varokaa tätä

"Ahmiminen on merkki siitä että olet syönyt liian vähän."

Mites sairaalloisen lihavat ihmiset, jotka vain ahmivat ja ahmivat joka päivä vaikka olisivat jo aamupalalla saaneet riittävästi kaloreita?

aloittaja.. kirjoitti:

"Ahmiminen on merkki siitä että olet syönyt liian vähän."

Mites sairaalloisen lihavat ihmiset, jotka vain ahmivat ja ahmivat joka päivä vaikka olisivat jo aamupalalla saaneet riittävästi kaloreita?

Lue lisää

Heillä on ongelmia hormoonitoiminnan häiriöitä esim.insuliiniresistenssi, leptiiniresistenssi. Eli heidän rasvaton massansa nääntyy. Lihava ihminenkin voi olla vakavasti aliravittu. Rasvan määrä ei kerro ravitsemuksesta mittän.
Osa taas syö tunteisiinsa. Syitä kyllä löytyy.

toipunut456 kirjoitti:

Heillä on ongelmia hormoonitoiminnan häiriöitä esim.insuliiniresistenssi, leptiiniresistenssi. Eli heidän rasvaton massansa nääntyy. Lihava ihminenkin voi olla vakavasti aliravittu. Rasvan määrä ei kerro ravitsemuksesta mittän.
Osa taas syö tunteisiinsa. Syitä kyllä löytyy.

Lue lisää

"Osa taas syö tunteisiinsa."

Juuri tähän aloitukseni liittyy. Ahmiminen on häiriö, jos siihen liittyy psyykkinen täyttymyksen tunne tai sen tavoittelu. Normaali ihminen ei erityisemmin pidä psyykkisestä täyttymyksen tunteesta vaan taipuu siihen ainoastaan sosiaalisista syistä esim. joulupöydässä tai grillijuhlissa. Tämä johtuu siitä, että psyykkinen täyttymyksen tunne riistää hallinnan tunteen sellaiselta jolla on tasapainoinen psyyke. Tasapainoinen ihminen haluaa olla sinut tunteittensa kanssa. Epätasapainoinen ihminen sen sijaan haluaa tuntea ylipäätään jotain.

Normaali ihminen ei halua ahmia vaan syödä jaksaakseen ja voidakseen hyvin. Normaali ihminen herkkutelee vain palvellakseen makuaistia, ei saavuttakseen psyykkistä täyttymystä.

Tämä siis on vain minun näkemykseni. Jos siitä on jollekin apua, niin se hienoa!

aloittaja.. kirjoitti:

"Osa taas syö tunteisiinsa."

Juuri tähän aloitukseni liittyy. Ahmiminen on häiriö, jos siihen liittyy psyykkinen täyttymyksen tunne tai sen tavoittelu. Normaali ihminen ei erityisemmin pidä psyykkisestä täyttymyksen tunteesta vaan taipuu siihen ainoastaan sosiaalisista syistä esim. joulupöydässä tai grillijuhlissa. Tämä johtuu siitä, että psyykkinen täyttymyksen tunne riistää hallinnan tunteen sellaiselta jolla on tasapainoinen psyyke. Tasapainoinen ihminen haluaa olla sinut tunteittensa kanssa. Epätasapainoinen ihminen sen sijaan haluaa tuntea ylipäätään jotain.

Normaali ihminen ei halua ahmia vaan syödä jaksaakseen ja voidakseen hyvin. Normaali ihminen herkkutelee vain palvellakseen makuaistia, ei saavuttakseen psyykkistä täyttymystä.

Tämä siis on vain minun näkemykseni. Jos siitä on jollekin apua, niin se hienoa!

Lue lisää

Hyi kun inhottaa sana "normaali ihminen". Kyllä ns. Normaali Ihminenkin voi syödä välillä tunteisiinsa, ei tuo ole niin mustavalkoista kuin annat ymmärtää. Suurimmalla osalla tunnesyöminen sekä energiavajauksen korjaamiseen tähtäävä syöminen vuorottelee ja se on ihan okei.

yuioppoiuy kirjoitti:

Hyi kun inhottaa sana "normaali ihminen". Kyllä ns. Normaali Ihminenkin voi syödä välillä tunteisiinsa, ei tuo ole niin mustavalkoista kuin annat ymmärtää. Suurimmalla osalla tunnesyöminen sekä energiavajauksen korjaamiseen tähtäävä syöminen vuorottelee ja se on ihan okei.

Lue lisää

Jokainen voi ja jokaisen myös kannattaa lähteä miettimään omaa syömistään kysymällä itseltään, että syökö elääkseen vai elääkö syödäkseen.

Ruoka saa toki olla nautinto, mutta siinä vaiheessa kun syömisestä alkaa sellainen kehittyä, on se merkki psyyken epänormaaliudesta.

aloittaja.. kirjoitti:

Jokainen voi ja jokaisen myös kannattaa lähteä miettimään omaa syömistään kysymällä itseltään, että syökö elääkseen vai elääkö syödäkseen.

Ruoka saa toki olla nautinto, mutta siinä vaiheessa kun syömisestä alkaa sellainen kehittyä, on se merkki psyyken epänormaaliudesta.

Lue lisää

Yhtä paha ellei jopa pahempaa on se että alkaa pelätä syömistä.
Se on merkki fyysisestä, että psyykkisestä epänormaaliudesta.
Se on ensimmäisiä merkkejä siitä, että elimistö ei saa tarpeeksi energiaa.
Ihminen ei pysty ajattelemaan järkevästi, kun elimistö säästää energiaa välttämättömiin toimiin. Moni on niin tyhmä että luule tietävänsä itse kehonsa tarpeet ja vaatimukset. Kun keho järkkyy se vaikuttaa myös mieleen, sillä nämä kaksi ovat suorassa vaikutuksessa toisiinsa.

456der kirjoitti:

Yhtä paha ellei jopa pahempaa on se että alkaa pelätä syömistä.
Se on merkki fyysisestä, että psyykkisestä epänormaaliudesta.
Se on ensimmäisiä merkkejä siitä, että elimistö ei saa tarpeeksi energiaa.
Ihminen ei pysty ajattelemaan järkevästi, kun elimistö säästää energiaa välttämättömiin toimiin. Moni on niin tyhmä että luule tietävänsä itse kehonsa tarpeet ja vaatimukset. Kun keho järkkyy se vaikuttaa myös mieleen, sillä nämä kaksi ovat suorassa vaikutuksessa toisiinsa.

Lue lisää

Syömistä ei myöskään saa pelätä. Nimittäin, se jos jokin on merkki siitä, että elää syödäkseen. Syöminen pitää nähdä välttämättömänä pahana, vrt. auton tankkaus. Pitää pyrkiä syömään terveellisesti, mutta asialle ei ole syytä uhrata liikaa ajatuksia. Ruuan punnitseminen ja jatkuva ravintotiedon ahmiminen, ovat nekin ahmimista tavallaan. Terveys on lähtökohtana syömisessä. Tätä tuskin voi kukaan kiistää. Mutta siinä vaiheessa kun ihminen ajattelee terveyden maksimoimista niin paljon, että jo sen aiheuttamalla stressillä alkaa olla aivan käänteinen vaikutus henkilön terveyteen, on menty liian pitkälle. Ei riitä, että ihmisellä on tasapainossa joko keho tai mieli, vaan niiden on molempien oltava tasapainossa, jotta toisen epätasapaino ei horjuttaisi toisen tasapainoa.

aloittaja.. kirjoitti:

Syömistä ei myöskään saa pelätä. Nimittäin, se jos jokin on merkki siitä, että elää syödäkseen. Syöminen pitää nähdä välttämättömänä pahana, vrt. auton tankkaus. Pitää pyrkiä syömään terveellisesti, mutta asialle ei ole syytä uhrata liikaa ajatuksia. Ruuan punnitseminen ja jatkuva ravintotiedon ahmiminen, ovat nekin ahmimista tavallaan. Terveys on lähtökohtana syömisessä. Tätä tuskin voi kukaan kiistää. Mutta siinä vaiheessa kun ihminen ajattelee terveyden maksimoimista niin paljon, että jo sen aiheuttamalla stressillä alkaa olla aivan käänteinen vaikutus henkilön terveyteen, on menty liian pitkälle. Ei riitä, että ihmisellä on tasapainossa joko keho tai mieli, vaan niiden on molempien oltava tasapainossa, jotta toisen epätasapaino ei horjuttaisi toisen tasapainoa.

Lue lisää

Olennaisin parantumisen mahdollistava seikka on kuitenkin jossain muualla kuin käskyissä "ajattele sitä" tai "älä ajattele tätä". Humanistisen psykologian näkökulma syömishäiriöihin on suunnilleen sellainen, että ihminen ahmii, koska ei ole löytänyt elämälleen tarkoitusta. Tätä voi kyllä yrittää pureskella, mutta vaikka humanistinen psykologia pyrkiikin potilasystävälliseen, arkiseen kielenkäyttöön, niin "tarkoitus" ei oikeastaan merkitse mitään. Sehän voi olla mitä tahansa eikä se silti välttämättä ole mitään muuta kuin hallinnan tunne, joka antaa voimaa ja jaksamista. Kannattaa siis jo heti alkuunsa lopettaa tarkoituksen etsiminen ja sen sijaan keskittyä olemaan aito oma itsensä. Tarkoitusta ei mielestäni voi löytää, sillä ihmisyksilöllä on jo alkiosta lähtien kaikki se mitä häneltä elämiseen vaaditaan. Kaikki muu on vain ikäänkuin vaatetta. Meistä tulee eläviä olentoja hedelmöityksen hetkellä. Pian pystymmekin jo liikkumaan itse ja kun synnymme, pystymme hengittämään. Kaikki nämä elämän osatekijät on hedelmöityksessä ja syntymässä annettu ihmiselle, ja oli työmme tai harrastuksemme millaisia tahansa, niin olemme henkisesti ja fyysisesti terveitä täsmälleen niin kauan kuin osaamme arvostaa tasapainoista, tervettä elämää, niin omassa itsessä kuin muissakin.

Meillä on siis ensi hetkestä lähtien kaikki mitä tarvitsemme. Niinpä meillä ei pitäisi olla mitään syytä kuvitella, että meidän tekisi mieli ahmia herkkuja ja ettemme kykene hallitsemaan kyseistä himoa. Ensi hetkestä lähtien meille on annettu malli tasapainosta. Se on lähellä moraalin käsitettä. Samoin kuin meillä on käsitys oikeasta ja väärästä, on meillä käsitys myös siitä mitä on tasapaino ja että olemmeko saavuttaneet sen. Tunnemme kyllä, että hallitsemmeko elämäämme.

Hallitsemme sitä silloin, kun ymmärrämme, että jo hedelmöityksen hetkellä meille on annettu kaikki mitä tarvitsemme.

aloittaja.. kirjoitti:

Olennaisin parantumisen mahdollistava seikka on kuitenkin jossain muualla kuin käskyissä "ajattele sitä" tai "älä ajattele tätä". Humanistisen psykologian näkökulma syömishäiriöihin on suunnilleen sellainen, että ihminen ahmii, koska ei ole löytänyt elämälleen tarkoitusta. Tätä voi kyllä yrittää pureskella, mutta vaikka humanistinen psykologia pyrkiikin potilasystävälliseen, arkiseen kielenkäyttöön, niin "tarkoitus" ei oikeastaan merkitse mitään. Sehän voi olla mitä tahansa eikä se silti välttämättä ole mitään muuta kuin hallinnan tunne, joka antaa voimaa ja jaksamista. Kannattaa siis jo heti alkuunsa lopettaa tarkoituksen etsiminen ja sen sijaan keskittyä olemaan aito oma itsensä. Tarkoitusta ei mielestäni voi löytää, sillä ihmisyksilöllä on jo alkiosta lähtien kaikki se mitä häneltä elämiseen vaaditaan. Kaikki muu on vain ikäänkuin vaatetta. Meistä tulee eläviä olentoja hedelmöityksen hetkellä. Pian pystymmekin jo liikkumaan itse ja kun synnymme, pystymme hengittämään. Kaikki nämä elämän osatekijät on hedelmöityksessä ja syntymässä annettu ihmiselle, ja oli työmme tai harrastuksemme millaisia tahansa, niin olemme henkisesti ja fyysisesti terveitä täsmälleen niin kauan kuin osaamme arvostaa tasapainoista, tervettä elämää, niin omassa itsessä kuin muissakin.

Meillä on siis ensi hetkestä lähtien kaikki mitä tarvitsemme. Niinpä meillä ei pitäisi olla mitään syytä kuvitella, että meidän tekisi mieli ahmia herkkuja ja ettemme kykene hallitsemaan kyseistä himoa. Ensi hetkestä lähtien meille on annettu malli tasapainosta. Se on lähellä moraalin käsitettä. Samoin kuin meillä on käsitys oikeasta ja väärästä, on meillä käsitys myös siitä mitä on tasapaino ja että olemmeko saavuttaneet sen. Tunnemme kyllä, että hallitsemmeko elämäämme.

Hallitsemme sitä silloin, kun ymmärrämme, että jo hedelmöityksen hetkellä meille on annettu kaikki mitä tarvitsemme.

Lue lisää

Alkaa kuulostaa jo jonkinlaisesta jeesushömpältä... Kuten ehkä olet huomannut maailmassa on aina monta tapaa ja kulttuuria, monta oikeaa ja väärää. Todella pelottavaa miten mustavalkoisesti tunnut näkevän kaiken...

Ihminen ei hallitse itse syömistään vaan keho.
Kokeileppa dietata tai olla pari päivää syömättä, eli yrität itse päättää syömisesi.