Missä kulkee Suomen oloissa järkevän syväyksen raja?
Luonnonsatamia rajoittava syväys
Ei ainakaan isoa
311582
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 31
Vanhimmat
yhtään luonnonsatamaa mihin ei pääsisi vaikka 2.50 syväyksellä.
Modermagan
kun jo 1,80 on hakusella
1,40 syväyksellä on vielä aika huoletonta jäädä luonnonsatamiin, mutta 1,80 syväyksellä ennakoitava enemmän vedenpinnan korkeuden muutoksia tulevan vuorokauden aikana että pääsee sieltä poiskin.
Olen seilannut n.50 vuotta monella erilaisella veneellä. Yli 2 m syväys rajoitti yllättävän paljon. Tietysti folkkarin syväyksellä pääsi paikkoihin, jonne nykyinen 1.7m syväys on liikaa. Paras ratkaisu varmaankin olisi nostoköli!
Vaasasta pohjoiseen alle 1,5 on passeli, Vaasasta etelään 2,0.
Oon kanssa samaa mieltä, että yli 2m alkaa rajoittamaan luonnonsatamiin ja moniin vierasvenesatamiinkin pääsyä, sekä monilla väylillä liikkumista.. Esim Virossa Lohusalon vierassatamassa saimme pohjakosketuksen n. 2m syväyksellä.
Kateellisena katselin kun kaveri esitteli luonnonsatamia mihin pääsee alle 1,5m syväysellä.
Kyllä syvemmälläkin pääsee moniin tunnettuihin luonnonsatamiin, varsinkin jos köli alkaa kauempana keulasta, mutta moni jää varsinkin alavedellä kokematta.
Muistan viime syksynä kun 2,15m syväyksinen vene ei päässytkään laituriin nostamaan venettä ylös. Nosto oli tilattu seuraavaksi päiväksi. Vesi oli silloin matalalla.
Lohusalossa on kartan mukaan noin 3 m syvää lukuunottamatta yhtä paikallista 1,9 m kohtaa, joka on helposti kierrettävissä, sekä joitain reuna-alaueita. Kun olimme siellä 2 m syväyksellä 2012 satamanpitäjä kysyi aallonmurtajalla syväyksen ja kertoi minne mennä. Ei ollut lähelläkään kahta metriä missään vaiheessa. Sama tilanne tuttavalla, joka oli siellä kuukausi sitten myöskin 2 m syväyksellä.
Missä osuitte pohjaan?
2 m syväys on jo selvästi rajoittava niin vieras- kuin luonnonsatamissa. Riippuu toki paljon purjehdusalueesta. Viron saaristossa ja rannikolla oli useampia alle 2 m satamia samoin Etelä-Ruotsissa ja Göta Kanavan varrella. Saaristomerellä ja Tammisaaren saaristossa on lukuisia luonnonsatamia, jonne ei pääse 2 m syväyksellä. Minä ainakin pidän palveluttomissa saarissa olemisesta eli haluan keulankin rantaan.
2,2-2,4 m syväys rajoittaa jo useissa kotisatamissakin pääkaupunkiseudulla.
Tänä kesänä Lohusalussa ollessani näin kahden veneen jäävän kölistään kiinni likimain keskellä satama-allasta etelänpuoleisen betonilaiturin liuskan kohdalla. Toisessa oli syväys 2,15 m. Sisään ja ulos tulee ajaa satama-altaan pohjoisreunaa, siinä kaiku näytti n. 3 m syvyyttä.
Lohusalossa osuimme juuri siihen 1,9 kohtaan.
Kun saavuimme sinne annoin poikani hoitaa satamaan tulon, itse olin keulakannella. Satamakapteeni opasti meidät reunimmaiseen paikkaan, johon emme syväyksen takia päässeet, jäi parimetriä vajaaksi. Peruuttaessa osuimme siihen 1.9m matalikkoon. Hieman harmitti poikani puolesta. Saimme kuitenkin veneen toiseen paikkaan siellä.
Aika keskellähän tuo on, mutta kuitenkin karttaan merkitty. Näkyy hyvin kartassa ja valokuvissa:
http://xgis.maaamet.ee/xGIS/XGis?app_id=PRIM01&user_id=at&bbox=511520.014223845,6584905.49281024,511727.233002151,6585032.44593524&LANG=1
http://xgis.maaamet.ee/xGIS/XGis?app_id=UU213&user_id=at&bbox=511520.014223845,6584905.49281024,511727.233002151,6585032.44593524&setlegend=SHYBR_ALUS01_213=1,SALUS_PK_213=0&LANG=1
Ilmeisesti luonnonsatamaan pääsemisellä tarkoitetaan sitä että keula saadaan hyppäysetäiseedelle rannasta eikä köli vielä tällöin ota pohjaan kiinni. Minusta tämän vaatimuksen tarpeellisuutta kannattaa harkita jos siellä luonnonsatamassa ei kuitenkaan ole laituria, sähköä eikä vesiletkua. Ankkuripaikka on paljon helpompi löytää ja jollalla pääsee matalaankin rantaan helposti. Näin toimien minulla ei ole ollut mitään ongelmia luonnonsatamissa 2.4 m syväykselläkään. Sen sijaan vierassatamaan klo18 jälkeen saapuessa vapaana on yleensä muutama paikka laiturin tyvessä, jolloin käytännöllinen maksimisyvyys olisi alle metrin luokkaa.
Vierassatamassa voi ihan yhtä hyvin laittaa itsensä ankkuriin ja soutaa jollalla.
Jos sattuu olemaan jolla matkassa.
Nostokölillä pääsee toki mihin vain, Jullella puoli metriä riittäneee. Sillä ei taas sitten uskalla mennä kovin kauas. Toisaalta folkkarin 1,2 pitkäköli on aika hyvä, sillä uskaltaa oikeasti vähän tunnustella. No sillähän uskaltaa mennä kauemmaskin mutta ei se niin iso ole että jollaa jaksaisi hinata.
Tuleeko porukalla mieleen,mitä nosto/kääntökölisiä veneitä kokoluokassa 34-38 jalkaa löytyy,miel.2000 luvun puolelta.onko kellään käsitystä,kuinka ne purjehtii.luulisi että ihan ok,esim.uusi sun odyssey 349 syvyys on suurimmillaan 2,54m ja kölipaino sama kuin kiintökölisellä.jos nää oikeesti toimii ja kestää aikaa,olisi kyllä vallan houkutteleva ratkaisu luonnonsatamissa pitävälle.
2000-luvulla ei taidettu Suomessa enää valmistaa nostokölisiä matkaveneitä. Ulkomailla kyllä. mm ranskalainen Feeling. Feeling meni konkurssiiin mutta hollantilainen nettisivu antaa ymmärtää että uusia jostain taas saisi:
http://qnautique.nl/en/feeling-yachts/
Englannissa Southerly jolla on melko laaja mallisto.
Kumpaakaan näistä ei paljoa Suomessa näe mutta ulkomailla tarjonta on kohtalaista ja Southerlya Englannissa runsaasti.
Ennen 2000 -lukua oli joku yli 30-jalkainen Guyn malli joka oli hydraulisella nostokölillä ja oli sisätilaratkaisultaankin tavallisesta poikkeava.
Suomessa Baltic yachts tekee edelleen nostokölisiä matkaveneitä.
Pitää paikkansa. 100-jalkainen Baltic ei kuitenkaan taida olla optimaalinen ratkaisu luonnonsatamiin kysyjälle joka on otsikoksi valinnut "Ei ainakaan liian iso".
Ranskalaiset alumiiniset Ovnit ainakin ovat nostokölisiä, ihan kunnon matkapursia tuossa ja isommassakin kokoluokassa. en ole suomessa nähnyt, mutta maailman merillä varsinkin pitkillä matkapurjehduksilla suosittuja.
Kun satama on 2 metriselle täynnä, niin aina löytyy aina tilaa esim 1,2 syväykselle. Valitettavan usein ne syvät paikat ovat vallaanneet ne 80 cm vaativat nopeat moottoriveneet. Eli tilaa ei ole, vaikka satama ei ole läheskään täynnä.
Moottoriveneitä, joilla voi tehdä matkaa on 160000 ja purkkareita 15000 eli purkkareita on alle 10%. Ei moottoriveneet valtaa kenenkään paikkaa, niitä vaan on enemmän.
Siis mielestäsi kaikilla rekisteröidyilllä moottoriveneillä voi tehdä matkaa? Noista 130 000 on perämoottoriveneitä, joista suurin osa on avoveneitä.
Sisä- ja sisäperämoottoriveneitä on yhteensä noin tuplasti purjeveneisiin nähden. Niistäkin melkoinen osa on ilman kajuuttaa, toki myös purjeveneissä on sellaisia, muttei juuri rekisteröidyissä.
Käytännössä vierassatamissa 80-90% on purjeveneitä lukuunottamatta Hankoa ja muutamaa muuta moottoriveneilijöiden suosimaa satamaa.
Isossa veneessä köli on kaukana rannasta!
Joku aiemmin kyseli Guyline-veneistä. Ensimmäinen taisi olla GL 125, sitten 105 ja 95 sekä 3800. Nämä olivat 80-luvun alkupuolella kehitettyjä. Vähän myöhemmin tuli uusi sarja eli 822 ja 355. Lopuksi vielä One 40. Kaikissa näissä on paljon uusia innovaatioita ja kääntököli, jossa koko käli on painolastia ja on valmistettu lyijystä. Ranskalaisten kääntökölit (Ovni, Feeling, Jeanneau) ovat olleet vain lujitemuoviläpysköjä sortoa estämään ja painolasti on laminoitu kiinni pohjaan. Näköjään uuden SO 349:n kääntököli on hämmästyttävän paljon samanlainen ratkaisu kuin Guylineissa oli. Lönngren taisi myös "keksiä" targakaaren purkkariin. Nyt 2010-luvulla Beneteau on laittanut vastaavan Oceanis-malleihinsa (41, 38, 35).
Jos syväys on yli 2 m, puhutaan yleensä veneestä, jossa köli on melkoisen monta metriä keulasta ja useimmista luonnonsatamista löytyy kallionkärki, jossa tuo parin metrin syväys toteutuu tarvittavalla etäisyydellä rannasta. Ei toki aina suojanpuoleiselta rannalta, mutta saaria on onneksi tuhansia.
Isompi ongelma on vierassatamien ahtaus, syväyksen lisäksi. Porvoossa esim. on aika hankalaa käännellä 40-jalkaista paattia vierassatamassa. Kokemusta on. Lisäksi vierassatamissa useimmiten otetaan se paikka, joka kipparia miellyttää ja tulojärjestyksessä, eikä järkevästi "täytetä oikein" satamakapteenin ohjeiden mukaan. Näin ollen toisinaan ne syvimmät paikat menevät veneille, joiden alle ei tarvittaisi kuin vajaa metri vettä.
Ehkä vierassatamissa voisi olla paremmat merkinnät kunkin paikan syyvyyden suhteen. Nythän niitä merkintöjä ei joko ole ollenkaan, tai ne ovat summittaisia. Ei olisi kummoinen kustannuserä.
1,82 m
Täyteen kuormattuna 1,84 m
Kaikki suuremmat syväykset ovat Suomen oloissa järjettömiä.
En ota kantaa järjellisyyteen, mutta helpon rantautumisen raja on varmaan tuota luokkaa minkä nimimerkki "Raja on tämä" viestissään ilmaisee.
Jos pääosin seilaa Suomen vesillä ja saariston kivikoissa, täytyy toki ymmärtää suuremman syväyksen rajoitukset. Vene täytyy jättää ankkuriin ja mennä maihin jollalla. Lisäksi voi rantaväylät pitkälti unohtaa. Ja osan käyntisatamistakin. Vierassatamiin yleensä johonkin nurkkaan (tai poijuun) mahtuu.
Toisaalta, miksi yli 40-jalkaisella seilaisikaan rannan tuntumassa? Nuo paatit on suunniteltu avomerelle. Suomen vesillä pääosin seilaavan ei minusta (subjektiivinen mielipiteeni) kannata noin suurta venettä hankkia. Vaimo ja 4 lastakin mahtuvat jo pienempäänkin paattiin.
Ajat tosin muuttuvat. 1970-luvulla H-veneeseen saatiin sopimaan normiperhe parin viikon reissulle. Nyt ovat mukavuusvaatimukset ihan toista luokkaa. Elintaso on noussut. Leirintäalueillakaan ei enää kukaan nuku teltassa. Pitää olla asuntovaunu tai mökki.
Eilen seurailin, kun Swan 2,7 metrin syväyksellä etsi tilaa Helsingholmista. Roskislaiturin pää oli ainoa, mihin se sopi, eli kyse on kompromissista. Sitä enemmän on paikkoja koettavana, mitä matalampi on syväys. On toki paikkoja, joihin ruotsinlaivakin pääsisi kylkikiinnitykseen, mutta niitä on harvassa.
Kyllä luonnonsatamia löytyy yli 2m syväyksellä jos uskaltaa varovasti kolistella.
Juuri näin, sanoit asian ytimen! Kun vaihdoin venettä ja samalla syväyksen 1.9 m:stä 2.3 metriin, kolistelua tuli tutuissakin paikoissa ja uusia kiviä löytyi mm. Valassaarten ankkurointilahdista. Nykypaattini syväys vain 1.7m ja "vapausaste" parani huomattavasti, ei kolise enää kuin aniharvoin.
Ongelmahan ei ole väyliä seilatessa, vaan niiden ulkopuolella. Aika paljon luonnonsatamia jää kokematta, jos vettä pitää olla aina yli 2m!