Jotkut asiat ne ei unehdu, varsinkin näin vuosipäivinä. Nyt siitä on kulunut prikulleen se 10v.
PE 14.10.1994 - Oulu, D.N.C (liekkö olemassa edes enään) klo 23.00~02.00
Olin viettämässä alkavaa viikonloppua uudessa kaupungissa johon olin muuttanut opiskelemaan.
Istuskelin siinä baaritiskin jakkaralla ja join olutta, katselin kun hyvännäköinet tytöt kävelivät ohitse. Aloin olla jo aika hiprakassa. Sitten sinä tulit siihen lähelleni joidenkin kavereittesi kanssa ja katsoit minua. Pyysin sinua tanssimaan hitaita ja suostuit. Tanssimme parit hitaat aika intiimissä tunnelmissa. Tanssin päätyttyä vaihdoimme muutaman sanan, sitten sanoit meneväsi vessaan ja pyysit odottamaan.... odottelin siinä ja se tuntui ikuisuudelta, kyllästyin ja lähdin pois.
Olen miettinyt monesti että, mitähän olisi tapahtunut jos olisin odottanut vielä pitempään?
Mokani oli se, että olin tuona iltana liian juovuksissa ja en muistanut edes sitä, että se tyttö jonka kanssa tanssin olit sinä sieltä koulusta. Oletit tietenkin, että olenpa aika törkeä tyyppi, kun en ollut huomaavinaan sinua silloin siellä koulussa, ainaskin kirjoittamasi lapusta oletin niin. Ujona tyyppinä mua hävettin niin, että painuin maanrakoon.
Mission Imbossible II: PE 21.10.1994
Kirjoitit kaappiini lapun, että "tälläkertaa en pääse karkuun." Meni tovi, että edes tajusin mistä oli kyse. Kämpille päästyäni tajusin vihjeesi. Pesin itseni extra puhtaaksi join 6 pulloa olutta rohkaisuksi. Päästyäni ilalla DNC pailupaikkaan, mahassani pörräsi miljardi perhosta eikä asiaa helpottanut se, että nyt tiesin kuka olit!
Sitten näin sut kun tulit portaita pitkin alas ja olit pukeutunut tosi seksikkäästi mustiin. En tiedä näitkö mut, kävelit ohitseni. Oloni alkoi olla jo hermostunut eikä alkoholista ollut apua ollenkaan, se ei noussut tuona iltana päähän. Ajattelin että mitä hittoo, sen kun menen juttelemaan. Kävelin kierroksen ja etsin sua. Sitten näin kun nojailit jonkun kundin kanssa baaritiskiin ja juttelit sen kanssa jotain!?? Mieleeni kuohahti ajatus, että entäs jos tämä olikin joku suunniteltu kostosi!?!?? Tunsin oloni ihan idiootiksi ja kävelin sun ohitsesi, portaita pitkin yläkertaan ja ulos koko baarista! Se oli kuin joku automatisoitu toiminto, Ulos!
Jep, seuraavalla viikolla huomasin koulussa kun kävelit ylpeenä ja katsomatta ohitseni... huoh! Tämän jälkeen menin yleensä aina ihan lukkoon kun näin sinut ja rupesinkin jo luovuttamaan. Joskus tuntuu että jotkin asiat ei vissiin ole tarkoituskaan tapahtua.
P.S. Tulet mieleeni yhdestä julkkis naisesta: Jonna Nygren (Ville Valon tyttöystävä)
Jep. Yksinäinen sateliitti jatkaa matkaansa sinertävään horisonttiin. Nähdään taas 10v kuluttua...
piip...piip...piip....
PE 14.10.1994 - Oulu, D.N.C (liekkö olemassa edes enään) klo 23.00~02.00
Olin viettämässä alkavaa viikonloppua uudessa kaupungissa johon olin muuttanut opiskelemaan.
Istuskelin siinä baaritiskin jakkaralla ja join olutta, katselin kun hyvännäköinet tytöt kävelivät ohitse. Aloin olla jo aika hiprakassa. Sitten sinä tulit siihen lähelleni joidenkin kavereittesi kanssa ja katsoit minua. Pyysin sinua tanssimaan hitaita ja suostuit. Tanssimme parit hitaat aika intiimissä tunnelmissa. Tanssin päätyttyä vaihdoimme muutaman sanan, sitten sanoit meneväsi vessaan ja pyysit odottamaan.... odottelin siinä ja se tuntui ikuisuudelta, kyllästyin ja lähdin pois.
Olen miettinyt monesti että, mitähän olisi tapahtunut jos olisin odottanut vielä pitempään?
Mokani oli se, että olin tuona iltana liian juovuksissa ja en muistanut edes sitä, että se tyttö jonka kanssa tanssin olit sinä sieltä koulusta. Oletit tietenkin, että olenpa aika törkeä tyyppi, kun en ollut huomaavinaan sinua silloin siellä koulussa, ainaskin kirjoittamasi lapusta oletin niin. Ujona tyyppinä mua hävettin niin, että painuin maanrakoon.
Mission Imbossible II: PE 21.10.1994
Kirjoitit kaappiini lapun, että "tälläkertaa en pääse karkuun." Meni tovi, että edes tajusin mistä oli kyse. Kämpille päästyäni tajusin vihjeesi. Pesin itseni extra puhtaaksi join 6 pulloa olutta rohkaisuksi. Päästyäni ilalla DNC pailupaikkaan, mahassani pörräsi miljardi perhosta eikä asiaa helpottanut se, että nyt tiesin kuka olit!
Sitten näin sut kun tulit portaita pitkin alas ja olit pukeutunut tosi seksikkäästi mustiin. En tiedä näitkö mut, kävelit ohitseni. Oloni alkoi olla jo hermostunut eikä alkoholista ollut apua ollenkaan, se ei noussut tuona iltana päähän. Ajattelin että mitä hittoo, sen kun menen juttelemaan. Kävelin kierroksen ja etsin sua. Sitten näin kun nojailit jonkun kundin kanssa baaritiskiin ja juttelit sen kanssa jotain!?? Mieleeni kuohahti ajatus, että entäs jos tämä olikin joku suunniteltu kostosi!?!?? Tunsin oloni ihan idiootiksi ja kävelin sun ohitsesi, portaita pitkin yläkertaan ja ulos koko baarista! Se oli kuin joku automatisoitu toiminto, Ulos!
Jep, seuraavalla viikolla huomasin koulussa kun kävelit ylpeenä ja katsomatta ohitseni... huoh! Tämän jälkeen menin yleensä aina ihan lukkoon kun näin sinut ja rupesinkin jo luovuttamaan. Joskus tuntuu että jotkin asiat ei vissiin ole tarkoituskaan tapahtua.
P.S. Tulet mieleeni yhdestä julkkis naisesta: Jonna Nygren (Ville Valon tyttöystävä)
Jep. Yksinäinen sateliitti jatkaa matkaansa sinertävään horisonttiin. Nähdään taas 10v kuluttua...
piip...piip...piip....
Vastaukset 1
Vanhimmat
...piip...piiip...piiip... Täällä sitä taas mennään, 10 vuotta kulunut. Eli nyt 20 vuotta tuosta tapahtumasta mistä kirjoittelin. Ajan kuluminen on siitä jännä että nyt alkaa jo tuo ihastus unohtumaan josta kirjoitin, no eihän se kokonaan unohdu, muttei koske enää sydämmeen, tuntuu tavalliselta muistolta. Onhan tästä tapahtumasta sentään jo 20 vuotta aikaa. Joku joka syntyi tuolloin 1994 on jo aikuinen ihminen.
Nyt on sitten piinannut uusi ihastus nykyisessä työpaikassa, tämä on vielä raskaampi tapaus kuin tuo mistä kirjoitin 10 vuotta sitten. Nainen flirttaili, hymyili niin ihanasti ja mihähän ihastuin täysillä, lensin pää pilvissä ja pyysin naista ulos. Olin nyt niin sekaisin ihastuksesta että uskalsin tehdä jopa aloitteen. No ei onnistunut, kun nainen on varattu. Nyt olen tähän naiseen ollut ihastuksissa kohta jo 3 vuotta, enkä pääse tästä tunteesta irti millään, muut naiset ei tunnu milltään. Se on vaan niin vahva ikävän tunne sydämmessä tuota naista kohtaan. Jos yritän ajatella jotain toista naista, se tuntuu samalta kuin ottaisin koiran kumppaniksi.
Tällä nykyisellä ihastuksellani on katseessan ja käytöksessään hyvin samanlainen "tunne" kuin tuolla 1994 naisella aikoinaan. Ihan kuin jokin henki-olento siirtyisi naisesta toiseen ja jos se saavuttaa minut tässä naisen kehossaan, koen sen sama tunteen, joka on taas läsnä, minä menen ihan sekaisin ihastuksesta kuin puun pökkelö kosahtaisi päähäni, ku-kuu ku-kuu =D
Yksinäinen sateliitti jatkaa matkaansa sinertävään horisonttiin. Nähdään taas 10v kuluttua, jospa se olisi tämä nykyinen ihastus sitten jo unohtunut?
piip...piip...piip....