Jos unohdetaan moraali heti alkuun ja kysyn, miten voitte elää tietoisena, että Hän jakaa arjen toisen kanssa, harrastaa seksiä, rakastaa?
varattu - varattu
mustisss
17287
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Tekee välillä vaikeaa. Sen takia yritän olla ajattelematta. Mietin usein miten heidän suhde sai alkunsa, puoliso varmaan iski kun en mitenkään muuten keksi miten hän olis uskaltanut tehdä aloitetta:). Ovat luultavasti samantyyppisiä ihmisinä ja sopivat toisilleen.
Erittäin vaikeaahan se on...jos on tunteet täysillä pelissä.
Minulla on ollut pari vuotta suhde varatun miehen kanssa. Itse olen myös suhteessa. Tässä salasuhteessa on ollut mustasukkaisuutta paljonkin. Tilanne on helvetillinen.
Välillä on kieltämättä vaikeaa. Mutta sitten ajattelen sen toisinpäin: kai hänestä tuntuu välillä ihan samalta. Ja sitten ajattelen niin päin, että hänellä on kuitenkin hyvä omansa kanssa.
Kaikkeen tottuu !
Hulinaviikonlopun jälkeen huomaan etten löydä täältä enää oikein "tarttumapintaa" tilanteeseeni. Hän haukkui minut ja elämäntapani pystyyn. Ehkä hän tarvitsi sen jatkaakseen eteenpäin. Minä kovetan itseäni taas vähän lisää ja annan olla.
Illuusioiden kuolema ja sanojen inflaatio...
Mutta tämä on hyvä:
“Some people live in cages with bars built from their own fears and doubts. Some people live in cages with bars built from other people's fears and doubts; their parents, their friends, their brothers and sisters, their families. Some people live in cages with bars built from the choices others made for them, the circumstances other people imposed upon them. And some people break free.”
-C. JoyBell C.
vai kirjekyyhky?
..joskus ihmiset elää sidottuna suhteeseen jossa on vapaa kasvamaan ja muuttumaan ajan myötä. Joskus puoliso on ihminen jonka kanssa "kuljetaan" samaa matkaa vapaaehtoisesti koska koetaan että matkan haluaa jakaa rakkaan ihmisen kanssa. Joskus erehtyy luulemaan, että vika on "häkissä", kun on aika muuttua ja kasvaa ihmisenä eikä ole vielä löytänyt "uutta" itseään...
En laittanut aforismia siksi. että kritisoisin kenenkään päätöstä pysyä parisuhteessa!!! :-)
Tuossa puhutaan omien pelkojen ja epäilysten luomasta häkistä.. muiden mielipiteiden luomasta häkistä.. jne. Ei niistä vapautuminen ja parisuhde sulje pois toisiaan. Mutta ihmisten haukkuminen silloin, kun on jo tiensä valinnut tuntuu oudolta. Miksi... En tiedä. Sitä ajattelin kun tuon aforismin laitoin.. Mitä tunnistaa itsessään ja mitä ei. Mielenrauha päätöksen tehtyään... tai sen puuttuminen... Monenlaisia ajatuksia sekaisin.
(en suoraan, mutta ehkä rivien välistä hän sen kuuli) yhden minulle rakkaan ihmisen "elämän tapaa/tapaa hoitaa naissuhteitaan", koska olisin halunnut häneltä enemmän. "Loukkaannuin"/en uskaltanut luottaa meihin, koska hänen käsitykset suhteesta olivat niin kaukana omistani, että tuntui, ettei hän voi kokea samoin, vaikka puheet ja yhdessä vietetyt hetket kuinka sai mut aavistamaan, että meidän välillä oli jotain elämää suurempaa josta ei kannata päästää irti.
Mä en "haukkuessani" ollut vielä tietäni valinnut vaan toivoin yli kaiken että "hän" vakuuttais mut siitä että aavistaa samaa...
Kyllä mun kohdalla kyse oli ihan suorasta haukkumisesta, identiteettini... elämäntapani ja aiemmin haukkui tapani olla ystävä.. Kaikki nuo pahat sanat pyörii nyt mielessä yhtenä könttänä jostain syystä. Ehkä olen niin yllättynyt että hän ajattelikin pohjimmiltaan minusta, siitä kuka ja mikä olen, niin negatiivisesti.
Mutta antaapa olla. Kulkuneuvo lähtee.. pitää keretä kyytiin ja piipahtamaan duunipaikalla.. ja uimassa.. Heippa!
haukkui täällä melko mehevästi parisen vuotta sitten.Ei ne unohdu,ei.
Eiköhän edellinen kirjoita ihan tosielämän haukkumisista eikä mistään palstajutuista.
Mä en onneksi ole ollut täällä parisen vuotta sitten, en ole ollut vuottakaan.
Kyllä tuollainen pas ka kohtelu unohtuu jos sen antaa unohtua. Sen verran täytyy arvostaa itseään, ettei ota mitä tahansa vastaan. Lopultahan se on helpotus huomata ettei menettänyt.. sitä mitä joskus kuvitteli.. Se on se illuusion särkyminen.
en ole vaimosta mustasukkainen, muista kylläkin. Mietin pitkien kahdenkeskistaukojen aikaan, että pyöritteleekö muitakin kuin mua.
No oishan se nyt hel..tin surkeaa, jos haluaisin hänen elävän yksin ja ilman että olisi kenellekään erityinen. Rakkautta hänelle! ♡
yleinen reaktio tuollasessa tilanteessa on, että haluaa nähdä sen toisen parisuhteen ja kumppanin jotenkin huonossa valossa. Kyllähän näillä palstoilla on paljonkin ollut sen suuntaisia kirjoituksia.
Jännä jos voi varata naisiakin, sitten vain ilmoittaisi kaikille naimisiin menneille miehille, että: sori vaan vaimosi olikin "varattu" jo minulle, joten laita avioeropaperit vetämään..
Kulkee yhdessä, syö samassa ruokapöydässä, hoitaa lapsiaan, käy kaupassa,
ottaa kädestä kiinni, silittää hiuksia, suutelee, katsoo silmiin, menee yhdessä nukkumaan saman peiton alle, pitää toisiaan hyvänä, arkiaskareita yhdessä, matkustelee, riitelee, kinaaja sopii....on se vain niin väärin;)
En ole mustis hänen puolisostaan.