Olen enimmäkseen yksin. Perhe asuu muualla ja osan kanssa en ole muutenkaan paljon koskaan tekemisissä. Työkavereihini en pysty kunnolla tutustumaan, koska jännitän heitä enimmäkseen. Töissä on kuitenkin pakko käydä vaikka kärsin sosiaalisten tilanteiden pelosta, en ihan vielä halua luovuttaa. Nuoruuden ystäviä ei juuri enää ole. Sukua on vaikea nähdä pelkojen vuoksi, joten hekin ovat etäisiä. Omaa perhettä ei ole, ei miestä ei lapsia. Jännitän miehiä, joista kiinnostun, niin niistä jutuista ei tule mitään. Tilanne on tämä: minulla olisi aikaa olla ystävä, koska tiedän miltä yksinäisyys tuntuu. Voisin jopa vetää ryhmää, jos ihmiset innostuisi. Tehtäisiin tästä elämästä edes vähän parempi, yhdessä. Asun Helsingissä, joten ikävä kyllä pääkaupunkiseudulle rajoittuu tämä juttu :P Jos kaipaat ystävää, kirjoita [email protected] PS. Jos tekee mieli huoritella ja kirjoittaa "Painu v*ttuun" niin ole hyvä, mutta muista että täällä ruudun takana istuu myös ihminen, joka on kärsinyt ja kärsii.
Porukassa on kivempi
hailaivaa
6109
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Hommaa vastaavaa tänne pohjois-savoonkin, taitaa olla savolaiset muutenkin niin hiljaisia ettei tule ikinä tapahtumaan.
No kunpa pystyisin :P Mutta mikä estää sua olemasta se tekijä, joka laittaa vireille? :)
Ujous,laiskuus ja se fakta ettei siihe tulis kukaan osallistumaan, tai ottamaan yhteyttä, lisäksi en ole mitenkään mikään sellainen persoona kenestä olis vetämään mukanaan mitään ryhmää.
http://www.youtube.com/watch?v=Zw-tAU4WNj4
Haha :D Aika osuva varmastikin. Niin, on mullakin epäilyksiä ettei ehkä kovin moni uskalla tähän lähteä, mutta yrittänyttä ei laiteta :)
Nyt yksinäiset ystävää vailla olevat, mukaan :)