Onko pitkän matikan suorittaminen niin vaikeaa funktiolaskimen kanssa, kun niin monet väittää että graafinen laskin on välttämätön jossain kursseissa, itelläni ei satu olee varaa graafiseen.
Funktio laskin pitkässä matikassa,
Auttakaaa3225323
4316
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ainakin ekana vuonna graafisesta on suuri apu, ratkaisee esim. yhtälöitä, mutta ei vielä välttämätön
Funkkarilla pärjää ihan hyvin :) Graafisessa on tosin mahdollisuus tarkastaa melkein kaikki tehtävät, josta on apua esim. kokeessa, mutta toisaalta funktiolaskin on siinä parempi, että kun tiettyjä juttuja joutuu tehdä koko lukion ajan ns. "käsin" eli ilman laskimen apua, ne jää paremmin selkärankaan. Nyt kun esim. 2016 alkaen YO-kokeessakin on ilman laskinta tehtävä osuus, siinä varmasti pärjää aika huonosti, jos on koko lukion ajan derivoinut, ratkaissut yhtälöt, sievennellyt, pyöritellyt neliöjuuria ja potensseja jne. pelkästään suoraa graafisen laskimen avulla, joten siinäkin mielessä funktiolaskin on varmaan parempi.
Itse luen tällä hetkellä matikkaa yliopistossa ja tenteissä on käytössä korkeintaan funktiolaskin, jos sitäkään. Toivon todella, että olisin jo lukiossa opetellut pärjäämään sillä. Tein nimittäin lukiossa sen virheen, että perusasioiden opettelut jäi vähemmälle, kun ajattelin vain, että "joo teen tän sit laskimella".
Ok, Kiitti vastauksista :)
Huomio seuraava asia laskimista. Vaikka laskin olisi graafinen ei se anna välttämättä muuta kuin funktioiden kuvaajia. Tällöin ratkaisut ovat välttämättä numeerisia (eivät tarkkoja arvoja). Sen sijaan jos laskin on symboliseen laskentaan pystyvä (esim. TI-nspire CX CAS) antaa laskin tarkan symbolisen arvon vastaukseksi.
Esimerkiksi TI84 on graafinen laskin ja jos jos kysyy siltä mitä on pi^2/pi niin saa tulokseksi piin likiarvon, mutta jos samaa yrittää TI-nspire CX CAS:illa saa tuloksi symbolin pi. Tietysti symboliseen laskentaan kykenevä laskin voi tarvittaessa antaa myös numeerisen likiarvon eri tuloksille.
Lisäksi tuo ylioppilaskokeiden muuttuminen tarkoittaa sitä, että käytännössä kokeessa on ilman apuvälineitä suoritteva osuus, jossa pitää juuri älytä pyöritellä lukion oppimäärää ilman laskinta. Tällöin on käytännössä etua, jos ei ole suotta luottanut aina laskimen käyttämiseen.
Sen sijaan toinen osa onkin sitten soveltava, jossa tehtävien luenteen vuoksi pääosassa on osaamisen soveltaminen. Tällöin apuna voi olla teknisiä apuvälineitä. Vielä on avointa mitä ohjelmistoja kokeessa käyttää, mutta oletettavasti joitakin tietokoneella olevia laskinsovelluksia sallittaisiin, jolloin kalliin laskimen omistaminen ei luo merkittävää etua halvempien laskimien käytäjiin.