Lukio ahistaa ja itkettää

Voi sua.. Mä oon ite vähä samalaisessa tilanteessa.. Olin kouluni paras yläasteella koko kolme vuotta, mut nyt tuntuu siltä et lukio on mulle liian iso pala. Juteltuani porukoiden kanssa sain selvyyden siitä että ongelma on mun korvien välissä. Kun löysää vähän, ei vedä sata lasissa ja antaa itselleen "tilaa oppia" niin kyllä se lukio alkaa rullaamaan. Tänä päivä oli jo rutkasti parempi kuin eilinen:)

Ensimmäiset kaksi jaksoa voivat tuntua rankoilta, mutta sitten pitäisi helpottaa. Mikä pitkään matikkaan tulee, voit vaihtaa lyhyeen ensimmäisen kurssin jälkeen jos ei luonnistu. Ei ole häpeä olla lyhyessä matikassa, varsinkaan jos ei jatko-opiskelussa sitä tarvitse. Itse sain ysiä matikasta yläasteella enkä koskaan edes ottanut pitkää matikkaa, koska tiesin etten tarvitse sitä. Sain helpon laudaturin ja todistus oli vektorikurssia lukuunottamatta pelkkää kymppiä (sain 9:n).

Ota vain rennosti ja nauti. Ensimmäinen jakso oli minullekin vaikea ensimmäiset kaksi viikkoa, mutta tilanne helpottui kun sopeuduin. Kokeet menivät huonosti, mutta tilanne korjaantui vähitellen. Sain ensimmäisessä kurssissa mm. ruotsista 5 1/2, uskonnosta 6 , psykologiasta 7- ja historiasta 7 . Se oli huonoin saldoni ikinä koeviikolla, mutta en luovuttanut.. Yo-kokeista tuli kuitenkin ruotsista M ja hissasta melkein L (pisteen päässä). Nyt olen menossa lukemaan historiaa yliopistoon. Anna mennä vaan, kyllä se hyvin menee.

Hei, sulla on oikeus opetella ja tehdä virheitä. Et voi olla heti suoraa päätä mestari. Oppimiseen kuuluu myös erehtymistä. Koko kouluhan olisi tarpeeton, jos jo osaisit kaiken.

Vähitellen helpottaa ja kolmen vuoden kuluttua laulat onnellisena muiden mukana Gaudeamusta.

Mutta jos itkeminen jatkuu viikkotolkulla, mitä en kyllä luule, voisit varmaan puhua asiasta vanhemmillesi, kouluterveydenhoitajalle tai opolle tai jollekin edes.

Joo itekkin alotin lukion tiistaina, ja oon ihan kauhuissani näistä läksymääristä.. Mulla menee toista tuntia läksyihin per päivä jo nyt, ja ainakin bilsassa on aivan järkyttävästi asiaa joka pitäis ymmärtää ---> stressi. Mullakin on pitkä matikka, toistaseksi tosi helppoa, mut ei olla kyllä paljoo edettykään :) ja äikkä vaatii kans ihan hirveesti hommia :( Pitäis varmaan vähän löysätä, vaikka lääkikseen pyrinkin..

Aargh

VAIHDA LYHYEEM MATIKKAAN!!! Se oli paras pääös, jonka tein - tosi vasta vuoden kitumisen jälkeen.

Sen jälkeen aikaa jäi muiden aineiden lukemiseen ja kaikki muuttaui helpommaksi!! Suurin osa porukasta ei tarvitse jatko-opinnoissa pitkää matikkaa, ellei aioi lääkikseen tai teknilliselle alalle. Ja jos 1. kurssin asiat pitkässä menee jo yli hilseen, ei ehkä DI:n ura ole paras mahdollinen.

Oikeesti - suosittelen!

Lukiosta ei kannata ottaa stressiä. Luettavaa on paljon enemmän kuin peruskoulussa ja asiat saattavat myös olla vaikeampia ymmärtää, joten on luonnollista, että tulokset laskevat.

Jos lukio tuntuu täysin ylivoimaiselta haasteelta, kannattaa kääntyä opinto-ohjaajan puoleen ja jutella asiasta hänen kanssaan. Yksi mahdollisuus on lopettaa lukio heti alkuunsa. Minun lukiossani aloitti jotain seitsemisenkymmentä opiskelijaa viime vuonna ja heistä muutama keskeytti lukion syksyn aikana. Sitä en tarkkaan tiedä, miten homma jatkuisi lukion keskeyttämisen jälkeen, mutta luultavasti on mahdollista päästä piankin ammattikouluun, jos paikkoja olisi. Opinto-ohjaaja osaa varmasti neuvoa.

Lukiossa pärjää jokainen, jolla on vähänkin motivaatiota. Suurin osa valmistuu sieltä ilmankin motivaatiota.

Kannattaa jatkaa siellä pitkässä matikassa. Se tuntui silloin ylitsepääsemättömältä, mutta se helpottuu kyllä alkujärkytyksen jälkeen. Susta tulee vielä hyvä siinä jos haluat.

Tuumpas tähän kertomaan oman kokemuksenikin.
Eli aloitin pitkällä matikalla, tuntui ihan ylitsepääsemättömän vaikeelta. En tajunnut yhtään. Mutta hups, kokeesta tulikin sitten ysi! Koe tuntui paljon helpommalta kuin kotitehtävät.
Neljän kurssin jälkeen lopetin kuitenkin pitkän matikan, koska se työmäärä oli minulle liikaa (kursseja oli muutenkin tosi paljon) ja arvosanatkin tippui seiskaan.
Lyhyessä matikassa kolmoskurssista tuli kymppi yrittämättä. Monet sanoivat, että mun olisi kannattanut jatkaa pitkää matikkaa, mutta se ei vaan tuntunut musta hyvältä, olin liian stressaantunut.

Ei se ole häpeä vaihtaa lyhyeen. Mutta jos vaan matikkapäätä löytyy, niin kannattaa aina koittaa jatkaa. Nyt on vasta ensimmäinen jakso, katso miltä tuntuu ja mitä kokeesta tulee. Ja se on ihan yleistä, että ykkösellä ahdistuu ensi alkuun siitä työmäärästä. Minullekin (ka päättötodistuksessa nipin napin yli ysi) tuli lukio shokkina, mutta sitten siinä vuoden edetessä opin asennoitumaan paremmin. Välillä voi vähän höllätä, eikä se haittaa, vaikka arvosanat tippuvat yläasteen arvosanoista.

Tseppiä lukioon:)