Tuli tuota yhtä mikä meidät pelästytti -tarinaa lukiessa mieleen tämä viime alkukesäinen juttu. Olin kävellen metsässä, polkuja liikuin ja olin kiipeämässä aika korkean mäen päälle, kun siitä sivusta (vähän sellainen luolamainen tila, kalliokieleke ja oksia, luolaa jatkui ehkä hieman syvemmälle - ei kuitenkaan mikään järin suuri tila) kuului ohi kävellessäni hirvittävän vihainen ja äreä räyh. Mitään ei kuitekaan tullut esiin,,, Mietin jo silloin että oliko kettu vai supi, joka pelotteli pesältään? Ääni muistutti oikein vihaisen koiran räyhkäisyä, ei kuitenkaan mitenkään haukkumainen.
En kauan siellä mäen laella viipynyt, ja takaisin palasin samaa polkua, silloin ei mitään kuulunut, vaikka kuulostelin hetken. Enkä tosiaankaan mene sorkkimaan jotain luolaa josta luultavasti joku jo ärisi...
En kauan siellä mäen laella viipynyt, ja takaisin palasin samaa polkua, silloin ei mitään kuulunut, vaikka kuulostelin hetken. Enkä tosiaankaan mene sorkkimaan jotain luolaa josta luultavasti joku jo ärisi...
Vastaukset 8
Vanhimmat
mäyrää
Kylläpäs nykyisin näiden avausten mukaan elukat rähisee metsässä, tämä onkin lyhyen ajan sisällä jo toinen samanlainen "rähinä avaus"
Niin jaa, kyllä kai se eläin ääntää, jos sillä on esim. poikaset siinä ja se tulee pentueensa kanssa yllätetyksi.
Se on vaan niin, että kun sinä et ole kuullut (kaiketi liikut kaupungin kaduilla), niin kukaan muukaan ei ole kuullut tai nähnyt tai kokenut mitään.
Menepä sinäkin joskus metsään.
Ja tämän aloituksen kirjoittajana sanon vielä senkin, että tässä tapauksessa kuului siis vain yksi äreä äännähdys, ja välimatkaa oli pari metriä, eli polku kulki aivan vieressä. Eläimet kyllä aistivat ihmisen helposti, mutta kai nekin joskus tulevat yllätetyiksi...
Ehkä sinä oletkin se kun kirjoitti sen ensimmäisen omituisen parinkymmenen metrin takaa kuuluneen moottirpyörän käynnistystä muistuttavan eläimen äännähdystarinan? Ihmisille tosiaan sattuu ja tapahtuu, jos he vain liikkuvat jossain...
On toki niitäkin, jotka menevät johonkin villieläinpuistoon, kuvaavat siellä söpöjä nalleja ja supeja ja joutsenia puistossa, ja laittavat niitä sitten nettiin, että kattokaa... On meitä ihmisiä... on niitä eläimiä... jotkut kohtaavat niitä vaikka vain lähimetsässä, jotkut eivät missään, kun eivät käy missään muualla kuin Suomi24:ssä ja selaavat siellä joka palstan läpi ja heittävät kommenttejaan ilman ajatustakaan. Kiva kun koulut alkoivat, antavat kuulemma nykyään koululaisille erinäisissä paikoissa koulun puolesta jopa tabletit... No, tietysti tasapuolisuuden nimissä, kun eihän kaikilla vanhemmilla ole varaa lapsille satasten tabletteja ostella, mutta sitten tulee näitä käytöshäiriöitä...
Minä olen kyllä aika tavalla metsässä, koska työni puolesta siellä joudun olemaan. Olen myös ns. suurpetioyhdyshenkilö, joten harrastuskin liittyy metsään.
Ei ne elukat siellä metsässä rähisseet. Taitaa olla sama aloittaja joka tehtailee näitä rähiseviä elukka aloituksia.
Jaa, no, aloittajana on pakko sanoa, että en edes käyttänyt sanaa rähistä.
No, se on sun asias, jos sinä suurpetioyhdyshenkilönä et ole koskaan kuullut eläinten ääntelevän.
Turha tässä on kinata feikin kanssa. Onko sinua muuten itseäsi syytetty siitä, että keksit aloituksia jollekin palstalle? Todennnäköisesti on, ja rupeat nyt syyttelemään muita keskimisestä.
Se olikin varmaan Laren Artsi, ekologinen trolli. Välillä sanoo räyh!, välillä ei sano mitään, vaan postaa tänne loistavia ydinvoimavastaisia videoitaan. Kannattaa katsoa, jos kärsii insomniasta.
Lopettakaa paskapuheet!
Aloittajan tarina ihan ok ja vaikuttais että luolan suulla on tosiaan ollut sen asukki joka rähähti. Toi rähäys on tuttu kun kävin supikoiran pentupesällä. Emo tuli ulos ja perässä liuta pentuja. Kun emo huomasi minut kuvaamassa, se rähähti kuvaamallasi tavalla ja syöksyi takas koloonsa kera jälkikasvun.