Kysely wiccoille!

>Eli minkä ikäisiä olette ja onko teillä lapsia?

Olne 25 ja raskaana. Minulla on myös yksi tytärpuoli (11-vuotias).

>Jos on, kasvatatteko lapsennekin wicca uskontoon?

Kerron kyllä lapselleni "mitä äiti ajattelee", mutta kerron myös, että voi ajatella noin ja noin ja noin. Aion siis kertoa hänelle monenlaisista maailmankatsomuksista ja ajatuksista, jotta hän voi sitten aikuisena päättää, mitä itse ajattelee.

>Oletteko traditionaalisia vai eklektikkoja, kuulutteko johonkin coveniin?

Traditionalisti ja kuulun coveniin.

... En ole oikeastaan vielä wicca, "opiskelen" vasta. En siis myöskään kuulu coveniin, ja wiccan tutkimusmatkani on todella eklektistä... Olen 13, eikä minulla ole lapsia... =) Olen ajatellut, että jos wiccan polku on lopullinen valintani, teen luultavasti samoin kuin Harakkatar, eli kerron mitä mieltä itse olen, ja mitä muita vaihtoehtoja on olemassa. Koulussa lapseni tulee tuossa tapauksessa opiskelemaan elämänkatsomustietoa.

Olen vajaa 30-kymppinen nainen, pitkäaikaisessa avoliitossa ( siippani on ateisti), ei lapsia, koiria kylläkin. En kuulu coveniin ja olen eklektikko, vaikkakin lainaan tiettyjä tradwiccan piirteitä.

Jos niitä lapsia siunaantuu, aion kyllä kertoa omasta uskostani, jo ihan senkin takia, että mieheni ja minä keskustelemme aktiivisesti niin uskosta, politiikasta kuin kulttuuristakin päivittäin. Mikään ei kiihota ruokahalua niin kuin kunnon väittely. katson kuitenkin, että lapsellani on oikeus päättää omasta uskostaan enkä halua kasvattaa häntä riippuvaiseksi jostakin jumalallisesta mielikuvasta, joka ei ole hänen. Jokainen löytää itselleen sopivimman polun.

Olen eklektikko (ihan käytännön syistä) ja iältäni 24. Lapsia ei vielä ole, mutta ne ovat kyllä tervettulleita sitten kun sen aika on. Aion myös kertoa lapsilleni omasta suuntauksestani, mutta kannustan heitä itse valitsemaan sen ajattelu ja uskonnon minkä kokevat omakseen. Siis sitten kun alkavat itse miettiä näitä asioita ja etsiä omaansa, todennäköistä kyllä on että alkuun lapset saavat vaikutteita wiccan lisäksi myös kristinuskosta sillä miesystäväni on (kuten olen tainnut aijeminkin mainita) kristitty. Mutta en siis aio kasvattaa lapsiani "väkisin" wiccoiksi.

Olen 35v ja kolmen lapsen äiti.
Lapsia en kasvata mihinkään uskontoon, haluan että he saavat valita itse sen miten uskovat tai uskovatko mitenkään.
Vanhin lapsistani on kovin kiinnostunut wiccalaisuudesta. Olen kertonut hänelle mitä on halunnut tietää, mutta varsinaisesti en "opeta" häntä vielä noin nuorena vaikka hän itse haluaisikin.
Olen eklektikko, kuulun eklektiseen coveniin.
En tosin käytä nimitystä coven, itse kutsun piiriksi, laumaksi tai porukaksi mieluummin.

Olen nelikymppinen perheenisä. "Sympatisoin" wicca-uskontoa eli tunnen aihepiirin olevan sydäntäni lähellä, mutta en pidä itseäni varsinaisena wiccana. Elämänkatsomukseeni ei kuulu palveltavia jumaluuksia vaikkakin ymmärrän Jumalan ja Jumalattaren omalla tavallani symboleina elämässä vaikuttavista toisiaan täydentävistä ja tasapainottavista voimista. Olen lähinnä "castanedalainen" noita.

Tyttäreni on kymmenen vuotias ja kiinnostunut mm. wiccalaisuudesta. En ole itse tyrkyttänyt hänelle mitään, mutta selvästi lapseni ainakin näyttäisi karsastavan "Jumala- ja Jeesus-juttuja". Jopa siinä määrin, että joudun hänelle perustelemaan juurta jaksain myös kristinuskon hyviä piirteitä!

Kasvatan lastani rakkauteen ja osallistumaan maailmaan sosiaalisena olentona. Kunnioittamaan eläviä olentoja, tutkimaan elämää, tuntemaan itsensä osana luontoa ja elämän kiertokulkua.

Useimmiten en kutsu itseäni wiccaksi, koska en ehdi opiskella sitä niin paljon, kuin haluaisin. Sitten kun koulut on käyty, katsotaan miten käy, nyt vain harrastelen.

Olen pian 24, avoliitossa, ei lapsia. Sikäli jos lapsia nyt koskaan edes tulee, en kasvata heitä mihinkään uskontoon, niinkuin itseänikään ei aktiivisesti ole kasvatettu sellaiseen. Lapsi saa itse valita polkunsa, tosin mikäli minua huolestuttaa sen suunta, aion kyllä keskustella asiasta. Voisi hyvin olla niin, että pidän noituuden harjoittamisen vallan omana tietonani, ellei lapsi mitään kysy. En ole asian suhteen avoin ollut tähänkään mennessä.

Perin eklektinen olen vielä tässä vaiheessa ainakin.

listan jatkoksi vaan :)
Olen 28v, lapseton.

Mitä tulevaan jälkikasvuun tulee.. Kerron uskonnoista ja annan lapsen päättää itse. Omasta mielestäni lasta ei tule "sitoa" mihinkään uskontoon, ilman kuulematta lapsen omaa mielipidettä. En aio raahata häntä mihinkään (uskonnolliseen)tapahtumaan, johon hän ei halua.
Ei ole tullu vastaan uskontoa, johon ei pääsisi vanhempanakin.

Elektinen ja ilman covenia.

...osallistun tähän kyselyyn :)
Olen 14-vuotias, joten en nyt ainakaan vielä voi itseäni wiccaksi kutsua, ehkä "wiccanoviisiksi"... Olen eklektinen, mutta jaan kokemukseni parhaiden ystävieni kanssa. Lapsia ei ole, mutta en aio heitä wiccaan pakottaa(mikäli niitä joskus tulee hankittua).

Olen 26-vuotias miehisen sukupuolen edustaja. Minulla on kolmevuotias poika, jota en kasvata wiccaksi. Vaimoni on kristitty, ja poika seuratkoon äitiään toistaiseksi. Kyselee sitten aikanaan jos kyselee, mitään en tuputa. (Paitsi käytöstapoja jne.)

Olen 24-vuotias yhden lapsen äiti. Minä en ainakaan ohjaa lastani mihinkään uskonnolliseen suuntaukseen, hän löytää omansa aikanaan. Tietysti vastaan hänen kyselyihinsä kertomalla omistani ja muiden käsityksistä.
Olen eklektinen enkä kuulu coveniin.

Olen elänyt jo 18 vuotiaaksi (saavutus minulta!) ja lapsia ei ole, luultavasti ei myöskään tule.
Jos kuitenkin lapsukainen tulisi, niin hän kasvaisi 'uskontovapaana', oman tahtonsa mukaan.
Olen eklektikko, en ole epävarman elämäntilanteen takia valmis sitoutumaan coveniin. :P