Kuinka käytännössä perinteisen muuntajan (ei hakkurivirtalähde) sähköverkosta ottama virta vaihtelee toision kuormituksen mukaan, kun käytännössähän ensiökäämin resistanssi sekä sähköverkon jännite 230V ja muuntajan johdinaine (kuparijohdin) ja sen paksuus pysyy samana? Ohmin lain mukaan I=U/R
eikä sitä kukaan ole pystynyt toisin todistamaan?
eikä sitä kukaan ole pystynyt toisin todistamaan?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tuo U=IxR sopii huonosti tavallisen muuntajan tarkasteluun.
Energiaperiaate olisi parempi lähestymistapa. Eli verkosta (ensiöön) otettu energia on sama kuin toision ja muuntajan häviöiden energia yhteensä.
Verkon jännite on 50 Hz:n vaihtojännitettä ja silloin muuntajan induktanssit (reaktanssit) on otettava huomioon.
Induktiivinen kuorma aiheuttaa verkkoon myös virran ja jännitteen vaihesiirron (loistehoa).
Yksinkertaistaen voit laskea, että verkosta otetun tehon (=IxU) ja toision tehon erotus on muuntajan häviöteho.
Tuolla teholaskulla pääset arvioimaan, mitä tapahtuu verkon puolen virralle?
Kokeileppe mitata sen ensiökäämin resistanssi ja laske mimmoinen virta tai teho siinä syntyy kun käämiin vaikuttaa 230V. Arvaan että virta olisi tuolla kaavalla aika järkyttävän suuri.
Sinulla on käytössäsi ohmin laki tasavirralle mutta vaihtovirralla se on U = Z * I ja Z = resistanssi toisessa potenssissa reaktanssi toisessa potenssissa ja siitä neliöjuuri. Reaktanssin tunnus on X
http://fi.wikipedia.org/wiki/Impedanssi
X taas on 2 * pii * taajuus * kelan induktanssi. Taajuuden yksikkö Hz ja induktanssin H
Eli sama suomeksi vaihtovirtapiirissä käämiin varautuu energiaa jonka käämi työntää takaisin sähköverkkoon ja tämän sähkön edestakaisesta liikkeestä syntyy reaktiivinen vastus. Edestakaista sähkötehoa kutsutaan loistehoksi VAR (Q)
Tolla kaavallasi lasket näennäistehoa el VA (S) jossa on mukana pätö- ja loisteho.
Loistehon taas lasket kaavalla U* I * sin (fii)
Haluamasi pätötehon taas U * I * cos (fii)