Onko myyjä aina syyllinen jos ilmenee kosteusongelmia ja hometta. Jos ostaja tukkii ilmareiät niin onko myyjä silloinkin vastuussa.
Kertoisiko joku vapaakiertoisen alapohjan tuulettumisperiaatteen ja ilmareikien oikean määrän.
Kertoisiko joku vapaakiertoisen alapohjan tuulettumisperiaatteen ja ilmareikien oikean määrän.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Reikiä tasaisesti joka seinustalle. Tuuletusaukkojen yhteenlaskettu pinta-ala vähintään 0,4% lattiapinta-alasta. (muistaakseni, oikaiskoon joku jos paremmin tietää)
Reikien määrä lienee 0,5-2 promillea ei prosenttia
eli 4 promillea
Aika pieniksi jää luukut 0,5 promillen mitoituksella...10cm kanttiinsa, jos neljälle sivulle pistetään. Eihän niistä pääse edes kissa sisään.
Vanhoissa, hyvinä säilyneissä taloissa luukkujen mitoitus on sellainen, että mies mahtuu menemään luukusta rossipohjaa tarkastamaan. Näin olettaisin kyllä tuon 0,4% olevan minimimitan ja itse tekisin reiät vielä isommiksi.
Tytön mitoituksella taitais rossipohja homehtua.
Ohessa RakMK C2 Kosteus: http://www.finlex.fi/pdf/normit/1918-c2.pdf ja siinä kohta 3.2.1.5
Taitaa tytöllä olla prosentin ja promillen ero hämäränä. 0,4% kun vanhan Ojalan laskuopin mukaan oli yhtä kuin 4 promillea.
Ja eipä tyttö ainakaan noita linkkisi määryksiä ole ainakaan lukenut, siellä kun sanotaan, että vähitään 4 promillea...
Myyjän vastuu perustuu siihen, onko kosteus- tai homevaurioihin johtanut rakennusvirhe ollut olemassa kaupantekohetkellä. Myyjä ei vastaa ostajan itse aiheuttamista vaurioista.
Rakentamismääräykset toteavat alapohjan tuuletuksesta:
" Ryömintätilan tuuletusaukkojen yhteispinta-alan tulee olla ainakin 4 promillea ryömintätilan pinta-alasta. Tuuletusaukon pinta-alalla tarkoitetaan suojaavan ritilän tai säleikön vapaata pinta-alaa. Tuuletusaukot jaetaan tasaisesti ulkoseinälinjalle siten, että koko ryömintätila tuulettuu. Aukkojen alareunan on oltava vähintään 150 mm maanpinnan yläpuolella, mutta mahdollisuuksien mukaan tätä korkeammalla. Aukkojen vähimmäiskoon on oltava 150 cm2 sekä enimmäisvälin 6 m. Ryömintätilassa oleviin väliseiniin ja tilaa osastoiviin palkkeihin tehdään vastaavat, mutta vähintään kaksi kertaa niin suuret tuuletusaukot kuin samalla virtausreitillä olevat ulkoilmaan avautuvat aukot. "
Mitähän nämä määräykset olivat 80-luvun alkupuolella ?
1980-luvun alussa oli voimassa vuoden 1976 rakentamismääräykset, joissa näistä asioista todettiin vain yleisluontoisesti, että rakennus ja sen eri osat on suunniteltava ja toteutettava siten, ettei synny kosteusvaurioita. Sen lisäksi oli olemassa eri järjestöjen (RIL yms) normeja ja ohjeistuksia. Uusi rakentamismääräyskokoelman osa C2-Kosteus koostuukin pääasiallisesti näistä normeista ja ohjeistuksista kerätyistä tiedoista eikä mitään oleellista muutosta tältä osin ole tapahtunut (lukuunottamatta vesivahinkojen havaitsemista helpottavien ratkaisujen vaatimukset).
Netistä löytyy RT 82-10560 joka lienee ollut joskus voimassa.
Mitä mieltä olet Liisa eikö se ole pätevämpi kun puhutaan vanhoista taloista
joita sinulle sattuu usein, esiintyessäsi viisasta ja tietävää.
RT-kortit eivät ole rakentamismääräyksiä, vaan nimenomaan näitä ohjeistuksia, joihin viittasin. Näitä erilaisia ohjeistuksia ja normeja on käytetty pohjana laadittaessa vuonna 1999 voimaanastunutta rak.määräys C2:ta. Siihen asti oli voimassa vuoden 1976 rakentamismääräykset. Ohjeistuksesta poikkeava rakentaminen ei ole rakentamismääräysten vastaista, mutta rakentamismääräysten vastainen rakentaminen on rakentamismääräysten vastaista.
C2 rakentamismääräyskokoelman alussa sanotaan
"Ohjeet jotka ovat kapealla palstalla, sisältävät hyväksyttäviä ratkaisuja.
Määräykset, jotka on tulostettu leveälle palstalle, ovat velvoittavia."
Kyseinen minimikoko 0,4% on kirjoitettu kapealla palstalla; joten se ei tulkintani mukaan ole 'velvoittava' minimirajaraja. Jos ihan raastupaan menisi.
Vai mitenkähän on ?
Ne ovat ohjeita, joiden avulla on katsottu päästävän rakentamismääräysten velvoittavien osien edellyttämään lopputulokseen. Eli siinä on jätetty mahdollisuus muidenkin rakenneratkaisujen käyttöön, jos ne ajavat samaa asiaa. Eli raastuvan kannalta on oleellisinta, onko valittu ratkaisu toiminut käytännössä. C2:ta ei laadittu tässä vaiheessa kovin yksityiskohtaiseksi, koska EU:sta on tulossa uusia standardeja ja määräykset ja ohjeet on uusittava niiden mukaisiksi lähiaikoina.
Mielenkiintoinen tieto EU:n suunnitelmista. Pyytäisin kyseistä Suomen edustajaa muistamaan, että jo 100...50 vuotta sitten talvisaikaan rossipohjatalojen kissaluukut suljettiin marraskuussa. Talvella lapioitiin lunta perustuksen suojaksi aina noin 1 metrin korkeudella asti puuseinää vasten. Ja lämmintä oli tuo pahin talviaika! Sitten pikku hiljaa lämpöhäviö sulatti lumet sienän vierestä, johon muodostunut 5 cm rako alkoi toimia maaliskuusta alkaen luonnollisena ilmanvaihtona rossipohjaan.
Toivottavasti tämä muistetaan ja oikein ohjeistetaan määräyksellä. Meille tästä olisi myös se etu, että Etelä-Euroopan porukat joutuisi ostamaan Suomesta lunta noiden seinänvieruksien lumisuojaamista varten.
Entissaikaikaan rakennetuissa taloissa oli vielä sekin ero, että rakennuspaikaksi valittiin kuiva ja hiekkainen paikka eikä mikään savilutakko, niin kuin nykyään usein on.
Mitä olen vanhojen talojen aluksia konttaillut, niin oli kesä tai talvi, maanpinta talon alla on aina ollut pölisevän kuiva. Ei sellaisissa paikoissa lattiasienet viihtyneet. Vaikka luukkuja tosiaan suljettiin talveksi, ei perustusmuuri useinkaan ollut kovinkaan tiivis, joten ilma kiersi.
Kirjoitat täyttä asiaa, Jussi. Kivijalan korkeuskin oli ennen 1-2 metriä. Usein voi sinne kulkea selkä suorana ja vaikka esilämmittää niitä klapeja ennen sisään vientiä.
Komeita muuten nuo vanhat rautatieasemien ja kansakoulujen kivijalat.
Tässä naapurikunnassa purettiin opettajien rivitalo koulun pihasta, kun oli määräysten mukainen perustus. Ei ylettänyt juuri ruohoa korkeammalle. Ja räystäät 20 cm. Hometta koko talo. Kun tuo kehitys kehittyy noissa rakennumenetelmissä, niin noin käy ja käy vastakin.
Aukkojen koon mitoitus on henkimaailman asiaa ja kukaan ei pysty antamaan oikeata mitoitusta. Tutkimustenkin mukaan annetut promillet muuttuvat tutkijasta ja vuodesta toiseen.
Ensisijainen tärkein tehtävä olisi kuitenkin estää maasta haituvan kosteuden nousu tuuletustilaan. Se voidaan estää levittämällä maanpintaan esin 30-50 mm styrox-levyt ja niiden päälle hieman hiekkaa paikoillaan pysymisen varmistamiseksi, tai asentamalla maan pintaa reijitetty muovi tai jopa suodatinkangas ja puhaltamalla sen päälle noin 150 mm kevytsoraa.
Sen jälkeen tuuletusluukkuja riittävästi. Vaikka parin metrin välein. Eriste maanpinnalla estää maasta nousevan kosteuden pääsyn tuuletustilaan ja kun eriste on lämmöneristettä ei myöskään joinakin vuodenaikoina ulkoa tuleva lämmin kosteutta sisältävä ilma tiivisty eristetyn maan pintaan.