Minua on jo pidemmän aikaa askarruttanut muutama lääkäreihin liittyvä kysymys.
Tiedän sen, että patologit tutkivat pääasiassa heille toimitettuja näytteitä - joutuvatko he tarkistamaan suuren osan tuloksistaan vielä oppaista sun muista, vai onko suurin osa sairauksista jo takaraivossa? Jos kyllä, niin montako yleistä sairautta patologit pystyvät tunnistamaan ja nimeämään varmasti laboratorioissaan ilman tarkistamista? (Korjatkaa toki, jos olen selvästi ymmärtänyt väärin tämän ammatin työnkuvan.)
Toinen ryhmä, josta olen kiinnostunut, on psykiatrien porukka. Syömishäiriöitä ja masennustakin on jo moneen lähtöön. Silti varsinkin tietyissä rikosohjelmissa aina välillä profiloidaan harvinaisempiakin sairauksia kuten vaikkapa lykantropiaa. Samanlaisia likimain utopistisia sairauksia tulee vastaan käsittääkseni kuitenkin aika harvoin. Montako psykiatrista sairautta psykiatri pystyy ulkoa nimeämään ja kuvailemaan?
Vauhtiin päästyäni kysyn vielä tätäkin: kuinka paljon erikoislääkäriksi valmistuneet muistavat siitä, mitä tarvitaan tavallisena lääkärinä toimiessa? Paljonko ylipäätään muistavat lääkisajoiltaan? Muistuuko mieleen luita ja lihaksia, vaikka ne eivät omaan erityisalaan kuuluisikaan?
Tiedän sen, että patologit tutkivat pääasiassa heille toimitettuja näytteitä - joutuvatko he tarkistamaan suuren osan tuloksistaan vielä oppaista sun muista, vai onko suurin osa sairauksista jo takaraivossa? Jos kyllä, niin montako yleistä sairautta patologit pystyvät tunnistamaan ja nimeämään varmasti laboratorioissaan ilman tarkistamista? (Korjatkaa toki, jos olen selvästi ymmärtänyt väärin tämän ammatin työnkuvan.)
Toinen ryhmä, josta olen kiinnostunut, on psykiatrien porukka. Syömishäiriöitä ja masennustakin on jo moneen lähtöön. Silti varsinkin tietyissä rikosohjelmissa aina välillä profiloidaan harvinaisempiakin sairauksia kuten vaikkapa lykantropiaa. Samanlaisia likimain utopistisia sairauksia tulee vastaan käsittääkseni kuitenkin aika harvoin. Montako psykiatrista sairautta psykiatri pystyy ulkoa nimeämään ja kuvailemaan?
Vauhtiin päästyäni kysyn vielä tätäkin: kuinka paljon erikoislääkäriksi valmistuneet muistavat siitä, mitä tarvitaan tavallisena lääkärinä toimiessa? Paljonko ylipäätään muistavat lääkisajoiltaan? Muistuuko mieleen luita ja lihaksia, vaikka ne eivät omaan erityisalaan kuuluisikaan?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Minuakin kiinnostaisi tietää, kertokaas viisaammat! :)
Psykiatrit eivät osaa tiaknosoida, Patologit availee vaan ruumiita, etsii luoteja ym.
Patologit eivät etsi luoteja. Epäselvissä oloissa kuolleet päätyvät Suomessa oikeuslääkäreiden avattavaksi. Oikeuslääketiede on aivan erillinen erikoisala patologiaan nähden.
Patologien arkipäivistä suurin osa kuluu tosiaan mikroskoopin kanssa. Lisäksi he pilkkovat saapuvia näytteitä mikroskooppilasien valmistusta varten, osallistuvat erilaisiin potilastapausmeetingeihin joissa yhdessä hoitavien lääkäreiden kanssa puidaan parasta tapaa hoitaa käsiteltäviä potilaita. Lisäksi heillä on yleensä 1-2 ruumiinavausaamupäivää viikossa. Osa patologeista ottaa näytteitä (esim. ohutneulabiopsiat) myös elävistä potilaista.
On mahdotonta antaa lukua taudeista, jotka psykiatri/patologi osaa nimetä/tunnistaa suoralta kädeltä. Tavallisemmat alansa taudit kyllä, harvinaisemmista on pakko konsultoida kirjallisuutta ja kollegoita. Jokaisella on omat vahvuusalueensa ja heikomman osaamisen alueensa; kahta samanlaista osaamisprofiilia tuskin on. Oikeuspsykiatria on oma erikoisalansa, jonka työnkuva eroaa aika tavalla tavallisista psykiatreista. He tekevät mm vaarallisuusarvioita, mielentilatutkimuksia ja hoitavat vangeilla tavattavia psykiatrisia sairauksia.
Psykiatrit DIAGnosoivat kaikenlaisia mielenterveyden häiriöitä.
Nippelitieto unohtuu nopeasti. Tietyt perusasiat muistaa aina, mutta jos lähtee erikoistumaan muuhun kuin yleislääketieteeseen niin osaaminen voi kapeutua jo 5 vuodessa niin, että kokee olonsa epämukavaksi jos joutuu ottamaan kantaa asioihin oman erikoisalansa ulkopuolelta.