Hallberg Rassy, vaihtoehtoja?

Kiitos, hyvä linkki!

Seuraava vene kirjoitti:

Kiitos, hyvä linkki!

Olikohan joku syy miksi HR34 ei ollut listalla?

Kiitos asiallisesta vastauksesta. Hyviä pointteja, varsinkin yleisellä tasolla.

Suuremman venekoon myötä tulee vastaan asioita, joita en kaipaa tai jotka pitää ottaa huomioon:
- veneen ja purjeiden käsittely satamissa, luonnonsatamissa, varsinkin yksin purjehdittaessa
- suuremmat hankinta- ja ylläpitokustannukset (mieluummin pieni ja laadukas kuin suuri ja laadukas). Esim. 5 lisäjalkaa HR:n kohdalla ei tuo meille mainittavampaa lisäarvoa. Lupaan kuitenkin harkita asiaa.

Pitkiä legejä teemme Itämerellä jo nyt ylirikatulla purkkarillamme. Puolet tämän kesän legeistä olivat vuorokauden mittaisia ja pystyimme valitsemaan säiden puolesta mukavimmat seudut pidempää oleskelua kaupunkisatamissa. Edellisinä kesinä olemme tehneet tyypillisesti 2-3 päivän legejä ja kippari on päässyt nukkumaan aina kun väsyttää. Aikataulullisesti ja fiiliksellisesti on iso ero astua maihin ensimmäisen kerran Kalmarissa tai Visbyssä verrattuna perinteiseen päivämatkailuun.

Kysyit pinnaohjauksesta. En ole tullut ajatelleeksi järjestelmäpilotin ja pinnapilotin eroa suorituskyvyssä - siitä olisi hyvä kuulla lisää. Jos niissä on eroa, onko järjestelmäpilotteja asennettu pinnaveneisiin? Pinnaohjauksessa on monia hyviä puolia. On se varmasti myös tottumiskysymys.

Tässä vielä linkki ranskalaisen yksinpurjehtijan sivustolle. Tapasin hänet Simrishamnissa joku vuosi sitten ja sillon pääsin tutustumaan HR:ään kunnolla ensimmäistä kertaa. Jotain tällaista venettä siis kaipaan.
https://sites.google.com/site/sibellelamerspitzberg/les-navigations-de-papy-boom-hr-31/voyage-au-spitzberg

Seuraava vene kirjoitti:

Kiitos asiallisesta vastauksesta. Hyviä pointteja, varsinkin yleisellä tasolla.

Suuremman venekoon myötä tulee vastaan asioita, joita en kaipaa tai jotka pitää ottaa huomioon:
- veneen ja purjeiden käsittely satamissa, luonnonsatamissa, varsinkin yksin purjehdittaessa
- suuremmat hankinta- ja ylläpitokustannukset (mieluummin pieni ja laadukas kuin suuri ja laadukas). Esim. 5 lisäjalkaa HR:n kohdalla ei tuo meille mainittavampaa lisäarvoa. Lupaan kuitenkin harkita asiaa.

Pitkiä legejä teemme Itämerellä jo nyt ylirikatulla purkkarillamme. Puolet tämän kesän legeistä olivat vuorokauden mittaisia ja pystyimme valitsemaan säiden puolesta mukavimmat seudut pidempää oleskelua kaupunkisatamissa. Edellisinä kesinä olemme tehneet tyypillisesti 2-3 päivän legejä ja kippari on päässyt nukkumaan aina kun väsyttää. Aikataulullisesti ja fiiliksellisesti on iso ero astua maihin ensimmäisen kerran Kalmarissa tai Visbyssä verrattuna perinteiseen päivämatkailuun.

Kysyit pinnaohjauksesta. En ole tullut ajatelleeksi järjestelmäpilotin ja pinnapilotin eroa suorituskyvyssä - siitä olisi hyvä kuulla lisää. Jos niissä on eroa, onko järjestelmäpilotteja asennettu pinnaveneisiin? Pinnaohjauksessa on monia hyviä puolia. On se varmasti myös tottumiskysymys.

Tässä vielä linkki ranskalaisen yksinpurjehtijan sivustolle. Tapasin hänet Simrishamnissa joku vuosi sitten ja sillon pääsin tutustumaan HR:ään kunnolla ensimmäistä kertaa. Jotain tällaista venettä siis kaipaan.
https://sites.google.com/site/sibellelamerspitzberg/les-navigations-de-papy-boom-hr-31/voyage-au-spitzberg

Lue lisää

Kyllä järjestelmäpilotteja on asennettu pinnaveneisiin, mutta kaikkiin tuskin onnistuu, ainakaan fiksusti. Vaatii tilaa peräsinakselilla ja sen ymäriillä.

Järjestelmäpilotin suuri etu on siinä, että se on aina valmiina. Lisäksi työyksikkö on yleensä vahvempi ja nopeampi.

Seuraava vene kirjoitti:

Kiitos asiallisesta vastauksesta. Hyviä pointteja, varsinkin yleisellä tasolla.

Suuremman venekoon myötä tulee vastaan asioita, joita en kaipaa tai jotka pitää ottaa huomioon:
- veneen ja purjeiden käsittely satamissa, luonnonsatamissa, varsinkin yksin purjehdittaessa
- suuremmat hankinta- ja ylläpitokustannukset (mieluummin pieni ja laadukas kuin suuri ja laadukas). Esim. 5 lisäjalkaa HR:n kohdalla ei tuo meille mainittavampaa lisäarvoa. Lupaan kuitenkin harkita asiaa.

Pitkiä legejä teemme Itämerellä jo nyt ylirikatulla purkkarillamme. Puolet tämän kesän legeistä olivat vuorokauden mittaisia ja pystyimme valitsemaan säiden puolesta mukavimmat seudut pidempää oleskelua kaupunkisatamissa. Edellisinä kesinä olemme tehneet tyypillisesti 2-3 päivän legejä ja kippari on päässyt nukkumaan aina kun väsyttää. Aikataulullisesti ja fiiliksellisesti on iso ero astua maihin ensimmäisen kerran Kalmarissa tai Visbyssä verrattuna perinteiseen päivämatkailuun.

Kysyit pinnaohjauksesta. En ole tullut ajatelleeksi järjestelmäpilotin ja pinnapilotin eroa suorituskyvyssä - siitä olisi hyvä kuulla lisää. Jos niissä on eroa, onko järjestelmäpilotteja asennettu pinnaveneisiin? Pinnaohjauksessa on monia hyviä puolia. On se varmasti myös tottumiskysymys.

Tässä vielä linkki ranskalaisen yksinpurjehtijan sivustolle. Tapasin hänet Simrishamnissa joku vuosi sitten ja sillon pääsin tutustumaan HR:ään kunnolla ensimmäistä kertaa. Jotain tällaista venettä siis kaipaan.
https://sites.google.com/site/sibellelamerspitzberg/les-navigations-de-papy-boom-hr-31/voyage-au-spitzberg

Lue lisää

Seilaan yksin 12 -metrisellä, 10 tonnia painavalla veneellä, nyt La Corunan liepeillä ja alas menossa.

Väittäisin isomman koon tuomien pulmien vähenevän etäännyttäessä Suomesta ja hyötypuolien korostuvan. Poijusouvia ei ole, ankkuroitumista on enemmän. Siinä ruorilta käytettävä vinssin kauko-ohjaus on oikein hyvä. Tein ohjaimen itse ja on toimiva.

Keulapotkuri pienentää venettä, pystyy ajamaan haasteellisimpiinkin paikkoihin ja pääsee pois. Akku-ja tankkikapasiteetit isommat. Jollan saa täysinäisenä kulkemaan mukana. Purjeet ovat suuremmat, mutta vinssit myös.

Silti, olennaisinta on lähtöpäätös ja lähtö. Jos se onnistuu parikin vuotta aiemmin 31 -jalkaisella kuin 36 -jalkaisella, osta se pienempi ja lähde reissuun. Itse en eläkeikää uskaltanut odottaa, vaan paljon aiemmin lähdin. HR tai Najad alle ja menoksi. Heitän yhdeksi ideaksi vielä Nauticat 32(1):n, vaikka se varmaan palstalla lytätäänkin samantien. Olen omistanut tuollaisenkin ja on oiva reissuvene.
Tällä kyllä huomaat seilaavasi ykköskalustolla, vaikka Suomessa laitureissa seisookin isompia ja hienompia veneitä.

Kiitos vastauksesta. Muistin mallinumerot väärin: tarkoitin HR:n malleja 31 ja 310 ideaaleina veneinä, joihin alan verrata nyt muita vaihtoehtoja.

Tarvitsemme seuraavaa sukupolvea erillisen perähytin, jossa on tilaa kahdelle. Najad 320:ssa näytti olevan yksi pistopunkka perässä, muuten ihanteellinen vene.

Vastauksessani edelliseen kommenttiin (ks. yllä) kerroin jo, miksi en mielelläni haluaisi yli 34-jalkaista venettä.

Ihanteellinen tingitty hinta vaihtoehtoja etsittäessä on 80-100k€ tai alle.

Seuraava vene kirjoitti:

Kiitos vastauksesta. Muistin mallinumerot väärin: tarkoitin HR:n malleja 31 ja 310 ideaaleina veneinä, joihin alan verrata nyt muita vaihtoehtoja.

Tarvitsemme seuraavaa sukupolvea erillisen perähytin, jossa on tilaa kahdelle. Najad 320:ssa näytti olevan yksi pistopunkka perässä, muuten ihanteellinen vene.

Vastauksessani edelliseen kommenttiin (ks. yllä) kerroin jo, miksi en mielelläni haluaisi yli 34-jalkaista venettä.

Ihanteellinen tingitty hinta vaihtoehtoja etsittäessä on 80-100k€ tai alle.

Lue lisää

Ok, nyt ymmärrän paremmin verrokit. Jos 310 menee budjetin yli, niin itse olisin kiinnostuneempi HR 34:sta, jossa on 31:seen verrattuna mm. isompi pa-tankki, tehokkaampi kone, ja vene on ehkä linjoiltaan myös hieman tasapainoisempi. Ei niin, että 31:ssä jotain suurempaa vikaa olisi – vene sai muistaakseni mm. Gelinin kirjassa hyvät arvostelut. Mutta tosiaan erityisesti tuo pa-tankin koko on mielestäni hieman rajoittava asia pidempiä purjehduksia ajatellen. Käsiteltävyydessä tuskin on kovin ratkaisevaa eroa 31:n ja 34:n välillä.

Najadilla toki myös tuossa kokoluokassa vaihtoehtoja pinnaohjauksella.

Ovnissa on pari ongelmaa hinnan lisäksi. Osa pitää galvaanisen korrosion ehkäisemiseksi satamassa rungosta veteen roikkuvia sinkkejä. Ovnit ovat ilman lämpöeristettä mikä viileillä latitudeilla aiheuttaa sisällä kondessikosteutta alumiinirungossa.

Olen kyllä aika eri linjoilla tuon tilankäytön osalta, jos puhutaan siis Frersin suunnittelemista veneistä (31 ja 34). Toki nämä veneet eivät ole yhtä leveitä, silitysrautoja tai varalaidaltaan korkeita, kuin useimmat modernit cruising-veneet. Toisaalta sen puhtaan asumistilan väjyyden lisäksi kannattaa tarkastella myös säilytystiloja ja niiden toimivuutta.

Entä saako salonkiin rakennettua meripunkat? AInakin näissä pienemmissä HR:issä salongin selkänojat saa nostettua ylös, jolloin salongin sohvista tulee leveät punkat. Selkänojan takana on puurimoitus, joten ei tarvitse lasikuitua vasten nukkua. Selkänojien taakse vuodevaatteet saa kätevästi säilöttyä päivän ajaksi. Eli pienillä yksityiskohdilla pienemmistäkin tiloista saa enemmän irti.

Vanhemmat HR:t edustavat 70-80-luvun suunnittelua, jolloin oli vielä tyypillistä, että tuollaisessa noin 10 metrisessä veneessä on vain pistopunkka.

Kiitos näistä näkökohdista.

Nykyisellä veneellämme olemme käyneet Tanskan salmilla ja todenneet veneen vaihdon tarpeen jossain vaiheessa - haluamme nyt hieman tilavamman veneen, jolla voi turvallisesti lähteä isommille vesille.

Tämä vene hankitaan "loppuiäksi", tulevien eläkepäivien matkoja varten Itämeren ulkopuolelle, Atlantin laitoja etelään ja pohjoiseen. Pallonkierto ei vaikuta todennäköiseltä vaihtoehdolta tässä elämässä. Puoliväliin ja takaisin ehkä.

Seuraava vene kirjoitti:

Kiitos näistä näkökohdista.

Nykyisellä veneellämme olemme käyneet Tanskan salmilla ja todenneet veneen vaihdon tarpeen jossain vaiheessa - haluamme nyt hieman tilavamman veneen, jolla voi turvallisesti lähteä isommille vesille.

Tämä vene hankitaan "loppuiäksi", tulevien eläkepäivien matkoja varten Itämeren ulkopuolelle, Atlantin laitoja etelään ja pohjoiseen. Pallonkierto ei vaikuta todennäköiseltä vaihtoehdolta tässä elämässä. Puoliväliin ja takaisin ehkä.

Lue lisää

Jos pistetään joukkoon hieman modernimpi reissuvene: faneri komposiittirakenteinen kuin lentokone: RM 1060. On ranskalaisten suosiossa ja kehuma, 400 litran vesitankki, pilottibunkka, kevyt jne.

Seuraava vene kirjoitti:

Kiitos näistä näkökohdista.

Nykyisellä veneellämme olemme käyneet Tanskan salmilla ja todenneet veneen vaihdon tarpeen jossain vaiheessa - haluamme nyt hieman tilavamman veneen, jolla voi turvallisesti lähteä isommille vesille.

Tämä vene hankitaan "loppuiäksi", tulevien eläkepäivien matkoja varten Itämeren ulkopuolelle, Atlantin laitoja etelään ja pohjoiseen. Pallonkierto ei vaikuta todennäköiseltä vaihtoehdolta tässä elämässä. Puoliväliin ja takaisin ehkä.

Lue lisää

Olette ilmeisesti samassa vaiheessa kuin itsekin olin 40 vuotta sitten eli seilailin Tanskan salmien kautta Pohjanmerelle ja Kielin kanavan kautta takaisin yms eli niin pitkiä reissuja mihin vuosiloma riitti. Siinä sitä kuvitteli tietävänsä millainen "loppuiäksi" hankittava seuraava vene pitäisi olla.
Taisi olla järjestyksessä kuudes "loppuiäksi" hankittu paatti se, jolla tein kolmen vuoden kestoisen pallon kierron. Sitten vene taas vaihtui "loppuiäksi" hankittuun, pienempään ja tukevampaan. Ehkä muutaman vuoden päästä tulee seuraava "loppuiän" vene, en vielä tiedä.

Pointtini on, että:
- älä hanki itsellesi jonkun toisen ihmisen toivepaattia, vaan päätä valinta omien kokemustesi ja tarpeittesi/budjettisi mukaan
- kuvitelma loppuiän venehankinnasta on yleensä illuusio, koska vankat mielipiteet muuttuvat sitä varmemmin ja sitä enemmän ja kauemmaksi valtamerille seilaat! Myös elämän tilanteet muuttuvat ja tilantarve sen mukana (lapset aikuistuvat ja lähtevät jne)
- jos Atlantin laidoilla tarkoitat Patagoniaa etelässä ja vaikkapa Nova Scotiaa pohjoisessa, aloita purjehtiminen paljon lähempää vaikkapa kiertämällä Pohjanmerta ennen "lopullisen" veneen hankintaa ja Atlantin laitojen koluamista. Yksi "unelmaveneeni" osoittautui suureksi pettymykseksi jo ensimmäisen Shetlannin retken aikana, vaikka oli Itämerellä ok.

seppomartti kirjoitti:

Jos pistetään joukkoon hieman modernimpi reissuvene: faneri komposiittirakenteinen kuin lentokone: RM 1060. On ranskalaisten suosiossa ja kehuma, 400 litran vesitankki, pilottibunkka, kevyt jne.

Lue lisää

Satuitpa seppomartti maitsemaan minunkin tämän hetkisen kiinnostukseni kohteen. Kesäkuussa Bergenissä tapasin hollannin lipulla seilaavan RM 1060:n. Vankalta matkaveneeltä se tosiaan näytti ja yllättävän isolta kuviin verrattuna. Oletko seilannut RM1060:llä? Hinta lienee utopistisen korkea.

vai loppuiäksi? kirjoitti:

Olette ilmeisesti samassa vaiheessa kuin itsekin olin 40 vuotta sitten eli seilailin Tanskan salmien kautta Pohjanmerelle ja Kielin kanavan kautta takaisin yms eli niin pitkiä reissuja mihin vuosiloma riitti. Siinä sitä kuvitteli tietävänsä millainen "loppuiäksi" hankittava seuraava vene pitäisi olla.
Taisi olla järjestyksessä kuudes "loppuiäksi" hankittu paatti se, jolla tein kolmen vuoden kestoisen pallon kierron. Sitten vene taas vaihtui "loppuiäksi" hankittuun, pienempään ja tukevampaan. Ehkä muutaman vuoden päästä tulee seuraava "loppuiän" vene, en vielä tiedä.

Pointtini on, että:
- älä hanki itsellesi jonkun toisen ihmisen toivepaattia, vaan päätä valinta omien kokemustesi ja tarpeittesi/budjettisi mukaan
- kuvitelma loppuiän venehankinnasta on yleensä illuusio, koska vankat mielipiteet muuttuvat sitä varmemmin ja sitä enemmän ja kauemmaksi valtamerille seilaat! Myös elämän tilanteet muuttuvat ja tilantarve sen mukana (lapset aikuistuvat ja lähtevät jne)
- jos Atlantin laidoilla tarkoitat Patagoniaa etelässä ja vaikkapa Nova Scotiaa pohjoisessa, aloita purjehtiminen paljon lähempää vaikkapa kiertämällä Pohjanmerta ennen "lopullisen" veneen hankintaa ja Atlantin laitojen koluamista. Yksi "unelmaveneeni" osoittautui suureksi pettymykseksi jo ensimmäisen Shetlannin retken aikana, vaikka oli Itämerellä ok.

Lue lisää

Erittäin hyviä pointteja ja samaa mieltä tästä, vaikka oma kokemukseni on sekä purjehdusvuosissa, maileissa että veneiden määrässä mitattuna huomattavasti vähäisempi.

Kumpikin vene, jonka olen omistanut on muokannut käsitystä siitä seuraavasta unelmaveneestä. Sanoisin, että veneen oppii tuntemaan läpikoitoisin vain omistamalla (ts. huoltamalla sitä) ja purjehtimalla usean kauden ajan hieman erityyppistä purjehdusta (saaristo vs. avomeri). Toki mahdolliset negatiiviset puolet voivat tulla esiin jo yhdellä kovan kelin purjehduksella.

Tuurillakin on osuutta, sillä yksi myrsky tai kova keli saattaa vaikuttaa päätöksentekoon ja ohjata seuraavan veneen valintaa konservatiivisempaan suuntaan. Omalla kohdallani jouduin ensimmäisellä veneelläni kovempaan keliin yhdellä ensimmäisistä avomerilegeistä. Vaikka kaikki meni lopulta hyvin, kokemus ei ollut pelkästään miellyttävä sillä avotilaan tuli runsaasti vettä roiskeina, moottorin hallintapaneeli kastui ja avotilan luukut vuosivat sisälle. Seuraavan veneen kohdalla halusinkin panostaa juuri mm. avotilan suojaisuuteen ja veneen tukevuuteen avomerellä. Nämä molemmat asiat ovat HR-veneiden suunnittelussa keskeisiä asioita.

Morgan's Cloudin nettisivuilla on mielstäni erittäin hyvä artikkeli veneen valinnasta, joka kannattaa lukaista:
http://www.morganscloud.com/2014/08/05/the-right-way-to-buy-a-boat/

vai loppuiäksi? kirjoitti:

Olette ilmeisesti samassa vaiheessa kuin itsekin olin 40 vuotta sitten eli seilailin Tanskan salmien kautta Pohjanmerelle ja Kielin kanavan kautta takaisin yms eli niin pitkiä reissuja mihin vuosiloma riitti. Siinä sitä kuvitteli tietävänsä millainen "loppuiäksi" hankittava seuraava vene pitäisi olla.
Taisi olla järjestyksessä kuudes "loppuiäksi" hankittu paatti se, jolla tein kolmen vuoden kestoisen pallon kierron. Sitten vene taas vaihtui "loppuiäksi" hankittuun, pienempään ja tukevampaan. Ehkä muutaman vuoden päästä tulee seuraava "loppuiän" vene, en vielä tiedä.

Pointtini on, että:
- älä hanki itsellesi jonkun toisen ihmisen toivepaattia, vaan päätä valinta omien kokemustesi ja tarpeittesi/budjettisi mukaan
- kuvitelma loppuiän venehankinnasta on yleensä illuusio, koska vankat mielipiteet muuttuvat sitä varmemmin ja sitä enemmän ja kauemmaksi valtamerille seilaat! Myös elämän tilanteet muuttuvat ja tilantarve sen mukana (lapset aikuistuvat ja lähtevät jne)
- jos Atlantin laidoilla tarkoitat Patagoniaa etelässä ja vaikkapa Nova Scotiaa pohjoisessa, aloita purjehtiminen paljon lähempää vaikkapa kiertämällä Pohjanmerta ennen "lopullisen" veneen hankintaa ja Atlantin laitojen koluamista. Yksi "unelmaveneeni" osoittautui suureksi pettymykseksi jo ensimmäisen Shetlannin retken aikana, vaikka oli Itämerellä ok.

Lue lisää

Mihin "unelmaveneeseen" petyit ja miksi?

vankalta näytti! kirjoitti:

Satuitpa seppomartti maitsemaan minunkin tämän hetkisen kiinnostukseni kohteen. Kesäkuussa Bergenissä tapasin hollannin lipulla seilaavan RM 1060:n. Vankalta matkaveneeltä se tosiaan näytti ja yllättävän isolta kuviin verrattuna. Oletko seilannut RM1060:llä? Hinta lienee utopistisen korkea.

Lue lisää

En ole purjehtinut mutta kysellyt omistajilta kun on lähelle sattunut- ja kurkistanut sisälle.

Laitappa "vai loppuiäksi" hieman aatteita venhoistasi ja miksi niihin "petyit".
Voisi saada itsekkin uutta katsantakantaa.

valaistunut kirjoitti:

Laitappa "vai loppuiäksi" hieman aatteita venhoistasi ja miksi niihin "petyit".
Voisi saada itsekkin uutta katsantakantaa.

Tulisi liian pitkä tarina luetella kuhunkin veneeseen liittyneet pettymykset.
Ehdottomasti suurin takaisku tuli, kun sinisilmäisesti kuvittelin muidenkin veneiden olevan yhtä tukevasti rakennettuja kuin Antinojan tekemät S&S lasikuituveneet. Eikan tekemällä 30-jalkaisella olin 12 v aikana seilannut monet aviomerikisat ja tehnyt usean Pohjanmeren retken.
Seuraava oli 36ft Peter Norlinin design, jota testit ja kaverit olivat kehuneet. Eka Pohjanmeren "gale" osoitti, että paatti oli minulle kaikkea muuta kuin se"oikea". Aluksi irtosi meripunkan laita, sitten sisämodulin ruuveja alkoi katkeilla. Sisustan natina ja kitinä oli hurjaa, masto notkui ja puomi oli yhtenään vedessä huolimatta myrskyfokasta ja pohjaan reivatusta isosta. Pesuallasta ei voinut käyttää avomerellä, koska se tulvi. Istuinlaatikko oli märkä lähes aina. Istuinlaatikon pohja ei ollut riittävän korkealla vesilinjasta ja sen pohjalla oli luukku moottoritilaan (ei hyvä, vuotaa kumminkin). Vene oli oikein sopiva saaristoon, mutta ei Pohjanmerelle. Kun luottamus veneeseen katoaa, unettomuus alkaa vaivata vapaavuorolla.

Seuraava veneeni oli moderni, tasapohjainen eväkölivene, 35ft Judel&Vrolijk design. Jollamainen ja kiva purjehtia isossakin aallokossa, mutta tasapohja paukkui kryssillä ja peräntakainen aallokko rummutti leveää tasapohjaa satamissa. Vene ei sietänyt kuormausta ilman purjehdustrimmin selvää heikentymistä. Keskiveneessä ei ollut tilaa painavillle varusteille. Kahden hengen kamat veneen valtamerivarustus tuo oman kokemukseni mukaan lisäpainoa n. 1.5 tn. Se olisi ollut aivan liikaa 4.5 tn eväköliselle racer-cruiserille.
…

Nuoruudessa vauhti on tietysti tärkeä kaikessa. Myöhemmin alkaa yhä enemmän arvostaa veneen merikelpoisen tukevaa rakennetta ja rauhallista käytöstä aallokossa. Veneen tärkein ominaisuus on tuoda miehistö turvallisesti satamaan olipa keli mikä tahansa.

ehjänä perille! kirjoitti:

Tulisi liian pitkä tarina luetella kuhunkin veneeseen liittyneet pettymykset.
Ehdottomasti suurin takaisku tuli, kun sinisilmäisesti kuvittelin muidenkin veneiden olevan yhtä tukevasti rakennettuja kuin Antinojan tekemät S&S lasikuituveneet. Eikan tekemällä 30-jalkaisella olin 12 v aikana seilannut monet aviomerikisat ja tehnyt usean Pohjanmeren retken.
Seuraava oli 36ft Peter Norlinin design, jota testit ja kaverit olivat kehuneet. Eka Pohjanmeren "gale" osoitti, että paatti oli minulle kaikkea muuta kuin se"oikea". Aluksi irtosi meripunkan laita, sitten sisämodulin ruuveja alkoi katkeilla. Sisustan natina ja kitinä oli hurjaa, masto notkui ja puomi oli yhtenään vedessä huolimatta myrskyfokasta ja pohjaan reivatusta isosta. Pesuallasta ei voinut käyttää avomerellä, koska se tulvi. Istuinlaatikko oli märkä lähes aina. Istuinlaatikon pohja ei ollut riittävän korkealla vesilinjasta ja sen pohjalla oli luukku moottoritilaan (ei hyvä, vuotaa kumminkin). Vene oli oikein sopiva saaristoon, mutta ei Pohjanmerelle. Kun luottamus veneeseen katoaa, unettomuus alkaa vaivata vapaavuorolla.

Seuraava veneeni oli moderni, tasapohjainen eväkölivene, 35ft Judel&Vrolijk design. Jollamainen ja kiva purjehtia isossakin aallokossa, mutta tasapohja paukkui kryssillä ja peräntakainen aallokko rummutti leveää tasapohjaa satamissa. Vene ei sietänyt kuormausta ilman purjehdustrimmin selvää heikentymistä. Keskiveneessä ei ollut tilaa painavillle varusteille. Kahden hengen kamat veneen valtamerivarustus tuo oman kokemukseni mukaan lisäpainoa n. 1.5 tn. Se olisi ollut aivan liikaa 4.5 tn eväköliselle racer-cruiserille.
…

Nuoruudessa vauhti on tietysti tärkeä kaikessa. Myöhemmin alkaa yhä enemmän arvostaa veneen merikelpoisen tukevaa rakennetta ja rauhallista käytöstä aallokossa. Veneen tärkein ominaisuus on tuoda miehistö turvallisesti satamaan olipa keli mikä tahansa.

Lue lisää

Kiitos! Mitä venetyyppejä suosittelisit alkuperäisen kysyjän kokoluokassa 30-34ft Pohjanmerelle?

Utelias1 kirjoitti:

Kiitos! Mitä venetyyppejä suosittelisit alkuperäisen kysyjän kokoluokassa 30-34ft Pohjanmerelle?

Tuollaiseen kysymykseen tulee varmastikin niin monta mielipidettä ja suositusta kuin on vastaajia. Valinta riippuu paljon budjetista. Itse katselisin käytettyjä myös muualta kuin Suomesta. Vanhoja ja varmoiksi koettuja cruisereita ovat vaikkapa Contessa 32 (josta täälläkin väännettiin puolesta ja vastaan), S&S 34, Vancouverit, Victoria 34 jne. Vanhan ja ahtaahkon puolitonnarin (S&S 6,6 tai Antilla 30, Scampi, Ballad) voinee saada edullisesti. Uuden ja modernin vauhtiveneen haluava voisi tutustua Pogo 8.5:een tai vaikka First 31.7:ään. En kuitenkaan tunne kumpaakaan kuin pintapuolisesti enkä tiedä miten ne sopisivat cruising-veneeksi varsinkaan ensimmäisiin Pohjanmeren ylkityksiin. Suomessakin usein purjehtiva ruotsalaiskonkari on tehnyt lukuisia Pohjanmeren soolopurjehduksia HR 29:llään, johon luottaa edelleen. Venettä valitessa on hyvä ajatella sitäkin, miten sittlooda ja sisätilat toimivat matalapainekeleissä eri tuulen suunnilla ja yöpurjehduksessa. Esim. Englannissa on luonnollista, että "seatrial" tehdään ennenkuin kaupasta sovitaan.

Nauticatin sisä- ja kansijärjestelyt ovat minulle tuttuja venemessuilta, mutta purjehdusominaisuuksia en tunne. Jos ne ovat hyvin verrattavissa HR:iin, olen utelias kuulemaan lisää, varsinkin avomeriominaisuuksista.

Jos kysymys on uuden matkaveneen hankinnasta, täytyy kai olla joku erityinen syy miksi valinta olisi vaikkapa Degerö tai HR. Vankkoja avomeripursia on muitakin kuin kotirannoilta tutut merkit ja mallit. Laitan pohdinnan virikkeeksi pari hyvin erilaista vaihtoehtoa, ensimmäisen Ranskasta ja toisen Englannista:
http://www.rm-yachts.nl/index.php?page=zeilboten&boot=RM1060
http://www.southerly.com/yachts/vancouver/34-classic/

Kun n. 10 v sitten kävin tutustumassa Vancouver-veneiden valmistukseen, telakan toimiston seinällä oli kartta ja siinä nuppineuloilla merkitty Vancouver-veneiden sen hetkisiä sijainteja maailman merillä. Ilmeisesti aika moni, ehkä jopa enemmistö, Vanvouverin tilanneista myös oli lähtenyt valtamerille. Suomessa ei taida olla kuin yksi Vancouver 27 (nykyisin pienin malli on 28).