Yleensä auton liikkumiseen liitetään kaksi tekijää, jotka moottorin teholla pitää voittaa eli (1.) ilmanvastus ja (2.) vierimisvastus. Käsittääkseni listasta puuttuu (3.) renkaan kehävoima, joka on kitkan luonteinen, mutta sen verran pieni, että se jää sen vuoksi usein mainitsematta.
Vierimisvastusta kuvataan vierimisvastuskeroimella, joka henkilöautoilla on suuruudeltaan noin 1 %. Mutta kuinka suuri on kitkakerroin ? Luultavasti se on selvästi vierimisvastuskerrointa pienempi (olisiko puolet eli 0,5 % ?), mutta osaako joku antaa lisätietoa asiasta ?
Vierimisvastusta kuvataan vierimisvastuskeroimella, joka henkilöautoilla on suuruudeltaan noin 1 %. Mutta kuinka suuri on kitkakerroin ? Luultavasti se on selvästi vierimisvastuskerrointa pienempi (olisiko puolet eli 0,5 % ?), mutta osaako joku antaa lisätietoa asiasta ?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Auto- ja kuljetusalan perusoppi-kirjassa:
hyvä asfaltti tai betoni - 0.015
kovapintainen soratie - 0.025
soratie, irtoheikkaa - 0.040
pehmeäpintainen tie - 0.05...0.010
Jäätä ei mainittu, mutta olettaa voisi että pienempi kuin näillä muilla, ehkä juuri sitä 0.01 luokkaa.
Tulipas luettua hätäisesti.
Eli.
Kitkakertoimet:
märkä betoni - 0.55
kuiva betoni - 0.85
märkä asfaltti - 0.5
kuiva asfaltti - 0.8
märkä soratie - 0.25
kuiva soratie - 0.4
märkä jääpinta - 0.05
kuiva jääpinta - 0.15
Ole hyvä.
... kyseessä ovat todennäköisesti jarrutustilanteen kitkakertoimet. Itse haen kitkakerrointa normaaliin ajotilanteeseen, jolloin uskoisin kitkakertoimen jäävän selvästi alle vierintävastuskertoimen, joka on noin 0,01.
Jarrutettaessa tai kiihdytettäessä esim. kuivalla asfaltilla renkaan suorituskyvyn äärirajoilla kitkakerroin on 0,8. Tasaisella tiellä ja tasaisella nopeudella kitkakerroin on sama asia kuin vierintävastus, eli 0,01.
Nuo ensimmäisen viestini luvut ovat vierintävastuksia, ainakin sen kirjan mukaan.
Mihis mahtaa vaikuttaa kitkakerroin jos luistamista ei tapahdu? Tietenkin voidaan todeta, että se on riittävän suuri mutta entä muuta. Kitkakerroinhan on kyllä sama luisti tai ei mutta ei siitä mitään vastusta synny normaali ajotilanteessa.
Muutenkin renkaan ja tien välinen kitka on paljon monipuolisempi ilmiö kuin lukion peruskitkailmiö joka käsitellään vain kitkakertoimella. Renkaan toimintaan kuuluu paljon muotosulkeista pitoa jne.
ps. renkaan ja tien välinen kitkakerroin voi olla reilusti yli 1 em. syistä (eikö olekkin kummallista)
Keskustelin asiasta rengasalan asiantuntijan kanssa, ja hän totesi, että ajettaessa tasaista vauhtia pitävällä pinnalla, kitkavoiman osuus tehontarpeesta on niin pieni, että sitä ei tarvitse ottaa laskelmissa ollenkaan huomioon. Ja että vierimisvastuskerroin voi olla 0,6-2 % renkaasta ja säästä (2 % = sade) riippuen.