Kai linnunpoikasetkin ovat leikkisiä - tai ainakin ihmisen silmi

Tässä viime viikolla olin järvellä, siellä bongasin silkkiuikkupoikasparin ja emolinnun. Poikaset ovat siis jo suuria. Netin tietojen mukaan vieroittuvat tai itsenäistyvät emolinnuista jo varhain, mutta kuitenkin nämä siis liikkuivat vielä emon kanssa - mitä se itsenäistyminen sitten tarkoittaakaan.

No, siitä leikkisyydestä. Tämä kolmikko ei nyt ihan perse perseessä kiinni uiskennellut sillä pienellä järvellä, mutta lähekkäin kuitenkin. Ja sitten yhdessä vaiheessa poikaset hieman olivat erillään, eroa ehkä noin 20 m. Niin toinen näistä sitten hoksasi sen sisaruksensa, päästi kimeän kiljaisun, ja hirveällä vauhdilla pinkoi sen siskon luo. Ja siellä sitten ei kähisty, mutta jonkinlaista ihmissilmään sopivaa leikinpitoa kuitenkin. Ja siis se ääni... sellainen yksittäinen vähän kimeä äännähdys, ei samanlainen kuin esim. Luontoportin silkkiuikkujen ääninäytteet. No, ikään kuin riemastui kun sen siskon siellä bongas :)