Olen Saimaalta merelle siirryttyäni osunut jo kahteen merkitsemättömään kiveen. Kummastakaan tapauksesta ei onneksi syntynyt sen kummempia vaurioita.
Vähän omituiselta kuitenkin tuntuu, että merellä purjehdussyvyisessä vedessä voi olla merkitsemättömiä kiviä, kun Saimaalla jokaisen matalan veneilykelvottoman lahdenkin kymmenet kivet (aivan rannasta lähtien) on merkitty.
Mistä sitten johtunee?
Vähän omituiselta kuitenkin tuntuu, että merellä purjehdussyvyisessä vedessä voi olla merkitsemättömiä kiviä, kun Saimaalla jokaisen matalan veneilykelvottoman lahdenkin kymmenet kivet (aivan rannasta lähtien) on merkitty.
Mistä sitten johtunee?
Vastaukset 16
Vanhimmat
On se jännä juttu.
Olisko Saimaan veneilijät ilmoittaneet kaikki kivilöytönsä paremmin kuin meriveneilijät omansa ?
Tai sitten alueen poliitikot saanet rahoitetuksi mökkirantojensa harauksen ?
Ja kolmanneksi, ei tuo aloitusväite tule todistetuksi parilla havainnolla. Pitää olla paljon enemmän havaintoja.
Olisiko mitään tekemistä sillä asialla että merialueet on aika reilusti suurempia kuin mitä jotkut järvet ja pieni alue se on Saimaakin vielä.
Jo viisi vuotta sitten Espoon / Kirkkonummen Stora Brändön vierassataman läheltä löytyi kivi jota ei ole kartassa. Kaveri menetti kuukauden veneilykautta ja soitti kaikki mahdolliset tahot asiasta. Ei kiinnostanut ketään. Ei siis ole kartassa vieläkään. Veneilijän nimen täytyy olla Selänne tai Räikkönen että jotain tapahtuu.
Missä se on? Jos mennään vierassatamasta etelään laivaväylälle niin osuuko se linjalle?
Suomessa merenmittaukssta vastaa Liikennevirasto jolla on vuosittain vain noin viisi miljoonaa euroa käytettäväksi merenmittaustöiden tilaamiseen. Se ei ole paljon se jos vaikka vertaa koko Liikenneviraston väylänpidon budjettiin. Merenmittaukset tehdään nykyisn pääasiassa täyskattavasti monikeilauksena ( multibeam) jolla saadaan tarkka kolmiuloitteinen kuva pohjan topografiasta. Alan suurin suomalainen toimija on Meritaito Oy, jonka kotisivuilta saa lisätietoa merenmittauksesta. Tankoharausta ei käyetetä kuin eikoiskohteiden mittaamisessa. Vuosittain saadaan monikeilattua alueen pohjatopografiasta riippuen ilmeisesti 1000- 3000 km2.
Monikeilaamalla saadaan siis 100% luotettava kuva merenpohjasta joka auttaa purjehtijoita purjehtimaan ja esim. jäänmurtajia toimimaan väyläalueiden ulkopuolella.
Onkohan vaan 100% kattava? Itse ajoin kivelle Porkkalan "laivaväylällä" väylän ulkopuolella ehkä 2008. Kartassa oli juuri ko. kohdalla 4,2 m merkintä. Silloin olin yhteydessä viranomaisiin ja kävi ilmi, että ko. alue oli aika tuoreesti mitattu, mutta mittausalukset kiertävät matalikot karilleajoja välttääkseen.
Asenne oli myös se, että on aivan sama onko väylän ulkopuolella 1 m vai 4 m syvää, kun kyseessä on 9 m väylä, jolle molemmat ovat matalaa.
Ko. paikkaan tuli kuitenkin seuraavaan karttaversioon kivimerkki. Ennen digiaikaa ko. paikassa oli 1 m syvyysmerkintä ilman desimaalia. Oli jäänyt digitoinnissa huomaamatta, toisin kuin se 4,2 m aivan vierestä.
Miksei karttoihin saada tarkkaa tietoa 100% mitatuista alueista?
Itse paukautin vuosia sitten kivelle väylän ulkopuolella kohdassa, jossa piti olla kuusi metriä vettä. Ilmoitin laitokselle paikasta ja yhdessä syynäsimme alueen karttaa. Paljastui, että em. kohdassa oli yksi viiva-aihio, joka saattoi merkitä juuri tuota matalikkoa. Ehkäpä kartanpiirtäjällä oli tuona hetkenä tullut tärkempää toimitettavaa ja piirustushomma oli jäänyt kesken..
Nimierkki "Mikä on pointtisi" lausui:
>>Siis yleensähän vene menee vähän niinkuin rikki, jos ajetaan karille. Auto se muuten vasta rikki meneekin, jos törmää ihan pienelläkin nopeudella mihin vain.
Ja siis yleensähän veneitä ei ajeta karille."
Monikeilaus on todellakin 100% kattavaa. Matalikkojen päältä eikä aivan vierestäkään päästä ajamaan, mutta niin läheltä mitataan kun uskalletaan. Sekunnissa tehdään jopa yli 20 000 syvyyshavaintoa, jolloin pohjasta saadaan täyskattava kuva. Syy miksi kaikkea veronmaksajien varoilla mitattua syvyysaineistoa ei saada julkaistuksi merikartoilla sopii pohtia. Merenmittaus aluevalvontalain mukaan luvanvaraista toimintaa ja luvan myöntää tai on myöntämättä puolustusvoimin pääesikunta....
Ei niin yleensä, ainakin jos rajoittaa kulkemisensa väylille.
eikä saa olla huono tuuri, ei saa olla.
AIka moni painelee menee tuolla väylien ulkopuolella, ihan paljon syväystä
vaativilla veneillä, kaippa ne tuntee sitten vedet niin hyvin vai onko
niin että kun on muidenkin nähty menevän niin perässä vaan.
Nyt kun vesi on aika matalalla -25cm? Niin kyllä näkyy kiviä vaikka missä.
Tosin ei nyt "keskellä" merta. Tulee mieleen monessakin paikkaa että jos joku on tuossakin missannut merimerkin väärältä puolelta niin jälki on ollut
varmaan aikamoista.
Suvisaaristonkin kun kiertää niin siellä jossain kohtaa ihan veneväylällä on
eteläpuolella suvisaaristoa tosi matala paikka kaiun mukaan.
Ekalla kerralla pelästy kun yhtäkkiä mennään sieltä 10 metristä jonnekkin 3 metriin.. että missäs nyt oikein mennään keskellä väylää. Siinä voisi purjepaatilla jo raapasta.
Suvisaariston kiertäminen purjeveneellä on muutenkin haastavaa hommaa, eikä pelkästään matalan väylän vuoksi...
Ettet vaan veneile ihan pelkän karttaplotteron turvin? Oikeissa merikartoissa (jotka ovat paperia) näkyy tiedot kyllä oikein. Kiinassa tehdyillä sähköisillä kartoilla voi ehkä navigoida siellä 10 metrin syvyyskärän paremmalla puolella (navionix). Ei näy edes kaikki pintaluodot kuin alle 3 metriä vettä - tyyliin. Varsinkaan jos ei tsuumaa ihan tappiin.
Sulla on käynyt huono tuuri. En itse ole koskaan löytänyt merellä merkitsemätöntä kiveä kölillä kokeilemalla.