Miulla on yli 25v poika joka on riippuvainen vahvoista kipulääkkeistä. Hän kerjää rahaa milloin milläkin valheella ja pikkuhiljaa mittani on täyttynyt. Olen miettinyt että onko ainoa keino päästä irti tästä oravanpyörästä, pistää välit täysin poikki häneen??
Ahdistunut lääkeriippuvaisen mamma!
Ahdistunut 51v mamma
12150
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ei välijä poikki, mutta täysin seläväksi ettei rahaa tule ja voit harventaa yhteyden pitoa. Sano, että poika on aikuinen ja pitää elää omillaan.
Älä anna rahaa. Älä mahdollista poikasi päihteidenkäyttöä. Kaikki raha, mitä annat, menee suoraan tai epäsuoraan päihteisiin.
Jos ahdistaa, niin ota pilleri.
Teidän pitää hakea apua!
Jos poikasi ei lähde, niin mee sinä!
Moni on päässyt irti lääkeriippuvaisuudesta, kun on selvitetty syy.
Poikasi voi olla hyvin herkkä ihminen ja ei oikein jaksa tätä yhteiskuntaa ilman lääkkeitä? Sitten siitä on tullut vain tapa.
Kuten tupakasta ja alkoholista.
Hän on vasta 25 vuotias, ja on hyvät edellytykset saada hänet irti lääkkeistä, - kunhan vain selvitetään asia.
Älä missään nimessä laita välejä poikki!
Hän nimenomaan tarvitsee sinua!
Älä anna rahaa - eli ole lääkkeiden hankkimisen mahdollistaja.
Älä pistä välejä täysin poikki, hän on kuitenkin edelleen poikasi, vaikka aikuisen miehen iässä onkin. Koita saada hänet vieroitukseen.
Hyvä Terveys nro 6:ssa on artikkeli lääkeriippuvuudesta.
No onhan juttuja muuallakin, mutta kerronpa kuitenkin.
Varmaan se lääkäri joka on kirjoittanut artikkelin osaa neuvoa keinoja.
On hyvä, että tartut asiaan, kyllä se siitä järjestyy!
Nuori mies, tarvitsee apua ja tiukkuuttakin. Ei itse ole kykenevä siihen just nyt.
Et voi auttaa ainakaan jos poikasi on niin aasi ettei tajua olevansa lääkeriippuvainen. Kaiken alku on sen myöntäminen että on riippuvainen. On sitä itsekin oltu riippuvainen bentsoista,nukahtamislääkkeistä ja unilääkkeistä. Heti olen lyönyt liinat kiinni kun olen huomannut että nyt karkasi mopo käsistä. Lääkkeet pois kaapeista, lääkärille ilmoitus että riippuvaisia ollaan ja sitten vaan kidutaan sen aikaa kun viekkarit kestää. Ajatustyötä joutuu sitten tekemään psykologisen riippuvuuden kanssa ja se onkin raskas homma.
Vois näyttää tuota Hyvä Terveys artikkelia, se ei oo mitenkään moralisoiva, vaan kertoo asiallisesti faktat ja että monella on ollut sellainen tilanne. sitten keskustella asiallisesti ja lähteä yhdessä juttusille.
Mitä isä sanoo?
Entä muut perheenjäsenet ja sukulaiset?
Asiallisesti vaan!
Pojan isä kuoli pari vuotta sitten, hänellä on vain minut, mummo ja pikkuveli. Hän lupaa lähteä hoitoon kun keskustelemme asiasta, mutta tähän asti aina syönyt sanansa. Pitkän välimatkan ja oman työni takia on vaikeaa olla tukemassa häntä muuten kuin henkisesti hoitoon lähtemisessä. Ystävät ja muuta sukulaiset ovat pyrkineet välttelemään häntä juuri tuon ainaisen rahan kerjäämisen takia.
Vaikea tilanne, mutta musta tuntuu että kaikista pahinta olisi jos laittaisit välit poikki kokonaan. Sekä sinulle että pojallesi.
Miten poikasi käyttäytyy jos kieltäydyt ehdottomasti antamasta rahaa? Toivottavasti hän ei ole agressiivinen.
myös se tosiasia, että riippuvuutta aiheuttavien lääkkeiden saantiin tarvitaan AINA lääkäri, joka on niitä alkujaan alkanut tarjota ja kirjoittanut reseptejä niin kauan että riippuvuus on syntynyt. Tosiasia on että kun lääkärit tekevät lääkeriippuvaisia, sen jälkeen heidän kykynsä vieroittaa potilas on olematon. Siis lääkettä lissää, lääkettä lissää aina vaan...
Kauheinta on se, että potilaasta tehdään sitten syyllinen tähän kierteeseen.
Laittakaa lääkärit vastuuseen.
Jos on luvannut, niin sehän on hyvä.
Ehkä ei oo syönyt sanaansa, vaan oikeastaan pelottaa.
Kysypä siltä, jonka luo aiotte mennä, että miten tulisi menetellä!
Ehkä tällä henkilöllä olis jokin kikka?
On isänsä kuolema ollut varmaan vaikeeta. Tuntee, että hän miespuolisena on nyt se jonka pitäisi fiksata asioita?
Kummallisia nuo sukulaiset.
Eihän heidän tartte antaa rahaa, voisivat yrittää jutella ja saamaan hänet lähtemään etsimään apua!
Eikö ole ketään miespuolista turvallista tuttua, vaikka naapuri?