Perustaidot

Rentous. Tulee harjoittelemalla.

Kajakkiin takaisin ryömiminen onnnistuu kyllä lämpimän veden aikana, rannan tuntumassa seurakaverien kanssa harjoitellessa. Samoin kuin eskimokäännös. Tosi paikan tullen - myrksyssä, selällä, kylmässä - ne eskimon tekijät tai kanoottiin nousijat/nousussa avustavat ovat hyvinkin harvassa. Ei usein onnistu edes taitavalta melojalta.

Tästä johtuen en kylmän veden aikana enkä mielellään muulloinkaan lähde ulappaa ylittämään, en ainakaan yksin. Pysyttelen enimmäkseen uintietäisyydellä maista. Isommat retket mielummin vaikka seuratovereiden kesken.

Toisaalta, kun vesi on uimalämpöistä (kuten juuri nyt) a ollaan uintietäisyydellä rannasta, voi melko turvalliisesti harjoitella kovan kelin melontaa. Rentous ja vakaus kasvaa tällaisessa "rodeossa". Pahimmillaan joutuu uimasilteen ja pyydystämään kajakkia rantakiviltä, mutta harjoittelu on aika turvallista kuitenkin jos ei kaatuessaan lyö päätänsä. Kajakki (kunnollinen merikajakki kunnollisella aukkopeitteellä) on avovenettä merikelpoisempi, ja jos meri on lämmin, syliin murtuvat vaahtopäät tuntuvat pelkästään hauskalta.

Vastatuuleen saa paiskoa hommia hartiavoimin - jossain menee se raja että tuuli painaa enemmän taaksepäin kuin itse pystyy melomaan eteenpäin. Vastatuuli painaa melaa ja melojaa muttei juurikaan kajakkia. Vastatuuleen on helppo pitää suunta.

Myötä- ja sivutuulessa kajakki on hetkittäin kiikkerä noustessaan aallonharjalle ja jos vielä mela ei aallonpohjan kohdalta tapaa vettä, voi kaatua. Jos vastatuuleen mennessä voi keskittyä paiskomaan hommia melan kanssa, on sivu- ja myötätuulessa keskityttävä siihen että yksi lapa on koko ajan vedessä vakavoittamassa menoa, ja että suunta pysyy joten kuten haluttuna.

Sivutuuli riepottaa melaa ja painaa melojaa ja myös kajakkia. Se saattaa työntää kajakkia muuhun kuin valittuun suuntaan. Kajakki menee mielellään aaltojen suuntaiseksi, ja joutuu vähän tekemään hommia jos haluaa mennä muuhun suuntaan.

Kiitos vastauksesta, en tullut ajatelleeksi tuota melan yltämistä aallonpohjaan, mutta niinhän se tietenkin on.

Miten se kajakin tyhjentäminen vedestä, vai täyttyykö se edes helposti?

Harva kajakki/aukkopeite-yhdistelmä on niin tiivis ettei jotain vettä mene sisään. Oma kajakkini vuotaa jostain jalkatuen kiinnitysruuvista, joten sinne menee litroittain vettä:)

Jos kaadut ja kajakki täyttyy vedellä, on tärkeää että siellä on ilmasäiliöt tai vaahtoa keulassa ja perässä tai vaihtoehtoisesti suljettavat luukut ja välilaipiot. Useimmissa on.

Maissa tyhjentäminen on helppoa, mutta merellä aika vaikeaa. Yleensä parhaitnen siten, että kajakin toinen pää nostetaan kaverin kajakin keulan yli istuma-aukko alaspäin, ja sitten koetetaan nostaa keulaa, jolloin suurin osa vedestä roiskahtaa ulos istuma-aukosta. Loppu viimeistelelään pumpulla (jota ei perus kuntokajakissa näy, mutta avomerellä se olisi hyödyllinen varuste).

Tämä on jälleen samanlainen stuntti kuin kajakkiin meneminen vedestä: sitä voi loputtomiin hieroa lämpimässä rantavedessä seurakaverien kanssa mutta onnistuuko kevätkylmässä vedessä kilometrin päässä rannasta?

Tässä täysi amatööri neuvoo aloittelijaa, joten ehdotan kyllä että liityt melontaseuraan ja käyt kurssit. Se ei estä melomasta itsekseen, mutta kun kokemattomia melojia tuppaa välillä hukkumaan, kokeneita paljon harvemmin. Omasta seurastani (Helsingin Kanoottiklubi) lyötiin aikoinaan kouraan Esa Paakkisen kirja "melo turvallisesti". Jos nuo turvallisuusasiat osaa niin lopun opit kyllä itsekin.

Tosiaan seurasta kannattaa aloittaa niin ei tarvitse ostaa kajakkia omin päin ja ilman kokmemusta. Käyttömaksukalusto on useimmiten kohtuu hyvää ja malleja löytyy aloittelijalle ja kokeneelle, ja jos käyt vähän useammin niin huomaat nopeasti siirtyväsi niihin kapeisiin ja ehkä myös vähemmän varusteltuihin? Seurassa oppii perustaidot ja ainakin isommissa seuroissa järjestetään pikakursseja aallokkomelontaa, pelastukseen, matkamelontaan...ja lisäksi viikottaisia retkiä lähivesille, niin että muutama hyvä lenkki tulee tutuksi eikä säät säikyttele. Seuroja on isoimmissa meri- ja järvialueiden rannikkokaupungeissa, pk-seudulla on jopa valinnanvaraa.