Kriminaali menee kauppaan, näpistää sata euroa maksavan tuotteen. Jää kiinni mutta on ehtinyt kätkeä saaliin. Hän joutuu korvaamaan sata euroa kaupalla eikö vain?
Sama konna yön pimeydessä murtautuu kauppaan. Hän vie kaupasta 50 kappaletta sadan euron arvoista tavaraa. Liike on tukussa maksanut niistä 70 euroa kappale mutta eikö vakuutusyhtiö korvaa sadan euron mukaan?
Sama konna yön pimeydessä murtautuu kauppaan. Hän vie kaupasta 50 kappaletta sadan euron arvoista tavaraa. Liike on tukussa maksanut niistä 70 euroa kappale mutta eikö vakuutusyhtiö korvaa sadan euron mukaan?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Näpistyssakko määräytyy myyntihinnan mukaan. Vakuutusyhtiö korvaa tukkuhinnan mukaan, mutta kauppias vaatii konnalta korvauksena myyntihinnan ja tukkuhinnan välisen erotuksen.
Jos tavarat myöhemmin saadaan konnalta takaisin ja vakuutusyhtiö on ne jo korvannut kauppiaalle, niin tavarat ovat vakuutusyhtiön.
"mutta kauppias vaatii konnalta korvauksena myyntihinnan ja tukkuhinnan välisen erotuksen."
Saahan sitä vaatia mutta tuollainen vaatimus ei mene läpi. Vain tuotteesta maksettu hinta korvataan. Ei varastossa olevaa tavaraa ole vielä myyty.
Oletkohan nyt ihan varma, ei sitä näpistettyä tavaraakaan myyty, mutta rangaistus ja korvaussumma määräytyy tavaran myyntihinnan mukaan, ei tukkuhinnan.
Kommentoidaan nyt vielä tätä nimimerkin 19 15 väitettäkin eli "näpistyssakko määräytyy myyntihinnan mukaan".
Nyt pitäisi erottaa toisistaan rikoksesta määrättävä rangaistus ja liitännäisseuraamukset. Rangaistus on rangaistus eli sakko taikka vankeutta, ja siihen vaikuttaa toki myös se, miten arvokasta omaisuutta on varastettu.
Rikosnimikkeet teolle, jolla anastetaan toisen omaisuutta ovat näpistys, varkaus, törkeä varkaus ja ryöstö (lievimmästä vakavimpaan). Se, mikä näistä on kyseessä ei kuitenkaa määräydy yksin sen perusteella, miten arvokkaasta omaisuudesta on kyse, vaan tekoa arvostellaan kokonaisuutena.
Rangaistusseuraamuksen LISÄKSI tekijä määrätään korvaamaan uhrille aiheuttamansa vahinko. Vahingonkorvaus perustuu vahingon suuruuteen eli rikoksen kohteena olevan omaisuuden arvoon mahdollisesti muuten aiheutettuun vahinkoon.
Vahingonkorvausjärjestelmä Suomessa toimii kylläkin niin, että vahinkoa kärsinyt asetetaan sellaiseen asemaan, jossa hän olisi ollut, jos vahinkoa ei olisi tapahtunut. Saamatta jäänyt voitto tulee aniharvoin korvattavaksi.
***********Saamatta jäänyt voitto*****
Älä viitsi naurattaa. Myyntihinnan ja tukkuhinnan erotuksessa kauppiaan voitto on hyvin pieni osa. Kyllä suurin osa jäisi kauppiaan vahingoksi, jos hän ei saisi korvauksena erotusta, sillä juuri erotuksella maksetaan monenlaisia menoja, esim. palkkoja.
Muutoinkin juristi on aivan sekaisin, nyt puhutaan rikoksesta ja sen korvaamisesta, ei vahingosta. Jos varasto palaa, niin tietysti kauppiaalle korvataan varasto vain tavaroitten tukkuhinnan mukaan.
Jos konnalta saadaan korvausta viedyistä kamoista. Vanha totuus on, että ennemmin kuu tippuu taivaltaan, ennenkuin näiltä venkuloilta saadaan yhtään mitään korvauksia. Ja muuten kyse on aina myös siitä onko tavara myyntikuntoinen pois saataessa. Tuskin jos ollut alushousissa kaupasta lähdettyä ja sitten jossakin kätkössä. Usein kaiketi häviävät sen sista vegen (viimeisen tien).
Järjestelmä toimii kylläkin niin, että rikoksista rangaistaan seuraamuksilla, jotka perustuvat rikoslakiin.
Rikoksilla aiheutetut vahingot taas korvataan vahingonkorvauslain perusteella.
Kyse on siis SEKÄ rikoksesta ETTÄ rikoksella aiheutetusta vahingosta.
Mistähän nimimerkki 11 11 kuvitteli olevan kyse?
Kuvitteellinen esimerkki: petosmies vie autoliikkeestä tuliterän Mersun, jonka myyntihinta oli 45.000 euroa. Autokauppias on maksanut autosta vapaasatamassa 20.000 euroa. Sen jälkeen hintaa on tullut lisää kymmenistä eri kulueristä, mm. veroista, palkoista, vuokrista, katteesta, jne.
Petosmies jää aikanaan kiinni, mutta auto jäi kateisiin. Tuomitaanko petosmies korvaamaan kuppialle auton myyntihinta 45.000 euroa, vaikka kaupassa ollutta autoa ei oltu vielä myyty, vai jokin muu summa 20.000 ja 45.000 euron väliltä ? Mikä oli kauppiaan vahinko ?
Miksi käyttää kuvitteellisia esimerkkejä kun ihan netistäkin löytyy myös konkreettisia esimerkkejä?
Auton todellinen myyntihintahan voi sitä paitsi olla ihan mitä vaan, ei ostaja juuri koskaan maksa sitä hintalapun hintaa. Lisäksi auton myyntihintaan sisältyy mm. veroja, joita ei myyjäliike joudu maksamaan silloin kun auto on varastettu. Ei ole millään lailla perusteltua, että autoliike saisi vahingonkorvauksena myös veron osuuden. Eikä sille sitä hypoteettista listahinnan mukaista voittoakaan maksettaisi.
Tässä ihan oikea esimerkki, korkeimman oikeuden ratkaisu KKO:1990:10: Vahingonkorvaus, joka määrättiin Alkosta anastetuista juomista ei ollut myyntihinta vaan se vastasi juomien valmistuksesta ja myyntiin toimittamisesta aiheutuneita kuluja ja poistoja. Voittoa ei siis määrätty korvattavaksi.
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1990/19900010
"Jos varasto palaa, niin tietysti kauppiaalle korvataan varasto vain tavaroitten tukkuhinnan mukaan."
Mutta jos saman varaston tyhjentävät rikolliset korvataan vähittäismyyntihinnan mukaan?!
Et näköjään ymmärrä, tai tahallaan palstan änkyränä ivailet ja et ole ymmärtävinäsi, miten tavaran hinta muodostuu. Ennen kuin tavara on siirtynyt varastosta kaupan tiskille on sitä käsitelleet monet ihmiset. Jos tavara varastetaan tiskiltä, tai varastosta, niin luonnollisesti kauppiaalle syntynyt vahinko on eri suuruinen ja korvataan eri lailla.
Jos varas murtautuu R-kioskiin ja ottaa kiskan takaosan varastosta joutuu hän korvaamaan tukkuhinnan mutta jos erehtyy ottamaan kioskin puolelta korvaa vähittäismyyntihinnan? Sitä kun siellä on monet ihmiset käsitelleet ja kuluja on tullut hurjasti...
Jos varas murtautuu R-kioskiin ja ottaa kiskan takaosasta aina kaiken, mitä sinne tuodan ja vakuutusyhtiö korvaa vain tukkuhinnan menee R-kioski konkurssiin, kun ei synny katetta, millä maksa työntekiöitten palkat.