Mikähän siinä on kun porukka tällä palstalla aina itkee kuinka "nykyiset ohjelmat ovat hitaita ja surkeita" ?
Kumma juttu kun minulla ei ole ollut mitään suorituskykyongelmia tietokoneohjelmien kanssa ikinä? Onkohan vika käyttäjässä jos ohjelmat hidastelee?!
Kumma juttu kun minulla ei ole ollut mitään suorituskykyongelmia tietokoneohjelmien kanssa ikinä? Onkohan vika käyttäjässä jos ohjelmat hidastelee?!
Vastaukset 43
Vanhimmat
"nykyiset ohjelmat ovat hitaita ja surkeita" ?
Eikös niitä ohjelmia yleensä parannella niin että toimisivat nopeammin. IE on ainakin nopeutunut version 8 jälkeen ja itse Windowskin on saanut jotain laatua parantavia päivityksiä ja onhan 7 hieman Vistaa nopeampi.
Javasta puhumattakaan.. Windowsikin nopeutui Windows 3.1 -> Windows 95 siirtymisessä ja Windowsin grafiikkarajapinnat nopeutui Windows 95 -> Windows 2000 siirtymisen yhteydessä. Samoin Windows NT 3.51 -> Windows NT 4.
Uudemmat kääntäjätkin tekevät täysin samat ohjelmat nopeampina ihan vain kun kääntää sen koodin uusiksi.
Jatkuvasta nopeutumisesta huolimatta, en ole kokenut ohjelmien toimivan mitenkään hitaasti silloinkaan kun ne nopeutta oli vähemmän. Mitähän ongelmia porukalla oikein on ollut?
kaikki mulle tänne heti.
Ohjelma ei ole koskaan tarpeeksi nopea. Mitään ohjelmia ei pitäisi tehdä selaintekniikalla tai ajonaikaista ympäristöä käyttämällä. Laitteiden suorituskyvystä pitää kaivaa viimeinenkin mikrosekunti irti. Jos se tarkoittaa koodareiden työmäärän moninkertaistumista, sitten niin. Mutta pientäkään kompromissiä ohjelman pyörimisen suhteen ei pidä hyväksyä.
Kyllähän tuo onnistuu. Kellään vain ei olisi ikinä varaa oikein mihinkään ohjelmistoihin tuolla menetelmällä.
Miksei? Laitetaan vaan koodaripaskat tekemään enemmän töitä vähemmällä rahalla. Pakkotyö ja orjat takaisin, oli alunperin virhe luopua niistä.
"Ohjelma ei ole koskaan tarpeeksi nopea."
Käytettävyystutkimusten mukaan 100ms vaste riittää ns. jatkuvaan syötteeseen (jonkun säätimen pyörittäminen), ja 1s vaste riittää kun painaa jotain nappia, että käyttöliittymä vastaa mutta yli 10s operaatioille tarvitsee jonkun palkin tms. näyttämään tapahtuman edistystä.
Vain ajoitukseen (esim. musiikin tekeminen) tarvitsee jotain kymmenien millisekuntien vasteita.
Tuo kyllä toteutuu jos Windows- tai Linux-hihhulit pääsevät valtaan. Se tosin ei ole todennäköistä, sillä käyttöjärjestelmähihhulit ovat umpisurkeita nörtinkuvatuksia.
Kuka sellaista pa5kaa edes haluaisi??
Ohjelma ei toimisi kun päivittää prossua, ei olisi moniajoa, toimisi vain yhdellä näytönohjainmallilla (vaikka ATI Radeon 9600 eikä muilla) jne.
Järkyttävää kuraa sellainen "optimointi" !
Puhumattakaan siitä että ei ole etäkäyttöominaisuuksia! Onpas kiva että joutuu ajamaan vaikka 100km tietokoneen luokse että saa mikrosekunnin nopeammin toimivan ohjelman!
Miten niin ei toimisi? Koodarit vain tekevät ohjelmasta 10000 erilaista versiota eri laitteistoille optimoituna. Koodaripaskat laitettaisiin vihdoin tekemään jotain palkkansa eteen.
Oikeita tietokoneita käytetään paikallisesti osaavien ihmisten toimesta. Kaikki muu on pelkkää lelujen kanssa leikkimistä ja vaikoilukoneiston tukemista.
Mene kertomaan tuo ammattilaispelaajille. Aloita vaikka näistä http://www.nip.gl/
Nauravat sinut ulos.
http://www.anandtech.com/show/2803/2
Ja peleissä pienimmät vasteet ovat käytännössä jotain 30-40ms. Katsos kun hiirtä vähän liikuttaa niin kestää sen verran ennen kuin ruudulla tapahtuu mitään. Ruudunpäivitys kun on 60 Hz taajuudella ja frameja puskuroidaan pari kpl. Sitä puskurointia tekee myös se näyttö jotta ohjauselektroniikka pystyy ennakoimaan johtuen nestekiteiden hitaudesta. Hiireen menee jo muutama millisekunti.
Sanoisin että vaativimmasta päästä on se audiotyöskentely. Tarkistin että 11ms latenssi riittää jo. Se on pienempi mitä peleissä tarvitaan kun ihmisen reaktioaika on keskimäärin 220m, 100ms riittää jatkuvaan syötteeseen kuten on tiedetty 50v ja silmä ei käytännössä tajua alle 13..16ms yhtään mitään.
Minun näytössä on 144Hz, koska olen ylikellotttanut sitä. Ei yksikään vakavasti otettava pelaaja käytä 60Hz ruutua. Näytöstä otetaan päältä pois kaikki mahdolliset viiveitä aiheuttavat teknologiat. Jos näytöllä ei voi niin tehdä, se jätetään kauppaan.
Triple-buffering otetaan ajurista pois päältä, v-synciin ei kosketa pitkällä tikullakaan. Serverin tickrate on 128 ja clientillä peli pyörii vähintään 200fps.
Ja puhut jostain keskivertopaskapään reaktioajoista, et nuorten, vetreiden ja äärimmäisten reaktionopeuksien kanssa päivittäin touhuavien nopeudesta. Vain idiootti tekee rautaa ja softaa tavallisen ihmisen ehdoilla.
Moniajo syö kellojaksoja, samoin rajapinnat ja käyttöjärjestelmä joten sellaisia ei voi olla hidastamassa.
Näinhän se oli silloin C-64:llä kun koodia optimoitiin.
10000 eri versiota tietysti tarkoittaisi vähintään 10000x korkeampaa hintaa ja 10000x hitaampaa valmistumista.
Ohjelman asentaminen kävisi vielä hitaammin, kun pitäisi etsiä se oikea versio niistä 10000 version joukosta ja tarvitsisi varmaan eri tietokone asennusmedian tekemistä varten tai jonkun imagen siirtämistä kiintolevylle minkä sitten ruuvailee paikalleen.
"Oikeita tietokoneita käytetään paikallisesti osaavien ihmisten toimesta."
Ahaa, jos haluat vaikka katsoa Youtube videota niin ajatko Haminaan sinne Googlen konesaliin katsomaan sitä vai johonkin muualle Eurooppaan?
Kerroppa nyt miten sen anyseen digiboksin saa toimimaan Ubuntussa?
Aikaisempi ketjuhan trollien takia heivattiin mäkeen näköjään.
puheen aihetta?
Aikaisempi ketju poistettiin ja ei tullut vastausta vaan kiertelyä, joten kysyn uudestaan.
Ja tämähän kuuluu asiaan karvahatun keskusteluissa että aiheet heittelee autoista grillaukseen.
Kytketään kiinni ja käytetään.
http://www.linux.fi/wiki/Digi-tv
Kohta sinä puliveivari joudut lataamaan Linuxin vaikka turhaa se taitaa olla koska et osaa käyttää kuitenkaan.
Joudut kuitenkin etsimään uuden itkun aiheen.
Tuli mieleen että minulla on Artec digivastaanotin joka toimii Linuxissa Kaffeinella kunhan hakee kanavat. Windowsissa joutuu pulaamaan vähän enemmän (7).
Ompa taas loistavat ohjeet, voi että.
Ei Caffeinella ainakaan kanavat löydy.
Eipä toimi, kanavat ei löydy, ilman säätämistä kuulemma suoraan pitäisi Ubuntussa toimia, edelleen vastausta odotan.
Ps. mikä hiton puliveivari?
puliveivari
HiippailijaHyyppä
Aku Ankan koira.
Kysymys:
Kuka niin on väittänyt?
M-Kar sanoi että suoraan pitäisi toimia kuten ylempääkin näet.
En minä vaan saa kanavia virittymään.
Anyseestä on näköjään ollut puhetta joskus niihin aikoihin, kun Ubuntussa käytettiin versiota 10.10. Itse olen silloin joskus katsellut telkkaria jollakin Anyseellä ja Ubuntulla tietysti.
Hyppäyksesi sivuun asiasta tuntuu drastiselta. Täällähän ei kannata ruveta ammattikoulua pitämään. Hankkinet puuttuvat tietosi jostakin muualta. Ehkä kuukkeli voisi auttaa.
Olitko valinnut sen digivirittimen käyttöön Kaffeinesta? Katsos kun siinä tietokoneessa voi olla kiinni vaikka useita virittimiä joten pitää valita se viritin sieltä menusta millä niitä kanavia hakee.
Kokeilen.
Kyllähän koneissa on pitkään jo tehoa ollut riittämiin, että ei pitäisi suorituskykyongelmia isommin olla. Siksihän uusien koneiden myyntikin on laskusuunnassa. Ei ole tarvetta tehokkaamille koneille.
"Ei ole tarvetta tehokkaamille koneille."
Onpas. Keskivertopaskapää vaan on niin tyhmä, että ei tee koneellaan mitään muuta kuin selaa nettiä, katsoo videoita ja käyttää verkkopankkia.
Maailma olisi miljoonia kertoja parempi paikka, jos kaikki käyttäisivät vapaa-aikansa koodaamiseen, kotipalvelinten pyöritykseen, musiikin tekemiseen, raskaaseen videoeditointiin, kuvankäsittelyyn ja pelaamiseen. Ihmiset eivät tajua omaa parastaan.
Nykyisissä läppäreissä on suoritus(laskenta)tehoa enemmän kuin alkuaikojen suurissa möhkäleissä eli mainframekoneissa. Ohjelmointitekniikka laahaa elektroniikan kehittymisen perässä.
Esim. moniytimisyyttä ei edes osata hyödyntää koska suurin osa koodareista työstää ohjelmia jotka on tarkoitettu 1-ytimiselle prosessorille. (näin koska tähän on saatu koulutus)
Moniytimisyyden hyödyntäminen vaatii rinnakkaisohjelmoinnin taidon lisääntymistä. Moni koodari ei edes ole tutustunut juuri lainkaan rinnakkaisohjelmointiin tai niihin ohjelmointikieliin jotka ovat erityisesti kehitetty tähän. Voidaan puhua jopa oppimisvajeesta, hyvä kun edes saadaan aikaan 1-ytimiselle prosessorilel aikaan ohjelmasovelluksia. bugi joukkoineen.
Tämä bugi tuotanto on hyvässä kasvu-urassa.
"Ohjelmointitekniikka laahaa elektroniikan kehittymisen perässä."
Miksi ohjelmat nopeutuvat nopeammin kuin laitteet?
"Esim. moniytimisyyttä ei edes osata hyödyntää koska suurin osa koodareista työstää ohjelmia jotka on tarkoitettu 1-ytimiselle prosessorille."
Vuosituhannen vaihteesta lähtien ohjelmat ovat kyllä tehneet niitä säikeitä tarvittaessa sen sijaan että käytettäisiin coroutinea ja moniajoympäristöt olivat joka paikassa. Useiden ytimien hyödyntäminen tapahtuu automaattisesti kun eri prosessit ja säikeet jakaantuvat niille.
"Moni koodari ei edes ole tutustunut juuri lainkaan rinnakkaisohjelmointiin tai niihin ohjelmointikieliin jotka ovat erityisesti kehitetty tähän."
Se ei tarvitse mitään erityisiä ohjelmointikieliä. Ohjelmointikieli valitaan sen mukaan mitä ollaan tekemässä.
Mainittakoon sekin, että sellainen koodin säikeistys alkaa jäädä vähemmälle kun tekniikka on kehittynyt. Uuden säikeen luomisessa nimittäin kestää joten parempi suorituskyky saadaankin helposti yhdellä säikeellä. Sen takia prosessit luovat nykyisin uusia säikeitä mikäli tekevät selkeästi useampaa asiaa samanaikaisesti tai mikäli on joku pitkäkestoinen laskentaoperaatio joka puretaan osiin säikeistämällä.
Resurssipulavaikerrukseen sen verran, että ensimmäiset tällaiset nettiyhteydet otin puhelinmodeemilla ja 386-koneella. Rivikomennoilla tietysti ja Slackwarella. Myöhemmin tuli lisää tehoa ja Lynx.
Yksi Pohjanlahden kalastaja sanoi minulle kerran, että ei ihminen järkeä paljon tarvitse. Pääasia on käyttää oikein sitä vähää mitä on. Sama juttu se on koneiden mkuistien kanssa. Esim. että kuinka paljon tehoa vie edelleen se pelkkä värikäs tökittävä ruutu taulussanne.
Kampakauppoja, onhan niitä, käykää siellä.
Joillekin meille riittää edelleen vähempikin. Ja jos ei kammoista tarpeeksi tule, niin jatketaan swapilla.
Hyivittu, swäppi. Ei ikinä. Iskekää tämmöiset koneeseen ja unohtakaa sietämätön hitaus:
http://www.jimms.fi/tuote/CMY16GX3M2A2400C11A
Järjestelmälevyksi sitten joku 250-512GB nopea SSD.
Rahamiehet tai rahan raiskaajat ninku sinäkin on sitt erikseen.
Käy se noinkin.
Kukin tyylillään ja halullaan, mihin omat tai muuten haltuusi saamasi varat haluat heitellä.
Kerro ihmeessä mitä hyödyllistä olet noilla romppeilla saanut aikaiseksi.
Paljonko on aikaa säästynyt ja silleen.
Minulla on tänään kulunut 23h 8min.
Käytän vain rahani järkevästi. Asun halvimmassa mahdollisessa asunnossa, ostan vain pakolliset jutut edullisimmalla hinnalla ja loput sijoitan rahastoihin ja osakkeisiin. Muutama satanen vuodessa tietotekniikkaan on yksi kärpäsenruikuli.
Noilla roippeilla olen saanut äärimmäisen suorituskykyisen koneen jolla tehdä töitä ja nauttia viihteestä. 100Mbps valokuidun perässä kaikki sujuu kun ajatus. Niin kuin pitääkin. Pitää olla aika tyhmä, jos ei satsaa siihen, minkä kanssa viettää 80-90 tuntia joka viikko.
"Pääasia on käyttää oikein sitä vähää mitä on. Sama juttu se on koneiden mkuistien kanssa. Esim. että kuinka paljon tehoa vie edelleen se pelkkä värikäs tökittävä ruutu taulussanne."
Muistia käytetään enemmän mitä enemmän sitä on. Tarve on eri asia.
Sitä nimittäin saa enemmän suorituskykyä, niin prosessorista kuin varsinkin IOPSeja ja netin käyttöä vähentämällä.
""Moni koodari ei edes ole tutustunut juuri lainkaan rinnakkaisohjelmointiin tai niihin ohjelmointikieliin jotka ovat erityisesti kehitetty tähän."
Se ei tarvitse mitään erityisiä ohjelmointikieliä. Ohjelmointikieli valitaan sen mukaan mitä ollaan tekemässä."
Nyt M-Kar puhuu taas ihan omiaan, ei taida tietää ohjelmoinnista mitään, eikä taida olla kokemusta ohjelmoinnista. Rinnakkaisohjelmointiin on kehitetty kieliä koska niitä tarvitaan. Eikä ohjelmointikieltä "valita sen mukaan mitä ollaan tekemässä" vaan ohjelmoijat käyttää niitä kieltä joita OSAAVAT. Vaikeaa on valita kieltä jota ei osaa! Moni käyttää C/C kieltä vaikka eivät hallitse sitä kunnolla ja tämä on yksi syy niitä "vakiovirheisiin" josta netissä on ollut juttuja (ne 25 yleisintä virhettä joita toistetaan jatkuvasti).
Ohjelmointikielen käyttäjän on osattava (hallittava) käyttämänsä kieli. Näin se on ihmisten luonnollisessa kielessäkin, tulkkien ja kääntäjien on hallittava kieli kunnolla. Luonnollisen kielen tulkit ja kääntäjät käyttävät sitä kieltä jota kuulijat tai lukijat ymmärtävät.
Kannattaisi nyt vaan jatkaa niitä tietoteknisiä opintoja jotta kirjoittelutkin olisivat sitä todellista asiantuntijan tekstiä. Koodausvirheet syntyvät juuri siitä huonosta ohjelmointikielen osaamisesta.
Fakta on se, että sitä ohjelmointikieltä käytetään jota osataan vaikka se ei olisi ko. tarkoitukseen paras mahdollinen. Koulutuskin yleensä keskittyy muutamaan kieleen ja harvinaisten kielten käyttö jää ohjelmoijan omalle kontolle jos aikaa riittää.
" Rinnakkaisohjelmointiin on kehitetty kieliä koska niitä tarvitaan."
No mitäs rinnakkaisohjelmointiin kehitettyä kieltä kannattaisi käyttää HTML5 sovellusta tehdessä?
"Eikä ohjelmointikieltä "valita sen mukaan mitä ollaan tekemässä" vaan ohjelmoijat käyttää niitä kieltä joita OSAAVAT. Vaikeaa on valita kieltä jota ei osaa!"
Oikeille ohjelmoijille uuden ohjelmointikielen ottaminen käyttöön ei ole mikään kynnyskysymys. Tyypillisesti katsotaan uuden ohjelmointikielen dokumentaatio, että millä tyylillä menee operaattorit, miten kirjoitetaan rajapintoja ja luokkia jne. Sitten opetellaan muita työkaluja mitä tällä käytetään, kuten testaus, dokumentointi ja koodinanalysointityökalut jotka rakennetaan projektin buildijärjestelmään ja sitten aletaan kirjoittamaan koodia.
Suurempi kynnys on yleensä siinä frameworkissa ja rajapinnoissa kuin ohjelmointikielessä. Uusi ohjelmointikieli ei yleensä ole kuin tuntien juttu. Ohjelmoijan lähinnä täytyy tietää mitä se haluaa tehdä. Esim. jos haluaa tehdä poikkeusten käsittelyä tai rajapinnnan, niin ymmärtää täysin mistä siinä on kyse ja tekee sen, vaikka kielessä ei tätä ominaisuutta edes olisi. Hyvänä esimerkkinä vaikka C-kieli. Ohjelmointikieli on vain työkalu mikä valitaan sen ominaisuuksien mukaan.
"Koodausvirheet syntyvät juuri siitä huonosta ohjelmointikielen osaamisesta."
Väärin. Koodausvirheet syntyvät heikosta prosessista millä ohjelmaa tehdään. Sitä ei ole mikään ohjelmoija jos oppii pari hassua kielta, se on murto osa kaikesta.