Olen 17-vuotias tyttö ja olen jo jonkin aikaa kärsinyt seuraavanlaisista pissaongelmista:
pissaamisen jälkeen tulee tunne, että pissattaisi vielä ja että pissat tulisi housuun. Koska ajattelin sen olevan alkava virtsatie tulehdus aloin juoda karpalomehua. Oireet kuitenkin jatkuivat vaikkakin vähän lievempinä. Varasin terveyskeskuksesta virtsanäyte ajan ja alustavassa testissä ei näkynyt mitään, mutta hoitaja sanoi, että näyte menee vielä bakteeriviljelyyn. Hän antoi minulle myös kolmen vuorokauden virtsaamispäiväkirjan. Minulla oli soittoaika ja hoitaja soitti ja sanoi, että bakteeriviljelyssä ei näkynyt myöskään mitään. Päiväkirjasta hän kysyi, että juonko todella niin vähän kuin olin merkinnyt. Hän sanoi, että pissavaivat saattavat johtua siitä, että vähän juomisen takia virtsasta tulee todella kitkerää ja siksi se aiheuttaa mainitsemiani oireita. Hän sanoi myös, että jos vaivat eivät katoa varaisin ajan lääkärille. Olen sen jälkeen juonut paljon, mutta vaiva on vielä jokseenkin jäljellä. Nyt se on kuitenkin muuttunut: pissaamisen jälkeen virtsarakon suulla tuntuu ikäänkuin kirvelyä/pistämistä ja tavallaan painetta jalkojen välissä niinkuin istuisin niin, että puristan jalkoväliä (jos oli ymmärrettävää).
Oireet vaihtelevat, välillä on yllämainittua ja välillä taas ihan vaan tuntuu, että pissattaa vaikka olisin käynyt pissalla.
Olen myös alkanut pohtia olisiko tämä vaiva psykosomaattista (minulla on myös muita terveysongelmia), olen huomannut itsessäni kummaa jännittämistä (josta pissahätä varmaan johtuu?) ja myös masennuksen oireita. Iän vuoksi en ole kuitenkaan koskaan halunnut puhua masennuksesta, koska joskus ajatellaa (ja olen itsekin sanonut) että masennus on teinityttöjen tapa hakea huomiota. VAIKKA EI OLE! Tiedän sen ja en mitenkään halveksu masentuneita. Mutta en ole viitsinyt koskaan puhua mistään psykologisista vaivoista ja itsestäni samassa lauseessa, koska minua ei ole koskaan vaivannut mikään (vaikka salaa onkin) niin ei kai minua voisi mikään nytkään vaivata... Lähinnä ajattelen, että lähipiiri ei uskoisi, jos sanoisin että minua vaivaa psykologiset ongelmat...
(ANTEEKSI PITKÄSTÄ VUODATUKSESTA)
Osaisiko kukaan tarjota apua tai vertaistukea näihin vaivoihini? (Kipeästi avun tarpeessa olen...)
pissaamisen jälkeen tulee tunne, että pissattaisi vielä ja että pissat tulisi housuun. Koska ajattelin sen olevan alkava virtsatie tulehdus aloin juoda karpalomehua. Oireet kuitenkin jatkuivat vaikkakin vähän lievempinä. Varasin terveyskeskuksesta virtsanäyte ajan ja alustavassa testissä ei näkynyt mitään, mutta hoitaja sanoi, että näyte menee vielä bakteeriviljelyyn. Hän antoi minulle myös kolmen vuorokauden virtsaamispäiväkirjan. Minulla oli soittoaika ja hoitaja soitti ja sanoi, että bakteeriviljelyssä ei näkynyt myöskään mitään. Päiväkirjasta hän kysyi, että juonko todella niin vähän kuin olin merkinnyt. Hän sanoi, että pissavaivat saattavat johtua siitä, että vähän juomisen takia virtsasta tulee todella kitkerää ja siksi se aiheuttaa mainitsemiani oireita. Hän sanoi myös, että jos vaivat eivät katoa varaisin ajan lääkärille. Olen sen jälkeen juonut paljon, mutta vaiva on vielä jokseenkin jäljellä. Nyt se on kuitenkin muuttunut: pissaamisen jälkeen virtsarakon suulla tuntuu ikäänkuin kirvelyä/pistämistä ja tavallaan painetta jalkojen välissä niinkuin istuisin niin, että puristan jalkoväliä (jos oli ymmärrettävää).
Oireet vaihtelevat, välillä on yllämainittua ja välillä taas ihan vaan tuntuu, että pissattaa vaikka olisin käynyt pissalla.
Olen myös alkanut pohtia olisiko tämä vaiva psykosomaattista (minulla on myös muita terveysongelmia), olen huomannut itsessäni kummaa jännittämistä (josta pissahätä varmaan johtuu?) ja myös masennuksen oireita. Iän vuoksi en ole kuitenkaan koskaan halunnut puhua masennuksesta, koska joskus ajatellaa (ja olen itsekin sanonut) että masennus on teinityttöjen tapa hakea huomiota. VAIKKA EI OLE! Tiedän sen ja en mitenkään halveksu masentuneita. Mutta en ole viitsinyt koskaan puhua mistään psykologisista vaivoista ja itsestäni samassa lauseessa, koska minua ei ole koskaan vaivannut mikään (vaikka salaa onkin) niin ei kai minua voisi mikään nytkään vaivata... Lähinnä ajattelen, että lähipiiri ei uskoisi, jos sanoisin että minua vaivaa psykologiset ongelmat...
(ANTEEKSI PITKÄSTÄ VUODATUKSESTA)
Osaisiko kukaan tarjota apua tai vertaistukea näihin vaivoihini? (Kipeästi avun tarpeessa olen...)
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ensinnäkin psyykkisiä vaivoja ei kannata hävetä. Lähes meillä kaikilla on jossain vaiheessa jotain ahdistusta, pelkoja jne. Puhuminen yleensä auttaa.
Muuten en osaa tuohon sanoa, kuin että jännittäminen saa aineenvaihdunnan kiihtymään ja virtsaamistarvetta voi olla hyvinkin tiheään. Hoitajan kommentti kuulostaa loogiselta.
Varmaanpa se kuitenkin kannattaa käydä vielä siellä lääkärin pakeilla jos ei mene ohi.
Kiitos vastauksestasi. Lääkärille ajattelin kyllä mennä uudestaan ja uskon että tämä voi johtua jännityksestä, koska vaiva ilmestyi yhtäkkiä. Jos se olisi jokin fyysinen vaiva niin eikö se olisi kehittynyt hiljalleen vai kuinka? Masennuksen oireita olen huomannut, esim. jatkuva itkeminen ja elämä tuntuu toivottomalta ja tunnen itseni yksinäiseksi (itseasiassa olenkin suurimman osan päivistä yksin kotona, sillä minulla ei ole tällä hetkellä mitään tulevaisuuden suunnitelmia)
Jos varaan ajan psykologille teettääkö hän minulla jonkinlaisia ns. 'oikeita' psykologisia testejä (oikealla tarkoitan sellaista kunnon testiä eikä mitään netistä löytyviä) ja saan jonkin 'diagnoosin', vai onko psykiatri ainoa joka antaa diagnooseja (ja lääkkeet, lääkitystä en halua, mielummin keskustelisin)?
Ja vielä (yksityisen)psykologin ajan hintoja kysyisin, onko alle 100 euroa?(Mehiläisessä taitaa olla yli 100e, joten sinne en mene) Ja voiko psykologille (kun löydän jonkun tietyn yhteystiedot netistä) ihan soittaa ja kysyä hinnoista yms ?
Julkisella puolella yleensä myös psykologille mennään lähetteellä, ellei sitten ole koulun/työn kautta psykologia saatavilla. Hän keskustelee tilanteestasi ja tekee kyllä testejä muttei määrää lääkkeitä eikä tee tarkempia diagnooseja. Nämä kuuluvat psykiatrille, jonne todennäköisesti sitten psykologi sinut laittaa ja saattaa jopa lähteä mukaan tuolle käynnille.
Yksityisellä puolella voit ajata varan suoraan joko psykologille tai psykiatrille. Soita lääkäriaseman ajanvaraukseen niin neuvovat. Joillakin firmoilla on myös nettiajanvarausmahdollisuus.
Psykologilla käynnistä luultavasti selviää alle satasella, mutta psykiatrilla todennäköisesti ei. Kela korvaa osan noista hinnoista. Tietenkin myös sitten se vaikuttaa, otatko 30 min vai 60 min.
Älä välitä, mulla tuli kerran pissat housuun, kun jännitin niin paljon sävellystunnille menoa. Väittäisin, että tämä on psykosomaattisia oireita. Poistuu, kun katsot kohdetta suoraan silmiin ja voitat esteet tieltäsi.
Itselläkin tuli mieleen josko aluksi minulla olikin jokin vaiva oikeasti (siitä vähästä juomisesta johtuen) mutta se meni ohi ja tämä psykosomaattinen vaiva jäi. Siitä eroon pääseminen onkin helpommin sanottu kuin tehty...
Minulla on myös tullut pissat ihan kunnolla housuun, mutta se oli vuosia sitten seiskaluokalla ja johtui täysin siitä, etten käynyt vessassa ennen kotiinlähtöä. Koitappa siinä sitten täydellä rakolla kävellä... Onneksi äiti haki matkanvarrelta kun laitoin viestin ja kerroin mitä kävi... :D
Virtsaputkioireyhtymä.
Saattaisi hyvinkin olla. Olisiko jotakin neuvoja miten voisin toimia sen kanssa ja päästä yli siitä? Luin, että 85% menee ohi itsestään, mutta rentoutumista kannattaa harjoitella... Olisiko siihen mitään vinkkejä, mikä auttaisi rentoutumaan?