Onko laho ikkuna totta tai luuloa?

Erittäin harvoin, jos koskaan määräajoin huollettu ikkuna tai ovi vaurioituu korjauskelvottomaksi. Vain tekemättömät tarkastukset sekä laiminlyödyt huoltotyöt voivat aiheuttaa suurempia vaurioita.
Ehjät maali-, kitti- sekä massauspinnat, laadukkaat ja oikein asennetut tiivisteet lisäävät vuosikymmenillä kaikkien ikkunoiden ja ovien käyttöikää.

Etenkin kerrostaloissa ikkunoiden ja ovien tarkastus sekä mahdollisesti vähäiset huoltotoimet kannattaa suorittaa 5-7 vuoden välein.
Huoltovapaata ikkunaa ei ole.

Etenkin kerrostaloissa ikkunoiden huoltoa pidetään täysin huonona vitsinä.
Ulkoikkunoita ei huolla kukaan. Sisäikkunoita huolletaan vielä vähemmän.
Kannattaisi, kannattaisi mutta miksi ei tehdä?

Vastuujakotaulukon mukaan ikkunat ja ovet on huollettava.
Eikö taulukko koske ainakin osaketaloja?

Käytännössä osake ja vuokrataloissa ikkunoiden ja ovien huoltovastuu ei kuulu kenellekkään.
Sitä vastoin uusimisen maksu velvollisuus, kuuluu jokaiselle asukkaalle.
Huonot tiivisteet aiheuttavat useita eri asumiseen liittyviä heikkouksia ja kustannuksia.
Vetoisten ikkunoiden ja ovien aiheuttamat lämmityskustannukset maksaa jokainen asukas.
Samoin ikkunoiden aiheuttamasta vedon tunteesta sekä kylmistä asunnoista kärsii asukas.
Tiivistevuodot heikentävät sisäilman laatua, koska ilmanvaihto ei voi toimia säätöjen mukaisesti.
Huonojen tai puutteellisten tiivisteiden aiheuttamat vesi ja kosteusvuodot vaurioittavat eniten melkein jokaista ikkunaa ja ovea.

Erittäin harvoin ikkunavaihdon yhteydessä, havaitaan lahoja ikkunoita tai ovia.

Taisi uudet maalipinnat ja tiivisteet tulla aika kalliiksi hankinnaksi?
Älkää vain antako isännöitsijälle ja huoltomiehelle tarkastusoikeuksia putki, sähkö, ilmanvaihto ja sisäilman laadulle.

"Onko laho ikkuna totta vai uskomus". Riippuu keneltä kysyy? Naisasukas, insinööri, talonmies, isännöitsijä ja ikkunamyyjä: "- Ihan lahoja ovat".

Vaurioitunut tai uusi puu ei vaikuta energiankulutukseen tai säästöön.
Vaurioitunut tai uusi maalipinta ei vaikuta energiankulutukseen tai säästöön.
Kaksi lasia tai eristyslasin ero energiankulutuksessa on vähäinen.

Uudet tai vanhat ikkunat, rakenneliitosten, lämpöeristeiden ja ikkunatiivisteiden ilmantiiveys vaikuttaa eniten lämmitysenergian kulutukseen ja asumismukavuuteen.

Harvoin kerrostalon ulkoikkunoista löytyy lahoa pokaa. Yksittäiset lahopokat johtuvat pääasiassa kittausten halkeamista tai puutteista. Ulkopokissa ei saisi käyttää pellavaöljykittausta.
Pienet- tai pintapuuvauriot johtuvat ainoastaan irtonaisista kittauksista ja puuttuvista maalipinnoista.
Kenelle kuuluu kerrostalon ulkoikkunan kittaukset ja maalipinnat?

Ulkoikkunan ja oven korjaus ja huoltotyöt kuuluvat taloyhtiölle.
Käyntisovitus, lukitus, kittaukset, lasituslistat, ulkopuitteen ja oven liitoskohtien korjaukset ja tietenkin maalipintojen ylläpito vastuu.
Oikeiden tietojen puuttuessa, on Vastuujakotaulukon ohje täysin väärä: Ulkopuolta ei yleensä tiivistetä.

Tämä täysin väärä ohje vaurioittaa eniten maamme kiinteistöjen ikkunoita ja ovia.

Lisäksi tämän väärän ohjeen takia joudutaan kiinteistöissä vaihtamaan ennen aikaisesti, korjauskelvottomiksi vaurioituneita ikkunoita ja ovia.
Ulkoikkunoiden tiivisteiden puute lisää etenkin kaksilasisten ikkunoiden osalta merkittävästi kiinteistön lämmityskustannuksia.

Ikkunoiden ja ovien osalta Vastuujakotaulukko lisää merkittävästi maamme kiinteistöjen lämmityskustannuksia ja ikkuna / ovi vaurioita.

Järkevissä taloyhtiöissä on päätetty tarkastaa ja huoltaa ikkunat ja ovet viiden - seitsemän vuoden välein.
Lisäksi taloyhtiö tiivistää sisä ja ulkoikkunat ja ovet määräajoin.

Olen 7 vuotta tiivistänyt ikkunoita ja ovia. Lahoja tai korjauskelvottomia ikkunoita olen havainnut 2-3 kappaletta.

Ikkunat vaihdetaan (remontin sijasta) siksi, että saadaan uutta vanhan tilalle. Meillä kt- yhtiössä päätökseen vaikutti: vanhojen karmeissa ja pokissa väärä väri, 3-osaiset pokat hankalat pestä, osa ikkunoista mutta erityisesti parvekeovet pelaa huonosti. En muista mainitsiko kukaan ikkunoiden vetoisuutta tai uusien energiansäästöä. Pääasiassa äänessä oli yhtiön naisosakkaat. Vaikka perusteet oli vähän niin ja näin, itse olen päätökseen ja lopputulokseen tyytyväinen :)

Nykyisin turhuuden markkinat ovat parhaat markkinat. Lisäksi jokainen voi törsätä rahojaan aivan kuten itse haluaa.

Ikkunoiden vaihdon perusteisiin sopii erittäin harvoin: korjauskelvottomat ikkunat.
Harvoin jos koskaan perusteiksi sopii: Lämmitysenergiansäästö.
Huoltovapaa ikkuna, huoltovapaata ikkunaa tai ovea ei ole.

Lisäksi, ikkunat ja ilmanvaihto ovat täysin eri asioita.
Ikkunaan asennettu korvausilmaventtiili aiheuttaa yleensä vetoa, joka heikentää asumismukavuutta ja lisää lämmityskustannuksia.
Ikkunaan asennettuun venttiiliin ei voi yleensä asentaa pienhiukkas-suodatinta.
Talvisin suurin osa ikkunoiden venttiileistä teipataan kiinni tai suljetaan kokonaan.
Mitenkä tällainen venttiili parantaaa kiinteistön ja asunnon ilmanvaihtoa?

Kiinteistön ja asukkaiden edun vuoksi ikkunoihin liittyvät asiat ja ilmanvaihto on aina suunniteltava erillisinä asioina.