Kävelin melkein auton alle, vaikka näin valojen olevan punaisena. Eikö näkötieto prosessoitunut sen tiedon kera ajoissa, että punaisten valojen ollessa päällä ei ylitetä katua? Häpeä tässä eniten vaivaa, koska mitä lie kuljettajakin ajatellut tööttäilessään kun marssin melkein kuolemaani, vaikka nimenomaan juuri sitä mun pitäs tässä kauhistellakin, että melkein tapoin itseni. Voisiko syy olla dieettini? Olin syömisaikataulustani jäljessä 1,5 tuntia ja siinä vaiheessa olin syönyt yhteensä siis kaksi 144kcal dieettikeitto- ja pirtelöannosta. Vähän alle 300kcal yhteensä ja niistä oli aikaa kuusi tuntia melkein. Vettä olin juonut reilu 1,5l (2,5l juon per päivä). Jospa aivot eivät saaneet tarpeeksi energiaa vai oliko kyse vain hetkellisestä keskittymisen häiriöstä?
Hävettää kamalasti. En uskalla edes mennä ulos enää ainakaan tänään. Miten saatoin vain kävellä..ajatelin aluksi, että se punainen on sille autolle vaikka se oli omien silmieni edessä jalankulkijoille. Minulla on keski-vaikea masennus ja olin viimeeksi itsetuhoinen tässä pari viikkoa sitten kun yritin tappaa itseni yliannostuksella. Mutta sillä hetkellä en ajatellut itsemurhaa kun olin jäämässä auton alle. Aloitin Cambridge-dieetin 1 tasolla, vaikka masentunut henkilö ei saisi sellaista dieettia aloittaa, mutta valehtelin valmentajalle olevani terve, koska haluan laihtua. En siedä tätä läskiä ruhoa enää yhtään. 500kcal per päivä max. Kroppa on ketoosissa, mutta ovatko kognitiiviset kyvyt heikentyneet? Toisaalta näin oli käynyt kaksi kertaa aikaisemmin ennen dieettiä pari kuukautta sitten ja toinen tapahtui reilu vuosi sitten, mutta ei ihan yhtä vaarallisella tavalla.
Koskaan en ole halunnut aiheuttaa vahinkoa kenellekään muulle ja nyt melkein aiheutin. Mitä ihmettä tapahtui, miksi mieleni käsitteli asian hetkellisesti niin, että punainen valo oli autolle eikä minulle. Sekunti myöhemmin tajusin virheeni.
Hävettää kamalasti. En uskalla edes mennä ulos enää ainakaan tänään. Miten saatoin vain kävellä..ajatelin aluksi, että se punainen on sille autolle vaikka se oli omien silmieni edessä jalankulkijoille. Minulla on keski-vaikea masennus ja olin viimeeksi itsetuhoinen tässä pari viikkoa sitten kun yritin tappaa itseni yliannostuksella. Mutta sillä hetkellä en ajatellut itsemurhaa kun olin jäämässä auton alle. Aloitin Cambridge-dieetin 1 tasolla, vaikka masentunut henkilö ei saisi sellaista dieettia aloittaa, mutta valehtelin valmentajalle olevani terve, koska haluan laihtua. En siedä tätä läskiä ruhoa enää yhtään. 500kcal per päivä max. Kroppa on ketoosissa, mutta ovatko kognitiiviset kyvyt heikentyneet? Toisaalta näin oli käynyt kaksi kertaa aikaisemmin ennen dieettiä pari kuukautta sitten ja toinen tapahtui reilu vuosi sitten, mutta ei ihan yhtä vaarallisella tavalla.
Koskaan en ole halunnut aiheuttaa vahinkoa kenellekään muulle ja nyt melkein aiheutin. Mitä ihmettä tapahtui, miksi mieleni käsitteli asian hetkellisesti niin, että punainen valo oli autolle eikä minulle. Sekunti myöhemmin tajusin virheeni.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.