Ihmisten oma aktiivisuus tarvitsee tilaa

Marjanpoimija

Ihmisten oma aktiivinen toimintaa tarvitsee kunnolliset olosuhteet. Rohkenen väittää, että meillä Suomessa aktiivisuudelle ei ole riittävästi tilaa. Kontrollia ja holhousta on aivan liikaa. Ajatellaanpa tilannetta syrjäytyneen ja köyhän ihmisen kannalta. Kun hän katsoo lähtökohdastaan ylös päin, niin siitä parempaan ponnistautumista voi verrata tikapuita myöten nousemiseen askelma kerrallaan. Omien elämisen edellytysten parantamista pitäisi suosia valtiovallan toimesta, mutta miten on asia? Kun puhutaan vaurastumisesta tavoitteena, niin jo tuo ilmaus "vaurastuminen" herättää meidän vallanpitäjiemme mielissä idean, että valtion on oikein tunkeutua rankaisemaan semmoista pyrkimystä ankarasti verottamalla. Juhlapuheissa mm. syrjäytyneitä ja työttömiä vaaditaan omatoimisuuteen, mutta käytännössä vedetään mattoa jalkojen alta.

11

106

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • JK JK

      NIINKÖ ?

      • Marjanpoimija

        Kun sinä "JK JK" teet pätkäkysymyksen "Niinkö?", niin mahtanetko tarkoittaa koko tekstiäni eli oletko kenties kokonaan eri kannalla asian arvioinnin suhteen? Yritän ilmaista asetelmaa toisin sanoin. Ensinnäkin lukeudun sosiaalisen turvaverkon vakaumuksellisiin kannattajiin. Kysymys herää siinä vaiheessa, kun ihminen joutuu tai pääsee turvaverkon asiakkaaksi. Silloin käytetään mm. termejä sosiaalitapaus tai työtön tai syrjäytynyt ja onhan niitä muitakin luonnehdintoja. Mitä enemmän asiaa miettii, niin olennaisin kysymys on se, miten sinänsä hyödyllisen ja tarpeellisen turvaverkon piiristä voi päästä takaisin elämään omille jaloilleen?

        Oikeistopoliitikot tarjoavat herkästi ratkaisuksi kepitystä ja korvausten vähentämistä ja perustelevat sitä näkemystään sillä, jotta sitten ihmiset lopettavat laiskottelemisen ja menevät töihin. Entä todellisuus, kun työtä ei ole tarjolla? Jos tavallinen rahvaan suomalainen työtön hakee tarjolla olevia työpaikkoja, niin niihin on hakijoita enemmän kuin pestattavia. Työttömien ja syrjäytyneitten suuri enemmistö ei saa töitä. Samaan aikaan vaaditaan, että meille pitää tuoda ulkomailta työvoimaa, koska on työvoimapula. Täss ristiriitaisessa kuviossa ei sinänsä ole mitään uutta.

        Kun esillä on ollut ja eduskunnassakin asti siitä on keskusteltu, että valtion olisi aiheellista ryhtyä kohentamaan liikenneverkkoa ja saneeraamaan mm. valtion hallinnoimia hometaloja (on niitä kuntasollakin), niin meidän terhentevät kokoomuspoliitikkomme vastaavat kuorossa, jotta sillä tavalla ei synnytetä "oikeita" työpaikkoja. Niinpä oikopäätä julkisen vallan toimesta kaavailtavat tilapäistyöt ammutaan alas. Siinä operoinnissa on semmoinen maku, että työttömät ja syrjäytyneet on tarkoituskin pitää työttöminä ja syrjäytyneinä eikä heille pidä antaa mahdollisuutta päästä jaloilleen edes tilapäistöitten avulla.


      • 5+20
        Marjanpoimija kirjoitti:

        Kun sinä "JK JK" teet pätkäkysymyksen "Niinkö?", niin mahtanetko tarkoittaa koko tekstiäni eli oletko kenties kokonaan eri kannalla asian arvioinnin suhteen? Yritän ilmaista asetelmaa toisin sanoin. Ensinnäkin lukeudun sosiaalisen turvaverkon vakaumuksellisiin kannattajiin. Kysymys herää siinä vaiheessa, kun ihminen joutuu tai pääsee turvaverkon asiakkaaksi. Silloin käytetään mm. termejä sosiaalitapaus tai työtön tai syrjäytynyt ja onhan niitä muitakin luonnehdintoja. Mitä enemmän asiaa miettii, niin olennaisin kysymys on se, miten sinänsä hyödyllisen ja tarpeellisen turvaverkon piiristä voi päästä takaisin elämään omille jaloilleen?

        Oikeistopoliitikot tarjoavat herkästi ratkaisuksi kepitystä ja korvausten vähentämistä ja perustelevat sitä näkemystään sillä, jotta sitten ihmiset lopettavat laiskottelemisen ja menevät töihin. Entä todellisuus, kun työtä ei ole tarjolla? Jos tavallinen rahvaan suomalainen työtön hakee tarjolla olevia työpaikkoja, niin niihin on hakijoita enemmän kuin pestattavia. Työttömien ja syrjäytyneitten suuri enemmistö ei saa töitä. Samaan aikaan vaaditaan, että meille pitää tuoda ulkomailta työvoimaa, koska on työvoimapula. Täss ristiriitaisessa kuviossa ei sinänsä ole mitään uutta.

        Kun esillä on ollut ja eduskunnassakin asti siitä on keskusteltu, että valtion olisi aiheellista ryhtyä kohentamaan liikenneverkkoa ja saneeraamaan mm. valtion hallinnoimia hometaloja (on niitä kuntasollakin), niin meidän terhentevät kokoomuspoliitikkomme vastaavat kuorossa, jotta sillä tavalla ei synnytetä "oikeita" työpaikkoja. Niinpä oikopäätä julkisen vallan toimesta kaavailtavat tilapäistyöt ammutaan alas. Siinä operoinnissa on semmoinen maku, että työttömät ja syrjäytyneet on tarkoituskin pitää työttöminä ja syrjäytyneinä eikä heille pidä antaa mahdollisuutta päästä jaloilleen edes tilapäistöitten avulla.

        JK JK on moninimimerkki, jolla on tarve postittaa kaikenlaisia häiriköiviä viestejä keskustelupalstoille. Viestien kokonaismäärä on varmuudella miljoonissa. Osa viesteistä on näitä "NIINKÖ ?"-vastauksia ja osa on saunakauhaterapia-tasoisia häiriköintiviestejä.

        Hyvin mielenkiintoinen tapaus. S24 tienaa hänenlaistensa viestejä tehtailevien häiriköiden miljoonista viesteistä huomattavina mainostuloina. Epävarmaa on, maksetanko häiriköille vaivannäöstään.


      • Marjanpoimija
        5+20 kirjoitti:

        JK JK on moninimimerkki, jolla on tarve postittaa kaikenlaisia häiriköiviä viestejä keskustelupalstoille. Viestien kokonaismäärä on varmuudella miljoonissa. Osa viesteistä on näitä "NIINKÖ ?"-vastauksia ja osa on saunakauhaterapia-tasoisia häiriköintiviestejä.

        Hyvin mielenkiintoinen tapaus. S24 tienaa hänenlaistensa viestejä tehtailevien häiriköiden miljoonista viesteistä huomattavina mainostuloina. Epävarmaa on, maksetanko häiriköille vaivannäöstään.

        Tuota en tiennytkään. Tulinpahan kuitenkin samalla kuvailleeksi omia käsityksiäni, jotka sinänsä eivät ole varsinaisesti uutta ja ainutlaatuista.

        Jatkan juttua näin tilaisuuden tullen eräästä yksityiskohdasta käsin. Pörssi "kuuluu" toimivan kansantalouden kiertokulun kokonaisuuteen. Elinkeinoelämä pystyy pörssin kautta keräämään pääomia suoraan ja siinä mielessä pörssi on esim. pankkirahoituksen kilpailija. Pörssin avulla sijoittajilta koottu pääoma ei ole velkaa samalla tavalla kuin pankkivelka.

        Jostain syystä meidän poliitikkomme eivät vaikuta arvostavan pörssiä ja sen toimintaa. Pikemminkin poliittiset päättäjämme puhuvat mielellään "pörssikeinottelusta" ja ilmeisestikin yrittävät semmoisen pörssin mollaamisen avulla keräämään lisäkannatusta äänestäjiltä. Pankkeja sen sijaan ollaan valmiita pelastamaan jopa ulkomaita myöten. Pankit ovat tehokkaita lobbaajia.

        Pörssiin listattujen yhtiöitten osakkeitten omistus on laajojen kansalaispiirien harjoittamaa säästöjen sijoittamista. Jälleen vaihtoehtoisena sijoituskohteena ovat pankkitilit ja säästörahojen pitäminen pankeissa. Pörssikeinottelusta puhujien olisi hyvä muistaa, että meillä on yli 800.000 pörssisäästäjää. Puhutaan myös kansanosakkeista. Yhtä hyvin voisimme puhua kansankapitalismista, jolla menetelmällä oli suuri merkitys, kun Länsi-Saksa nousi taloudellisesti jaloilleen sodan jälkeen Konrad Adenauerin ja Ludvig Erhardtin aikakaudella. Suomen hallitusvalta puolestaan rankaisee pörssisäästäjiä osinkoveron kiristyksillä. Se kuritus kohdistuu siis myös piensäästäjiin, jotka pyrkivät vaurastumaan ja elämään taloudellisesti omilla jaloillaan.


    • Marjanpoimija

      Jatkan juttua ja tuleehan tässä pörssi esille uudelleenkin. Kun syrjäyminen on tässä aiheena ja aprikoitavana, niin meikäläisäijän ajatus kohdentuu syrjäytyneisyydestä poispääsyyn, elämiseen omillaan. Siinäpä kelpo päämäärää onkin. Huolen aiheeni siis on se, että omien aktiivisten toimiensa avulla omaa elämistään kohentamaan pyrkivä suomalainen heikoilla oleva pieneläjä toimii kuin tikapuita ylöspäin kiipeäjä. Häntä kannustetaan siihen juhlapuheissa. Se kipuaminen vatii sekä aktiivisuutta että pitkäjänteisyyttä. Kun alemmilta askelmila parempaan pyrkijämme pääsee askelma kerrallaan ylös päin, niin jossain vaiheessa hän kohtaa hämmästyttäviä vastoinkäymisiä.

      Eräs vaihe tuossa oman elämisensä kohentamin pyrkimyksessä on kohtuullisen elämäntavan ansiosta kertyneitten säästöjen varmistaminen, niistä huolehtiminen ja omille säästöille jopa jonkinmoisen koron ja tuoton saaminen. Kun yhtenä vaihtoehtoisena oman puskurivarannon aikaansaamisessa on sijoittaminen pörssiin listattujen yhtiöitten osakkeisiin, niin se vaihe ihmisen vaurastumispyrinnössä on täysin loogista toimintaa. Se oman asioitten asiallisen hoitamisen pyrkimys ei todellakaan ole mitään pörssikeinottelua. Pörssi tarjoaa vaihtoehtoisen sijoittamisen mahdollisuuden jo varsin vaatimattomillakin rahasummilla. Siihen vähäisetkin säästöt riittävät. Esim. rantatonttien, metsäpalstojen tai sijoitusasuntojen hankinnat ovat jo aivan toisenlaisia rahasummia edellyttävällä tasolla. Todellakin kummeksun ja kritisoin syvästi meidän valtiojohtomme "pörssivihamielisyyttä".

    • Byro B

      Ehkä tuo pörssivihamielisyys tulee siitä, että omistajat irtisanovat työntekijät ja nostavat sitten osinkojaan? Populismityyliin on sitten helppo syyttää omistajia osinkohyödyistä ja nostaa osinkojen verotusta.

      Ite putosin kesäkuussa anssilta työmarkkinatuelle. Hain kesäkuulta kolmen viikon tmt 1.7. ja sain rahat 4.8. kahdelta viikolta. Nyt on haettava 4vk tmt. Olin ajatellut hakea parilta viikolta kesä-heinäkuun vaihteessa, koska oli pikkiriikkinen työsuhde heinäkuussa ja saan siitä palkan vasta 15.8. Monelle tulisi tuossa tilanteessa nälkä!

      • Marjanpoimija

        Miten sinä "Byro B" suhtaudut tulevaisuuden mahdollisuuksiin? Arvioitko, että saattaisit onnistua pääsemään taloudellisesti elämään omilla jaloillasi?Tuntuuko sinusta, että Suomen työvoimahallinto osaa ja pystyy auttamaan sinua omille jaloillesi pääsyssä? Voisiko hallintotaho tehdä jotain lisää tavoitteen edistämiseksi? Entä pelisäännöt eli säädöspykälät? Jos kuvittelemme, että ministerit sinua kuuntelisivat, niin mitä korjausehdotuksia sinulla on "pelisääntöihin"?


      • Byro B
        Marjanpoimija kirjoitti:

        Miten sinä "Byro B" suhtaudut tulevaisuuden mahdollisuuksiin? Arvioitko, että saattaisit onnistua pääsemään taloudellisesti elämään omilla jaloillasi?Tuntuuko sinusta, että Suomen työvoimahallinto osaa ja pystyy auttamaan sinua omille jaloillesi pääsyssä? Voisiko hallintotaho tehdä jotain lisää tavoitteen edistämiseksi? Entä pelisäännöt eli säädöspykälät? Jos kuvittelemme, että ministerit sinua kuuntelisivat, niin mitä korjausehdotuksia sinulla on "pelisääntöihin"?

        Todennäköisesti elän siipan siivellä ja työelämästä säästyneillä roposilla seuraavan 10v ennen eläkettä. Parhaimmillaan työkkäri voisi maksaa palkkatukea, jos löytäisin työpaikan. Olisin iloinen osa-aikatyönkin löytymisestä. Jos pääsisin opiskelemaan, työkkäri voisi tukea opiskelua. Toisaalta 50v opiskelu on kyseenalaista tukea yhteisistä varoista, kun sitä rajoitetaan nuoriltakin.

        Korjausehdotus olisi tuo kelan ja työkkärin toiminnan rationalisointi. Osa-aikatyön tai työpätkän vastaanottaminen ja siihen suhteutettu tyött turva pitää saada toimimaan paremmin ja etenkin nopeammin. Työkkäri pitää siirtää lähes kokonaan nettiin, pois turhat paperinpyörittäjät.

        Eli ei taloudellinen itsenäisyys kohdallani ole mahdollista. Hyvä kun vielä fyysisesti seison omilla jaloillani, monilla on terveysongelmiakin talousongelmien lisäksi.


    • Marjanpoimija

      Jos meikä-äijä olisi apteekin hylly, osaisin tarjota sinulle "Byro B" hyviä neuvoja. Jotain kuitenkin juohtuu mieleen lähinnä omien kokemusteni myötä. Kun kerrot ikäsi 50 ja edelleen vuosikymmenen verran sihen lisää eläkkeelle pääsemistä ajatellen, niin siitä on joka tapauksessa mahdollista katsoa etten päin tulevia vuosikymmeniä. Siis kymmenisen vuotta ennen eläköitymistä ja sitten toivon mukaan useampia vuosikymmeniä eläkeläisenä. Ajattelepa, mitä ihminen ikääntyvänäkin kerkiää puuhaamaan ja tekemään tuommoisena aikajaksona. Ja siihen aikajaksoon mahtuu runsaasti elämää niin omakohtaisesti kuin perheen kera.

      Vaikka tosiaankaan en ole apteekin hylly enkä mikään akateemisesti pätevöitynyt asiantuntija, niin joku seikka tulee mieleen. Terveys on olennainen perusasia. Sopiva ravitsemus ja kohtuullinen fyysinen kunto vaikuttavat terveyteen. Ylipäätään kohtuullinen eläminen lienee sinun elämäntapanasi jo ilman meikäläisen mainintaakin. Tärkeää on pyrkiä pitämään kotitalous balanssissa ja se tapahtuu yhdessä siippasi kanssa. Vaikka sinulla ei olisikaan palkkatyötä, olet silti vaimosi kanssa yhteinen aisapari, voimakaksikko.

      • Byro B

        Tuo jälkimmäinen on aika lailla minunkin sanomaani, paitsi, että minä olen se vaimo.
        Yleisellä tasolla, jos halutaan pidentää työuria, hallituksen/eduskunnan pitää purkaa viimeisen työnantajan miina, jota työnantajat pelkäävät. Työnantajat pelkäävät joutuvansa maksamaan vaikka mitä, jos rekrytoivat keski-ikäisen. Aina ne käsitykset eivät pidä edes paikkaansa. Noita vääriä käsityksiä ei työttömät pysty oikomaan, se on jonkun muun tehtävä!

        Poimitaan marjoja lisää kunhan sade lakkaa.


      • Marjanpoimija
        Byro B kirjoitti:

        Tuo jälkimmäinen on aika lailla minunkin sanomaani, paitsi, että minä olen se vaimo.
        Yleisellä tasolla, jos halutaan pidentää työuria, hallituksen/eduskunnan pitää purkaa viimeisen työnantajan miina, jota työnantajat pelkäävät. Työnantajat pelkäävät joutuvansa maksamaan vaikka mitä, jos rekrytoivat keski-ikäisen. Aina ne käsitykset eivät pidä edes paikkaansa. Noita vääriä käsityksiä ei työttömät pysty oikomaan, se on jonkun muun tehtävä!

        Poimitaan marjoja lisää kunhan sade lakkaa.

        Anteeksi "Byro B", kun haksahdin päättelemään ilman tietoa väärin siipan naiseuden ja miehisyyden!

        Työantajataho on todella kiinnostava taho. Oman kokemukseni nojalla pienemmät työnantajat osaavat olla hankalampia kuin isommat talot. Pienyrityksiä tosin useinkin luonnehditaan myönteisemmiksi työpaikoiksi kuin isoja. Isossa talossa yleensä riittää, kun tekee työnsä kunnolla ja palkatkin tulevat ajallaan.

        Pienyrittäjät saattavat laajentaa työntekijän velvoiteita jopa vapaa-aikanakin pomon rientoihin osallistumiseen esim. ravintolaseurana, jolloin illanistumisten laskut saadaan kirjanpitoon neuvottelutilaisuuksien kustannuksina. Muuan pienyrittäjä ei ollut maksanut kerran palkkaa ajallaan ja sitä kysäistessäni sain vastauksen: Mihin sinä juuri nyt rahaa tarvitset?

        Oma asetelmansa on pienyrittäjien kohdalla kilpailevan yrityksen perustamisen pelko. Työntekijästä tulee herkästi silmälläpitämisen ja epäluuloisen seurannan kohde, kun aina on mahdollista, että palkollinen perustaisi oman yrityksen.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.

      Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.
      Terveys
      292
      6436
    2. Viiimeinen viesti

      Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill
      Suhteet
      65
      2019
    3. Mikä olisi sinun ja kaivattusi

      Tarinan kertovan elokuvan nimi?
      Ikävä
      180
      1780
    4. Onko kaivattusi täysin vietävissä ja

      vedätettävissä?
      Ikävä
      119
      1251
    5. epäonnen perjantain rikos yritys

      onpa epäselvä kuva, tuolla laadullako keskustaa tarkkaillaan lego hahmotkin selvempiä
      Kajaani
      14
      1235
    6. Suomessa ei ole järkeä tarjota terveyspalveluita joka kolkassa

      - Suomen väestötiheys 1.1.2022 oli 18,3 asukasta maaneliökilometriä kohden. - Uudenmaan maakunnassa asuu keskimäärin 18
      Maailman menoa
      168
      1153
    7. Yllätyspaukku! Vappu Pimiä rikkoi vaikean rajapyykin yllättävässä bisneksessä: "Nyt hymyilyttää...!"

      Wau, onnea, Vappu Pimiä, upea suoritus! PS. Pimiä tänään televisiossa, ohjelmatietojen mukaan hän on Puoli seiskassa vie
      Suomalaiset julkkikset
      7
      1116
    8. Kirjoitin sinulle koska

      tunnen sinua kohtaan niin paljon. Sydäntäni särkee, kun kätken ihastumisen, kaipauksen, sinua kohtaan tuntemani lämmön j
      Ikävä
      41
      1011
    9. RÖTÖSHERRAT KIIKKIIN PUOLANGALLA.

      Puolankalaisilla tehtävä ryhmäkanne itsensä yleintäneistä rötöstelijöista, sekä maksattaa kunnan maksama tyhmän koplan j
      Puolanka
      52
      1009
    10. Martina pääsee upeisiin häihin

      Miltäs se tuntuu kateellisista. Anni Uusivirta on Martinan kavereita.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      288
      962
    Aihe