Juttelin tässä yksi kaunis päivä erään kanssa, joka sanoi tähän suuntaan:
"Jos uskot Jumalaan - muuta sinun ei tarvitse tehdä saadaksesi pelastusvarmuutta."
Miksi sitten raamattu kertoo meille tästä:
(Jaakobin kirje 2:17-19 - "Samoin uskokin, jos sillä ei ole tekoja, on itsessään kuollut. Joku ehkä sanoo: "Sinulla on usko, ja minulla on teot"; näytä sinä minulle uskosi ilman tekoja, niin minä teoistani näytän sinulle uskon. Sinä uskot, että Jumala on yksi. Siinä teet oikein; riivaajatkin sen uskovat ja vapisevat. ")
Jotkut ovat - jostain syystä - paheksuneet näillä palstoilla aika paljon sitä, että olen helluntailaisen pastorin poika. Helluntailaisuutta muutenkin. (En ymmärrä yhä edelleenkään miksi hengen veljet riitelisivät tällaisista asioista. Meillähän on kuitenkin sama Jumala jota palvellaan!) Minun täytyy myöntää hellareista kuitenkin, että tunnen monia jotka menevät sen mukaan, että pelkkä usko pelastaa ja menee sitten maailman menojen mukaan siinä luulossa, etteikö siitä olisi haittaa. Eivätkä hellarit tietenkään ainoastaan tee näin. Mutta, sanotaan kuitenkin näin:
(Kirje roomalaisille 12:2 - "Älkääkä mukautuko tämän maailmanajan mukaan, vaan muuttukaa mielenne uudistuksen kautta, tutkiaksenne, mikä on Jumalan tahto, mikä hyvää ja otollista ja täydellistä.")
Kuka on sitä mieltä, että pelkkä usko on hyvä asia, jos tämä ei rakasta hengen veljeään? Ihan vain esimerkkinä. Herra kutsuu meidät sopuun! Mitenkä me voitaisiin olla yhdessä Jumalan ruumis, jos kehon toinen osapuoli riitelee toisen kanssa? Näillä palstoilla minua harmittaa, jos tarvitsee riidellä ristiin jatkuvasti. Älkääkä ymmärtäkö väärin - jos ruumiissa on jotakin, mikä on sille haitaksi, se poistetaan melko varmasti. Uskon että Jumala tekee näin.
Hengen veljet - miettikää tätä:
(Evankeliumi Markuksen mukaan 12:31 - " --- 'Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi.'") Tämä on yksiä tärkeimpiä käskyjä, jonka Jumala - sinun ja minun isä - on meille suonut.
Vielä enemmän minua harmittaa, jos kaiken tuon riidan laukaisija on se, että puhutaan Jumalan sanasta väärässä valossa! Mennään muuntamaan raamatunhenkilöitä ja väitetään päättömiä ja hävyttömiä asioita.
Pois sellainen. Keskitytään Jumalaan. Suodaan Hänelle se kunnia, jonka Hän ansaitsee. Ja muistetaan yksi asia:
Usko ilman tekoja on kuollut!
Usko ilman tekoja on kuollut
18
259
Vastaukset
Muistakaa tämäkin. Raamatussa sanotaan, että meidän kuuluu elää niin kuin Jeesus eli. Joten pyrkikää ottamaan se täälläkin käytäntöön:
(Ensimmäinen Johanneksen kirje 2:6 - "Sen, joka sanoo pysyvänsä hänessä, tulee myös elää samalla tavoin kuin hän eli.")Hengen veljille myös tämä:
Joka vihaa veljeään - vihaa Jumalaa
(Ensimmäinen Johanneksen kirje 4:19-21 - "Me rakastamme, koska Jumala on ensin rakastanut meitä. Jos joku sanoo rakastavansa Jumalaa mutta vihaa veljeään, hän valehtelee. Sillä se, joka ei rakasta veljeään, jonka on nähnyt, ei voi rakastaa Jumalaa, jota ei ole nähnyt. Tämän käskyn me olemmekin häneltä saaneet: joka rakastaa Jumalaa, rakastakoon myös veljeään.")Tämä raamatunkohta on aika suora sana siitä, että se joka on Jumalassa, tekee Jumalan tahdon. Se joka ei ole Jumalassa - ei tee kaikkea sitä, mitä Hän kutsuu meitä tekemään:
(Ensimmäinen Johanneksen kirje 3:9-10 - "Yksikään Jumalasta syntynyt ei tee syntiä, sillä Jumalan siemen pysyy hänessä. Hän ei voi tehdä syntiä, koska on syntynyt Jumalasta. Tästä käy ilmi, ketkä ovat Jumalan, ketkä Paholaisen lapsia: se, joka ei tee Jumalan tahtoa, ei ole Jumalasta, ei siis myöskään se, joka ei rakasta veljeään.)- kysyvä kristitty
vai helluntailaisten uskonteot?
Lääk.tri Miettinen tutki lääketieteen väitöskirjaansa varten 1500 helluntailaisen väittämiä ihmeparanemisiä Niilo Ylivainion kokouksissa.
Tutkimuksen lopputulos: ei yhtään todellista ihmeparanemista ollut noiden raportoitujen tapausten joukossa.
Voitko vastata pastorin poika, mikä panee helluntaiset tuolla tavalla puhumaan omiaan ihmeparanemisten suhteen?"Voitko vastata pastorin poika, mikä panee helluntaiset tuolla tavalla puhumaan omiaan ihmeparanemisten suhteen?"
Syitä voi nyt olla aika monia.
Ja ihan päällimmäisenä voin sanoa, että tuo on aika mahtavaa potaskaa. Itse parannuin polvirasitusvammasta. Joka päivä kun näen veljeni polvet, jotka puhkesivat melkein pahimpaan mahdolliseen suuntaan, muistan tuon päivän, kun Jumala paransi minut ihmeellisellä tavalla.
Voin kopioida oman todistukseni asiasta tänne:
---
Kesällä, 2005 - osallistuin Helsingin Mintun leiriin. Mahtava kokemus, vaikka olinkin aika kusipää niinä aikoina. Olin tullut kesäksi Suomeen. Enkä ole ihan varma oliko se tuona kesänä, mutta viranomaiset ottivat minun vanhempiini yhteyttä ja kertoivat, että yksi kavereistani - Martin - oli vasikoinut. (Kertoi yhdestä puhelinkopista, jonka ikkunan olin pistänyt palasiksi. Tiesin ainakin että mihinkä minun kesätyörahat tulisivat menemään.) Oli miten oli - tuo nuortenleiri oli kestänyt jokusen päivän, kun koitti rukoushetki johon aika moni osallistui. Aurinko oli vielä aika korkealla taivaassa. (Olen osallistunut näihin leireihin lapsesta saakka, eikä mikään niistä osoittautunut pettymykseksi. Varsinkaan tämä. Ja luulin, etten törmäisi yllätyksiin, kun kaikki oli jo koettu. En tiennyt kuinka väärässä olin.) Minun puolesta rukoiltiin. Ja no, sitä on vähän vaikea selittää jollekin joka ei ole itse kokenut, saati sitten edes nähnyt sellaista tapahtuvan. Mutta, kuinka ollakaan - eräänlainen jännite täytti ruumiini kun puolestani rukoiltiin ja minun polvet pettivät alta. Kaaduin maahan, mutta rukous sai jatkua. Siinä oli itse asiassa aika moni rukoilemassa puolestani ja muistan, mitenkä joku laski kädet minun polvilleni ja alkoi siunaamaan. (Tuo joku ei voinut tietää, että minulla oli molemmissa polvissa rasitusvamma, joka oli sitävasten ollutkin jo aika pitkään. Minulla kesti jonkin aikaan tajuta, ettei minun polviini enää särkenyt. Tajusin sen vasta kauan myöhemmin. Tuo rasitusvamma oli haihtunut täysin. Olin vielä ennen tuota rukoushetkeä kaatunut sellaisen kynnyksen päälle, polvet edellä ja valittanut sitä itsekseni, kuinka niihin sattui. Ne olivat jatkuvasti herkillä, todella kipeät. Urheilukoulun lääkärini epäili jopa, etten voisi jatkaa kyseisessä koulussa niitten vuoksi. [Samana rukoushetkenä yksi aika nuori tyttö oli parantunut astmasta.] Todistin tuota parantumista sitten seuraavana päivänä kaikkien kuullen. [Ps. Veljelläni on tuo sama rasitusvamma, mutta se on hänellä aika paljon aggressiivisempi.]) Mutta, tämä minun hengellisellä tavalla paranormaali kokemus ei varsinaisesti edes käsittele tuota minun polvieni parantumista. (Vaikka olihan sekin yliluonnollista.) Kuitenkin - ei minun puolesta hirveän kauan rukoiltu. Eikä siinä tapahtunut mitään outoja nykimisiä, sätkimisiä, tai mitään muutakaan mitä jotkut teistä on saatanut sitä nähdä televisiossa pilkkamielessä esittelevän. (Onhan kielelläpuhuminen aika outoa, mutta niihin ehkä myöhemmin sitten.) Makasin siinä - minun mielestäni - sellaiset 15 minuuttia. Muistan, että siinä oli se yksi tyttö, (en muista tämänkään nimeä, joten olkoon hän vaikka Susanna) joka kävi useampaan otteeseen katsomassa minua ja rukoili puolestani. Sitten kun lopulta nousin istumaan, Susanna tuli juttelemaan. Hän näytti ihmeellisen aurinkoiselta ja sanoi näin: "Olen niin ylpeä sinusta!" En tuntenut Susannaa erityisen hyvin, eikä hän minuakaan, joten minusta oli näin aluksi vain aika outoa hänen mennä sanomaan noin. Mutta, kysyin häneltä että miksi ihmeessä. Hän vastasi: "Nokun, olet ollut tässä rukouksessa niin pitkään, että se on vain niin ihmeellistä! Pyhän hengen vaikutus ihan näkyy sinusta!" Olin aika hömistynyt sinänsä, joten en minä muuta sanonut kuin: "Mitä sinä höpötät? En minä ole ollut tässä kuin noin 15 minuuttia."
"Hei", Susanna katsoi minua suurilla silmillään ja sai minut seuraavalla lauseellaan hätkähtämään aika rajusti, koska se osoittautui kohta todeksi: "Sinä olet ollut tässä noin kuusi tuntia!" Ulkona oli alkanut jo hämärtämään ja olin kellonajasta aika perillä - ennen kuin tuo merkillinen loikkaus ajassa oli tapahtunut - koska josus nuo puheet ja laulut kävivät pitkiksi, enkä voinut olla katsomatta kelloa. (Vaikkei sillä siellä kamalasti ollut merkitystä. Jos olisin poistunut, olisin ollut vain yksin, koska kaikki nauttivat noista ylistys- ja rukoushetkistä. Tulin pian minäkin nauttimaan.)
---
Lukekaa vaikka koko juttu tuolta:
http://demonit-paranormaalit-tapahtumat-kysy-pastorin-pojalta.vuodatus.net/lue/2014/05/kokemus-demonista-vs-hengellinen-kokemusVastaan vielä kysymykseesi:
"Voitko vastata pastorin poika, mikä panee helluntaiset tuolla tavalla puhumaan omiaan ihmeparanemisten suhteen?"
Mikä saa helluntaipastorin kieltämään seurakunnan pitämästä nuorteniltoja, vaikka uskovat nuoret kaipaavat niitä? Lähes koko seurakunta oli nähnyt unia kyseisestä pastorista, kuinka tämä oli pahan hengen vallassa.
Mikä pani tuon pastorin kieltämään nuortenilla, todella tärkeän osapuolen seurakunnasta?
Uskon, että tuon takan on etsimäsi vastaus. Sillä tiedän omakohtaisesti ja läheisien ystävieni ihmeparantumisia. Enkä tarvitse lääkäriä tekemään väitöskirjaa yh-tään mis-tään - koska tiedän että Herra toimii. Ja kuka tahansa joka sanoo muuta, elää valheessa.
- TMarko
Vähän niin kuin, että kun isä sanoo lapsille, että siivotkaa huoneenne, niin lapset lähtee ja tuleevat takaisin ja jokaisella on mukanaan paperille kirjoitettuja erilaisia teorioita miten huoneen voisi siivota. Sitten ne vertaavat niitä keskenään ja alkaavat tappelemaan siitä kenen tapa siivota on paras. Joku keksii jopa huimia tarinoita siitä miten kaikki olikin vain vertauskuvallista puhetta ja ettei niitä lapsi pysty siivoamaan omassa voimassaan vaan isä kyllä siivoaa meidän huoneet meidän puolestamme.
Sitten isä tulee takaisin ja kysyy lapsiltaan, että no, joko siivositte huoneenne ja kaikki katsovat toinen toisiaan ja papereitaan huulet pyöreenä. Eihän ne mitään huoneita saaneet siivottua. Ne alkoivat uskomaan vain omiin teorioihinsa.Vertauskuva, jota en ole koskaan kuullut - nostan silti peukkua, koska kyllähän se juuri Noin menee!
- TMarko
pastorin_poika kirjoitti:
Vertauskuva, jota en ole koskaan kuullut - nostan silti peukkua, koska kyllähän se juuri Noin menee!
Taisin kuulla tuon vertauksen eräältä tanskalaiselta veljeltäni joka oli käymässä täällä suomessa jokin aika sitten. Hyvää ja puhuttelevaa opetusta hänellä jos kiinnostaa joskus tutustua. Eräs ystäväni on tehnyt ainakin joihinkin hänen videoihin suomenkieliset tekstitykset:
https://www.youtube.com/watch?v=hyidpGE9zEo TMarko kirjoitti:
Taisin kuulla tuon vertauksen eräältä tanskalaiselta veljeltäni joka oli käymässä täällä suomessa jokin aika sitten. Hyvää ja puhuttelevaa opetusta hänellä jos kiinnostaa joskus tutustua. Eräs ystäväni on tehnyt ainakin joihinkin hänen videoihin suomenkieliset tekstitykset:
https://www.youtube.com/watch?v=hyidpGE9zEoPitää katsella. Kiitos tästä!
Jaakob painottaa kirjeessään sitä, ettei riitä jos vain sanoo uskovansa, jos ei toimi uskonsa mukaisesti. Jaakobin kirjeestä voi nopeasti lukemalla saada sen käsityksen, että siinä korostetaan ihmisen tekoja.
Jaakob vastustaa ajatusta, että pelastava usko olisi vain Jumalan olemassaolon totena pitämistä. Ihminen voi sanoa uskovansa, mutta jos usko ei tule millään lailla esiin hänen elämässään, niin kyseessä on kuollut usko. Kuollut usko on asian totena pitämistä vailla vaikutusta ihmisen käytännön ratkaisuihin ja valintoihin.
"Sinä uskot, että Jumala on yksi. Siinä teet oikein; riivaajatkin sen uskovat ja vapisevat" (Jaak 2:19).
Riivaajien usko ei ole pelastavaa uskoa. Niillä ei ole rauhaa Jumalan kanssa, eivätkä ne rakasta ainoaa Jumalaa, joka on olemassa.
Jaak 2:14 1938 käännöksen mukaan on epätarkka: ”Ei kaiketi usko voi häntä pelastaa?” Alkukielessä on sanan usko edellä määrätty artikkeli, joka puuttuu tästä. Alkukielen lause kuuluisi sanatarkasti käännettynä: ”Ei voi se usko pelastaa häntä.” 1992 huomio alkukielen kääntämällä määrätty artikkeli sanalla silloin: ”Ei kai usko silloin voi pelastaa häntä?”
Jaakob siis erottaa kuolleen ja elävän uskon. Jos usko jää pelkäksi puheeksi, niin se on kuollutta uskoa ilman uudestisyntymistä ylhäältä.
Elävä, aito usko on pelastavaa uskoa. Pelastava usko on enemmän, kuin asioiden tietämistä. Se tarkoittaa kokonaisvaltaista elämän suuntaa. Elämän arvojen muuttumista toiseksi. Kun usko on aitoa, niin se ei voi olla tulematta myös näkyviin tekoina. Olemme Jumalalle vastuussa tekemisistämme. Usko ja teot ovat aina yhdessä. Aabrahaminkin usko tuli tekoina näkyviin.
Elävää uskoa voisi verrata rakkauteen. Rakkauskin näkyy tekoina. Kun rakastaa toista, niin haluaa tehdä hänelle hyvää.
Usko siis riittää pelastukseen, kun se on elävää, aitoa uskoa. Ristin ryöväri ei kyennyt tekemään uskon tekoja, muuta kun tunnustamaan Jeesuksen Herraksi. Se riitti.
Kadotustuomio on tekojen mukaan, mutta pelastus armosta. Hyvistä teoista saamme lisäksi palkan.- Oikeen
Hyvin määrittelit asian, kiitos veljeni Herrassa!
- .........
pastorin_poika kirjoitti:
Aamen.
Ainakin uskova velvoitetaan puhumaan totta, ei saa luvata kyllä asiat varmaan järjestyvät ja joku pettymyksen tähden hylkää uskonasiat.
Toisaalta olen ymmärtänyt että uhri jota Jumala odottaa on pieni, vaikka vain osallistuisi keräykseen vuodessa muutamalla eurolla, jos sillä on siunaus, se merkitsee enemmän kuin rikkaan isompi summa.
Paljon on julistusta josta ei ole hyötyä kun puhujat eivät usko itsekään. - TMarko
Näin on. Pietari antaa viisaan neuvon:
[KR38: 2. Piet. 1:5]
5.niin pyrkikää juuri sentähden kaikella ahkeruudella osoittamaan uskossanne avuja, avuissa ymmärtäväisyyttä
Avuja & hyveitä.
Kristityn usko ei ole koskaan passiivista vaan toimintaan tähtäävää ja varsinkin hyvään tähtäävää niin kuin Paavalikin opettaa:
[KR38: Tit. 3:8]
8.Tämä sana on varma, ja minä tahdon, että sinä näitä teroitat, niin että ne, jotka Jumalaan uskovat, ahkeroisivat hyvien tekojen harjoittamista. Nämä ovat hyviä ja hyödyllisiä ihmisille. - TMarko
TMarko kirjoitti:
Näin on. Pietari antaa viisaan neuvon:
[KR38: 2. Piet. 1:5]
5.niin pyrkikää juuri sentähden kaikella ahkeruudella osoittamaan uskossanne avuja, avuissa ymmärtäväisyyttä
Avuja & hyveitä.
Kristityn usko ei ole koskaan passiivista vaan toimintaan tähtäävää ja varsinkin hyvään tähtäävää niin kuin Paavalikin opettaa:
[KR38: Tit. 3:8]
8.Tämä sana on varma, ja minä tahdon, että sinä näitä teroitat, niin että ne, jotka Jumalaan uskovat, ahkeroisivat hyvien tekojen harjoittamista. Nämä ovat hyviä ja hyödyllisiä ihmisille."Kristityn usko ei ole koskaan passiivista "
Korjaan tuon, kun eihän tuo pidä paikkaansa. Oikeammin olisi sanoa: "Kristityn uskon ei pitäisi olla passiivista uskoa".
- TMarko
jake7
Mukava kuulla että tykkäsit. Torbenin kautta Jumala varmasti sytyttää monien uskossaan turhautuneiden uskovien sydämet uuteen palavaan uskon ja innon liekkiin.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Eipä tunnu se "pedofilia" huuto kiinnostavan
Lähinnä se sekohäirikkö ressukka joutuu itse vastaileen itselleen, mitään näkyvyyttä ei saa, palstalla ylipäätään on hyv8212665Näin Enter-napilla tehdään miljardi euroa - Helsingissä
"Ei se nyt niin kovin ihmeelliseltä näytä. Tavallinen nappi, musta muovinpala, joka kököttää parikymppiä maksavan mustan1711363- 514583
- 244297
Perussuomalaiset kirjoittaa vain positiivisista uutisista
Ei tarvitse palstaa paljon seurata, kun sen huomaa. Joka ainoa positiivinen uutinen Suomen taloudesta tai ylipäätään, ni164222Jätä minut rauhaan
En pidä sinusta. Lopeta seuraaminen. Älä tulkitse keskustelutaitoa tai ystävällisyyttä miksikään sellaiseksi mitä ne eiv364030Ben Z: "SDP ei ole ollut 50 vuoteen näin huolissaan velasta"
"– Olen ollut eduskunnassa noin 50 vuotta, eikä SDP ole koskaan ollut niin huolissaan velasta kuin nyt. Se on tietysti h573929No kyllä te luuserit voitte tehdä mitä vaan keskenänne, sitä en ymmärrä miksi pelaat,nainen
Pisteesi silmissäni, edes ystävätasolla tippui jo tuhannella, kun sain selville pelailusi, olet toisen kanssa, vaikka ol423752- 603490
- 423165