki kannattaa tietenkin kieltää viimeiseen asti!
Nokialla oli mm. kosketusnäyttö puhelimeen ennen Applea, mutta se hylättiin, koska sillä ei katsottu olevan tulevaisuutta.
Apple oli tuolloin melko pieni putiikki. Tänään Applen markkina-arvo on noin kuusi kertaa Suomen valtion velan kokoinen.
Koko maapallon väestö lukuunottamatta sotivaa lähi-itää räplää ja pelailee tableteilla mitään tuottavaa ei tehdä kun elämä tuntuu olevan mallillaan istumallakin, kumma että on ylipäätänsä lama mutta se taitaa olla enemmän myyjien puhetta kun ei saa mitään myytyä.
Kun kaikki vaan istuu tablettien äärellä hokien"emmää ny just jouda" kun pitäi kuluttaa.
Puuttinillakin ja opamallakin taitaa olla jotku uhoamis app:it
Olet valitettavan oikeassa. Itsekin työskentelen julkisella sektorilla asiantuntijatehtävissä, olen kirjannut viimeisen kk aikana ylös netissä vietetyt työtunnit, tiedosto on peitenimellä tietysti ettei kukaan voi oikeasti käyttää sitä. Mutta totuus on että työpöydän ääressä vietetystä ajasta 95% kuluu netissä, loppu työaika on kokouksia, palavereja, lounastamista ja kahvittelua. Toki kokouksissakin tehdään töitäkin, mutta tehottomiahan ne enimmäkseen ovat. Systeemi pyörittää itse itseään, tulosta tulee vähän. Valvonta on tehotonta, esimiehet loikoilee eikä alaisilla ole järkevää tekemistä. Tätä ei uskalleta sanoa ääneen, koska muuten menee oma työpaikka ja sen mukana kaikki edut ja säännöllinen kk-palkka.
Tuo on vaiettu totuus. Iso osa tännekin arkisin kirjoittavista ja palstaa lukevista saa koko ajan palkkaa valtio- tai kuntatyönantajalta. Kissa pitäisi nostaa pöydälle ja katsoa kuinka se työaika oikein kuluu ja mitä tuottavaa päivän aikana oikeasti tuli saatua aikaan.
Olen silloin tehokas, näin se nykyään menee. Jos et juokse koko päivän kokouksissa ja jonnin joutavissa palavereissa, niin olet laiska ja tarpeeton. Mitään tuollaisella vouhkaamisella ei saada aikaa mutta ollaanhan tekevinään ja päättävinään jotain tärkeää, Kun jostain löytyisi vielä se joku, joka oikeasti toteuttaisi ne kaikki muistioihin kirjatut asiat.
En usko että syynä on netissä istuminen. Vaan älytön sosiaaliturva. Rahaa saa tekemättä mitään, työttömyys, opiskelu, äitiys isyys ja vanhempainrahat, eläkkeet, lapsilisät, asumistuet, toimeentulotuet... Siis kuinka paljon näitä onkaan. Mihinkään elämän tilanteeseen ei tarvitse säästää ja tehdä työtä ensin että voi opiskella, hankkia lapsia, Ym eläkekuluja tietysti säästetään työtätehdesdä mutta paljo on heitäkin joiden työvuodet on vähissä ja eläkettä saa silti. Missä muussa maassa on pitkät äitiyslomat ja hoitovapaat valtion piikkiin. Nämä tuet meidät vie perikatoon. Valtion velka lisääntyy mutta tukiin ei kosketa. Nuoria on työttömänä mutta silti on aloja mihin tarvitaan apua esim hoitoalat. Onko parempi maksaa päiväraha kotiin kuin että rahan eteen pitää tehdä edes muutama tunti töitä kunnalle \ valtiolle.
Suomi on syvällä vaikeuksissa, mutta huonolta näyttää myös koko euroalueella. Tilanne on kuin Japanilla aikoinaan omassa talouskriisissään. Ranskan pääministeri Manuel Valls varoittikin tänään euroalueen politiikan johtavan vakavaan deflaation riskiin. Deflaatiossa hinnat eivät kallistu vaan halpenevat.
Talouslehti Wall Street Journal uutisoi, että Japanilaissijoittajien mielestä euroalueen pitkään matalana pysynyt inflaatio muistuttaa Japanin 1990-luvun talouskriisiä. Se, mitä tapahtui Japanissa, tapahtuu todennäköisesti myös euroalueella. Japanissa kiinteistöjen ja osakkeiden hinnat syöksyivät nopeasti alas, mikä johti pitkään deflaatiokierteeseen.
Ranskan pääministeri varoittaa euroaluetta deflaatiosta.
Ranskan pääministeri Manuel Valls varoittaa euroalueen politiikan johtavan vakavaan deflaation riskiin.
Deflaatiossa hinnat eivät kallistu vaan halpenevat, minkä vuoksi ihmisten taloudellinen toimeliaisuus vähenee ostopäätösten lykkääntyessä.
Vallsin mukaan euroalueen talouspolitiikka ei ole toimivaa. Hänen mukaansa Euroopan keskuspankilla (EKP) ei ole myös selvästikään käytössään tarpeeksi työkaluja riittävän inflaation aikaansaamiseksi.
http://www.talouselama.fi/stt/talous/ranskan paaministeri varoittaa euroaluetta deflaatiosta/a2259144