Kun lukee näitä juttuja niin kirjoittajien kysymykset ovat pääasiassa sitä "perinteistä" rakentamista ? Elikkä tehdään siten miten toisetkin tekee vaikka toiset tekevät virheitäkin ? Otan esimerkkinä mökkien ja huviloiden alapohja ratkaisut. Sitä perinteistä tyyliä villaa ja tiiviisti "termokseen" alapohja näyttää purevan. Jos ollenkaan kirjoitetaan ns, "tuulettuvista " alapohjarakenteista. Sitä ihmettelen. Yleensä "tuulettuvilla" ratkaisuilla tarkoitetaan jotain ns, perinteistä rakentamistyyliä eikä tällöin kyseenalaisteta etteikö ratkaisu olisi hyvä? Mutta varsinkin kylmilleen talven ajaksi jätetyissä lukuisissa mökeissä ja huviloissa saattaisi "tuulettuva" ratkaisu olla toimiva ja paraskin. Itse suunnittelen huvilan tekoa ja koska esivanhemmillenikin on kelvannut tuulettuva alapohjaratkaisu niin se käy minullekin. Sitä paitsi. Noita mökkejä ja huviloita on tehty oikeastaan vasta -70 luvuilta lähtien. Elikkä noin 40 vuotta! 40- vuotta on sen verran lyhyt aikarupeama nykyrakentamisessa että pääsääntöisesti voitaneen sanoa että oli alapohja ratkaisu mikä tahansa niin ehkä vielä ei mene kuitenkaan "jalka läpi " lattiasta. Mutta kun laitetaan 40- vuoteen saman verran lisää niin sellaisessa ajanjaksossa paljastunee useimmille karu totuus. Alapohjan kosteusvauriot! Jo nyt kirjoitellaan epämääräisistä hajuista mökeissä ja huviloissa joten aihetta huoleen on mitä ilmeisemmin. Itse suhtaudun tiiviiseen alapohjarakennelmiin erittäin kriittisesti koska "termospullo-ilmiö" ei voi pidemmän päälle olla toimiva ratkaisu! Tuulettuvat alapohjat, silloin kun ne tehdään siten että on mahdollisuus tarkistaa kyseinen tila siten että sinne voidaan kohtalaisen helposti katsoa vaikka valaisimen avulla ja seuraamalla ja valvomalla alapohjan kuntoa voidaan vuositarkastuksissa havaita jos on jotakin . Näin ne tekivät ..vanhat rakentajatkin ennen. Vanhoissa hirsitaloissahan oli kissanluukut jotka avattiin keväällä ja talveksi kiinni. Periaate on ehkä paras tänäänkin.
Tuulettuvat alapohjat
tuuletusta...
11260
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Lisäys vielä. Tuo ihminen on sitten kummallinen . Jos joku olisi tehnyt jonkin "uuden " ratkaisun ja ehkä saattaisi löytyä kyseiseen ratkaisuun hieman viilaustakin niin "sellaisista" asiatyypeistä kirjoitellaan suureellisesti? Mutta jos on ns, "termospulloratkaisuja " ja vaikka niitä löytyisikin ja varmastikin löytyy paljonkin niin niistä ei kirjoiteta "sillä lailla" että koko homma kyseenalaistettaisiin? Vaikka löytynee kosteusvaurioita . Ei. Vaan ollaan valmiita sen kummemmin ajattelemata laittamaan itsellekin sama ratkaisu? Tätä ihmettelen suuresti!
Miten se rakenne on toteutettu, kun se on "termospulloratkaisu"?
Naurattavat vanhaa rakentajaa nämä "jyvän" löytäneet ranet.
Tuulettuva eli rossipohja ratkaisu aikoinaan ja nykyaikana on täysin kaksi eri asiaa.
Ennen kissanluukut riittivät, kun kostutta kulkeutui rakenteiden läpi ja lämpökuormaa siirtyi rossipohjan puolelle.
Nyt raknnusmateriaalit ja ratkaisut ovat erityisen hyvin eristäviä.
Hyvä tuulettuva alapohja edellyttää tolppien päähän rakentamista ja sokkeli korvataan säleiköllä tai koneellinen ilmanvaihto rossiin.
Mielestäni "termospullo ratkaisu " on sellainen että Seinissä lastulevy ulottuu melkein betoniin . Jää kattohuopasuikaleen päälle. Seinien lastulevyjen takana tervapaperi jonka toinen puoli on muovipinnalla. Ja muovipinta ihan oikein lastulevyyn päin.
Lattiassa betonilaatan päällä on tervapaperi jonka toinen puoli on muovitettu. Tervapaperin yläpuolella on koolaukset ja koolausten yläpuolella on 25mm lastulevy pontattu.
Tässä meillä on sen verran tiivis alapohja (joita on muuten maassamme jokunen?)
Nyt maasta nouseva maakosteus tiivistyy muovitetun tervapaperin yläpinnalle lattiassa. Leviten sivuille päin joissa on lastulevyt. Nyt lastulevyjen alapäät saavat kosteutta ja alkavat haista ja mytiintyä. Jne.
No mitenkäs se maaperän kosteus sen muovipintaisen tervapaperin (jota ei tiettävästi ole koskaan valmistettukaan) päälle kiipeää?
Kyllä 70 luvulla valmistettiin sellaista tervapaperia jossa toinen puoli oli ilman muovia ja toinen puoli muovitettuna. Siinä muovipinnassa oli kätevät kuviot joissa oli ..ilmaa?
Jep. Meillä -77 talossa tuota "ruskeaa paperia".
Lisäystä. Kyllähän sisäseiniin kuuluukin höyrynsulku muovi . Mutta kun tämä muovi ulottuu laattaan asti. Muovia ei saisi laittaa lattian alapuolisiin rakenteisiin .
Aikalailla erikoinen on sinun "termospullosi". No, termospulloja on nykyään varmaan muovisiakin, mutta aiemmin oli vain yksi ja ainoa oikea termospullo, nimittäin suomalainen Airam. Siinä lämmöneristys perustui tyhjiöksi vedettyyn lasikuoreen. Ei siitä oikein minkäänlaista yhtäläisyyttä saa esittämääsi rakenteeseen.
Ja se 1960 ja 1970-luvuilla markkinoilla ollut muovipintainen paperi ei ollut tervapaperia. Muistaaksen Arvo-paperi nimella markkinoitua tuotetta oli kahta tyyppiä: ehjää ja reijitettyä. Ehjä laitettiin höyrynsuluksi ja se reikäinen tuulensuojaksi eristeen ulkopuolelle.
Minunkin mielestä nuo kosteusvauriot on sellaasia että kannattaapi pelata ihan varmahan päälle. Minä ainakin .. jos olisi tuoo tilanne nuun kalakkivellillä kun vetelet alapohojan niin paha on homheen iskeä. Samala kaikki kolinkitkin.
Meillä oli vanhaan taloon tehty käsittley melkein samalla tavalla paitsi, että vanhaisäntä veteli kaiken puutavaran sillä ittellään, jota oli runsain mitoin omasta takaa. Ei iskeny taloon home eikä tullu mustalaanen käymään. Myökii muutettiin aika äkkiä pihasaunaan asumaan.