Aihe alue on varmaanki täysin väärä, mutta en löytänyt sopivaa palstaa asialleni. Tiedän että asia, josta puhun, herättää monenlaisia ajatuksia.
Minä siis etsin kuolemansairasta henkilöä, joka olisi valmis kertomaan hieman elämästään, tunteistaan, kuolemanpelosta, ihmissuhteistaan jne. Haluaisin siis henkilön, joka tietää miltä tuntuu elää vakavasti sairaana ja joka vaikeasta aiheestaan huolimatta auttaa minua nimettömänä oman projektini kanssa. Olen nuori tyttö, jonka tarkoituksena siis olisi kirjoittaa "kirja" fiktiivisestä hahmosta, joka on kuolemansairas. Ilman omakohtaista kokemusta tuollaista aihetta on kuitenkin vaikea ymmärtää. Jos kirjoitelma aikanaan tulevaisuudessa kehittyisi joksikin suuremmaksi, saisi tämä henkilö totta kai halutessaan myös henkilöllisyytensä esiin mahtavana innoittajana. En kuitenkaan usko että niin ainakaan lähitulevaisuudessa tulisi tapahtumaan, sillä kirjoittaminen on aikaa vievää ja haluan tehdä tämän kaikessa hiljaisuudessa.
Mikäli ajattelet olevasi sopiva ihminen projektiini, kommentoi tähän ja kerro hieman itsestäsi (ikä, sukupuoli, perhe, omia tuntemuksia lyhyesti). Jos vaikutat myös minulle sopivalta henkilöltä, sovitaan tässä keskustelussa sähköpostin vaihdoista jne.
Kiitos kovasti, jos vaivauduit lukemaan loppuun asti. Tämä teksti tulisi olemaan mulle iso juttu! ♥
Minä siis etsin kuolemansairasta henkilöä, joka olisi valmis kertomaan hieman elämästään, tunteistaan, kuolemanpelosta, ihmissuhteistaan jne. Haluaisin siis henkilön, joka tietää miltä tuntuu elää vakavasti sairaana ja joka vaikeasta aiheestaan huolimatta auttaa minua nimettömänä oman projektini kanssa. Olen nuori tyttö, jonka tarkoituksena siis olisi kirjoittaa "kirja" fiktiivisestä hahmosta, joka on kuolemansairas. Ilman omakohtaista kokemusta tuollaista aihetta on kuitenkin vaikea ymmärtää. Jos kirjoitelma aikanaan tulevaisuudessa kehittyisi joksikin suuremmaksi, saisi tämä henkilö totta kai halutessaan myös henkilöllisyytensä esiin mahtavana innoittajana. En kuitenkaan usko että niin ainakaan lähitulevaisuudessa tulisi tapahtumaan, sillä kirjoittaminen on aikaa vievää ja haluan tehdä tämän kaikessa hiljaisuudessa.
Mikäli ajattelet olevasi sopiva ihminen projektiini, kommentoi tähän ja kerro hieman itsestäsi (ikä, sukupuoli, perhe, omia tuntemuksia lyhyesti). Jos vaikutat myös minulle sopivalta henkilöltä, sovitaan tässä keskustelussa sähköpostin vaihdoista jne.
Kiitos kovasti, jos vaivauduit lukemaan loppuun asti. Tämä teksti tulisi olemaan mulle iso juttu! ♥
Vastaukset 17
Vanhimmat
Söy rotanmyrkkyä ja alota siitä!
Jospa me kaikki kirjoittavat ihmiset etsisimme samalla tavoin suomi24:n palstoilta henkilöitä, joita teksteihimme sisältyy.
Minulla olisi tilauksessa yksi kiinalainen, Kiinassa asuva tietoliikenneinsinööri, joka työskentelee paikallisessa yrityksessä. Joka osaisi kertoa minulle kaiken Kiinan tietoteknisestä kehityksestä viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Kun noiden yritysten sisäistä tietoa on hieman vaikea saada netistä ja jos löytyykin, niin ei englanniksi, vaan harakanvarvaskirjaimin.
Kiitokset jo etukäteen avustanne!
Niin, tai jospa me kaikki piikittelisimme samalla tavoin toisiamme kuin sinä pientä runotyttöä ja minä sinua.
Tuo oli hyvä!
Tai jospa me sittenkin kehuisimme ja kunnioittaisimme toinen toistamme samalla tavoin kuin minä sinua, nimimerkki *toho?
Jos aloitus on noin korostetun naiivi ja nimimerkki Pieni runotyttö, niin siinähän suorastaan kerjää verta nenästään.
Esimerkilläni omasta etsinnästäni (joka ei ollut aivan kuviteltu, vaan lähellä sitä, mitä olisin tarvinnut kerran aiemmin) halusin sanoa, että meidän aloittelijoiden on kaikkien tehtävä taustatyömme itse, ellei ole jotain suhteita. Netti auttaa jonkun verran, mutta mitä tulee nimenomaisesti omakohtaisiin kokemuksiin, niin ne on etsittävä muulla tavoin tai sitten kuten minä tein, niin kuviteltava.
Yleensä kehotetaan kirjoittamaan vain siitä, mikä on itseä lähellä ja monesti se on hyvä neuvo. Arvostan kuitenkin kaikkia, joilla on halua sen ylittämiseen, niin myös ketjun aloittajaa.
Myönnän, että minunkin olisi tehnyt mieleni iskeä aloituksen kirjoittaja kuoliaaksi (Emilia Byrd Starrin, pienen runotytön sanoin). Mutta minä en tahdo piikitellä ketään. :-)
Myös minä teen taustatyöni itse - tällä hetkellä etsin oma-aloitteisesti tietoa huostaanotoista ja lastensuojelusta - enkä todellakaan ensimmäisenä paukauttaisi tänne hutaistua ja naiivia ja ennenkaikkea epämääräistä kyselyä siitä, mitä tapahtuu jos teen lastensuojeluilmoituksen naapurin kakaroista.
minä etsin tarpeeksi typerää ja tyhmää pientä runotyttöä runojen kohteeksi. Saisi olla mitoiltaan 89-60-99 ja neitsyt. Tekisin petrospektiivisen runon hänen olemisestaan
Pienirunotyttö, älä välitä ilkeistä kommenteista. Netti on pullollaan (aikuisia?!) ihmisiä, joiden on pakko yrittää korostaa itseään olemalla ilkeitä. Harmi sinänsä, tämä kun voisi olla kiva paikka kirjoittavien kokoontua ja keskustella :/ Onko paikkakunnallasi vaikka kirjoituspiiriä, josta voisit saada tukea ja ideoita?
Kannattaa kokeilla vaikka jotain lehti-ilmoitusta tai yrittää etsiä suhteiden kautta esim. työpaikoilta, ilmoitustauluilta, vanhustenkodista. Aiheesi on rankka ja arka, joten kannattaa varautua vaikeuksiin. Ihmiset eivät helpolla suostu haastateltaviksi moisesta ja voivat olla todella rankkoja kokemuksia sinullekin. Minkä ikäinen olet? Toivottavasti sinulla on sitten joku, jolle puhua haastattelujen herättämistä tunteista.
Ennen kaikkea suosittelen, että näin alkuun käytät vielä omaa mielikuvitustasi, kuvittelet itse, miltä sinusta tuntuisi. Voit myös etsiä kirjastota materiaalia, elämänkertoja jne. Aiheesta on tehty elokuvia, kirjoja, muistelmia, joihin kannattaa näin alkuun syventyä kunnolla.
Onnea yritykseen ja älä suotta lannistu. On niitä kivojakin ihmisiä olemassa, tsemppiä :)
Soon-to-be-dead-henkilöt avautuvat: http://areena.yle.fi/tv/1930625
Myös joitain kirjoja on koottu saattohoidossa olevien henkilöiden haastatteluista, kysy kirjastosta.
Lue kaunokirjalliseksi aluksi Samuel Beckettin "Malone kuolee".
http://www.hs.fi/kulttuuri/a1353059384502
Tämä suositus oli siis ihan vakavissaan.
Lue Ulla-Carin Lidqvistin kirja Ken voi airoitta soutaa. Kirjoittaja on keski-ikäinen ALS:iin sairastunut nainen, joka tietää kuolevansa muutaman vuoden sisällä.
Olen samaa mieltä, että rotanmyrkyllä runotyttö pääsee lähimmäksi tunnetta ja kirjoitettavaa aihetta, oman suunsa kautta.
Kukaan ei voi antaa plussaa tällaisesta viestistä!
En ymmärrä miten rumia vastauksia täältä saa, ihmiset ovat jo valmiiksi kateellisia, vaikket ole edes vielä kirjoittanut mitään (poikkeuksena Isorunotyttö), mutta älä lannistu. Tosiasia on, ettei mistään voi kirjoittaa ilman omaa kokemusta, ei vaikka lukisi kaikki maailman artikkelit. Sinun tapauksessasi on kyseessä todella vakava aihe. Jos todella haluat tosissasi kirjoittaa, huomaat, että aihe tulee sinun luoksesi elämän mukana ja löytää sinut. Sinun ei tarvitse väkisin etsiä sitä, etkä sitä voikaan tehdä. Minäkin muistan halunneeni kirjoittaa muodikkaista aiheista, joista en tiennyt mitään. Älä yritä liikaa liian varhain. Aihe tulee sinunkin luoksesi, mutta malta odottaa. Ei ole väärin ottaa lisää selvyyttä netistä ja artikkeleista, mutta sen aiheen pitää tulla ensin, ei halun kirjoittaa siitä.
Piti sitten taas sotkea kateus tähänkin ketjuun.
Ihmiset, jotka sotkevat kateuden kaikkeen, mistä puhutaan, ovat jotenkin vinksahtaneita. Kuvittelevat, että kaikki vertaavat itseään toisiin, vaikka eihän ihmiset ole tässäkään suhteessa samanlaisia.
Tuo on totta. Eikö kateus ja toisiin kohdistuva jatkuva vertaus ja kilpailu olekin hiukan narsistista?
Miksi kommentoin kateutta, niin silloin, kun se sotketaan muutoin asialliseen tai suht asialliseen keskusteluun, niin se keskustelu menee helposti sivupoluille.
Ja henkilökohtaisesti en ole ikinä ymmärtänyt, miksi olla kade. Se mitä toisilla on, ei ole itseltä pois. Jos joku esimerkiksi tuottaa laadukasta tekstiä ja saa kirjansa julkaistuksi, niin se on epäsuorasti plussaa kaikille kirjoittaville. Silla tavoin, että kirjoittaminen ja kirjallisuus elää ja esikoiskirjojakin julkaistaan. Kirjoittaminen ei liene mitenkään trendikästä tänä päivänä eikä kirjojen lukeminenkaan, kun niin moni ajaltaan uudempi asia kilpailee ihmisten vapaa-ajasta.