Auttakaa! Joku edes?

En oikee tiiä miten alottaisin. Ensin ajattelin etten tee tätä keskusteluu tänne, mut nyt kummiski tein :P

Eli oon -99 tyttö, joka on siis juuri alottanu ysin. Oon ollu aina tosi muista huolehtiva ihminen. Pidän kuuntelemisesta ja toisten auttamisesta näin henkisemmällä tasolla. Eli, kun kavereil on murheita, yritän tukea ja ennenkaikkea etsiä ratkaisua asiaan. Yksi kavereistani viiltelee ja olen ottanut asian suht rennosti ja tukenut kaveria vaikeina hetkinä.
Mutta sitten... En oikeastaan koskaa viitsi puhua muille omista murheistani, en halua rasittaa heitä niillä. En näe itseäni niin tärkeäksi, en ole millään tasolla samaa luokkaa muiden ihmisten kanssa. Olen kaikkien alapuolella. Vihaan itseäni... Läski, toimeton, osaamaton, arvoton.... En näe itsessäni mitään hyvää. Tiedän että itsetuntoni on nollassa. Ainoa asia mikä estää esim viiltelyn on viiltelevä kaverini. En halua vaikuttaa huomiohuoralta ja "matkia" viiltelyä, jotta saisin edes vähän huomiota. Piirtelen viiltelykuvia ja raavin itseäni, koska olen niin huono ihminen. Olen aina se kaveriporukan huonoin. Aina se epäkunnioitetuin. Tuntuu etten kestäisi enään. En halua paljoa... Haluan vain hitusen rakkautta ja kunnioitusta. Haluan edes muutaman hyvän sanan, ennen kuin on liian myöhäistä...



Joten sanokaa te... MITÄ MÄ VOIN TEHDÄ saadakseni hiukan itsetuntoani takaisin ja tipan kavereiden kunnioitusta. En halua saada itseäni siihen kuntoon, että siitä on haittaa muillekkin.
8122
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

Jos haluat voin auttaa ja tukea sua! Ite olen ollut samasss tilanteessa ja itseasisassa olen edelleenkin, voisin auttaa ja antaa vertais tukea! Tule kikkaamaan vilvildi jos haluat minun auttavan

Äänestä
  • VOI KIITOS! En tiennyt, et meitä on muitakin... Tulen heti viikonlopu jälkeen!

    Äänestä

  • mä vain kirjoitti:

    VOI KIITOS! En tiennyt, et meitä on muitakin... Tulen heti viikonlopu jälkeen!

    En voikkaan tulla kikkaan... Mm. Puhelimen muistin kaa ongelmia ._. Olis ollu kiva jutel

    Äänestä

Moi, halusin vaan sanoa, että vaikutat tosi mukavalta ja symppikseltä ihmiseltä! :)
En osaa tähän ongelmaan liittyen juurikaan auttaa, mutta jo pelkästään se halu auttaa muita kertoo siitä kuinka hieno tyyppi sä oot sydämeltäs ja luonteeltas! Et sä oo huono ihminen, mä nään sen jo tästä tekstistä sua muuten tuntematta, pistä se mielees! Paljon tsemppiä, toivottavasti saat asiat ajan kanssa kuntoon! :)

Äänestä

Mailmassa on monii sun kaltasia. Sun täytyy vaan muistaa että jokasella ihmidellä ja eläimellä on merkityksensä! Muista vaan uskoo ja luottaa ittees! Avaudu läheisilles tunteistas! Sulla on suuri sydän kuuntele sitä! Sun laises voi tehä paljon hyvää maailman eteen. Itsellänikin on unelmana tai oikeestaan tavotteena auttaa maailmaa! Sulla on virkasi maailmassa...rohkeennu avautumaan!

Äänestä

Kiitos Olze ja SoSad! En oo kuullu pitkään aikaan mitään noin rakentavaa! Sain teist uutta virtaa! Kiitos, yritän järjestää asiani kuntoon :3

Äänestä

Kiitos olze ja SoSad! En oo kuullu pitkään aikaan mitään noin rakentavaa! Sain teist uutta virtaa! Kiitos, yritän järjestää asiani kuntoon :3

Äänestä

(=

Äänestä

Kommentoi aloitusta


mävain kirjoitti:

En oikee tiiä miten alottaisin. Ensin ajattelin etten tee tätä keskusteluu tänne, mut nyt kummiski tein :P

Eli oon -99 tyttö, joka on siis juuri alottanu ysin. Oon ollu aina tosi muista huolehtiva ihminen. Pidän kuuntelemisesta ja toisten auttamisesta näin henkisemmällä tasolla. Eli, kun kavereil on murheita, yritän tukea ja ennenkaikkea etsiä ratkaisua asiaan. Yksi kavereistani viiltelee ja olen ottanut asian suht rennosti ja tukenut kaveria vaikeina hetkinä.
Mutta sitten... En oikeastaan koskaa viitsi puhua muille omista murheistani, en halua rasittaa heitä niillä. En näe itseäni niin tärkeäksi, en ole millään tasolla samaa luokkaa muiden ihmisten kanssa. Olen kaikkien alapuolella. Vihaan itseäni... Läski, toimeton, osaamaton, arvoton.... En näe itsessäni mitään hyvää. Tiedän että itsetuntoni on nollassa. Ainoa asia mikä estää esim viiltelyn on viiltelevä kaverini. En halua vaikuttaa huomiohuoralta ja "matkia" viiltelyä, jotta saisin edes vähän huomiota. Piirtelen viiltelykuvia ja raavin itseäni, koska olen niin huono ihminen. Olen aina se kaveriporukan huonoin. Aina se epäkunnioitetuin. Tuntuu etten kestäisi enään. En halua paljoa... Haluan vain hitusen rakkautta ja kunnioitusta. Haluan edes muutaman hyvän sanan, ennen kuin on liian myöhäistä...



Joten sanokaa te... MITÄ MÄ VOIN TEHDÄ saadakseni hiukan itsetuntoani takaisin ja tipan kavereiden kunnioitusta. En halua saada itseäni siihen kuntoon, että siitä on haittaa muillekkin.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu