Aika erikoinen "vertailu" taas, X juuri uunista tullut, ilman pienintäkään ylimääräistä varustetta. Saare varusteltu kettingein ja keulapotkurein.
X:ssä kokeneet kilpapurjehtijat, Saaressa vanhalla iällä purjehtimaan opetellut nuukahtanut papparainen!
Onneksi testaajat huomasivat taas Saaressa olevan suojatangon lieden edessä, näyttää tosin oleva X:ssäkin.
Venelehdellä ei näytä olevan ammattitaitoa saatikka halua järjestää OIKEITA vertailuja lukijoilleen!
Robin ja Stikun ehdoilla mennään!
Uusi Venelehti vertailu Saare 38 vs X 38
ent.tilaaja
41
961
Vastaukset
- 15+17
No mutta tuossahan on verrattu jo keskenään kilpailevia malleja! Toivottavasti veneillä on myös purjehdittu silloin kun tuulee.
Perinteisesti vene oli vertaillut vaikka XC-38 ja jotain Oceanista. "Aika erikoinen "vertailu" taas, X juuri uunista tullut, ilman pienintäkään ylimääräistä varustetta. Saare varusteltu kettingein ja keulapotkurein.
X:ssä kokeneet kilpapurjehtijat, Saaressa vanhalla iällä purjehtimaan opetellut nuukahtanut papparainen!
Onneksi testaajat huomasivat taas Saaressa olevan suojatangon lieden edessä, näyttää tosin oleva X:ssäkin.
Venelehdellä ei näytä olevan ammattitaitoa saatikka halua järjestää OIKEITA vertailuja lukijoilleen!
Robin ja Stikun ehdoilla mennään!"
Tuo vanhalla iällä purjehtimaan opetellut nuukahtanut papparainen tietää kyllä enemmän veneen suunnittelusta kuin Sinä ja melkeenpä kaikista muista tässä foorumissa olevat "purjehtijat" (sinua mukaanlukien!).
Please, kommentoi asiallisesti, muuten kuulut samaan ryhmään kuin suurin osa tämän foorumin kirjoitajista...- 9+2
Oli kyllä jännä lukea kuinka selkeästi X:ä kepitti Virolaisen Paappajahdin purjehdusvauhdissa.
Messuilla kun katsonut Saarea niin takakajuutta on tosiaan niin pieni ettei kehtaisi edes vieraita pyytää kylään. Kyllä 38:iin pitäis neljä mahtua kyytiin aika kivasti.
Muuten kyllä ihan hieno vene, ilmeisen keskinkertainen suorituskyky toki yllättää.- Joakim1
Mitenköhän paljon erosta johtui rullaisosta? Se oli onnettoman pienen näköinen kuvissa. Noin kevyessä tuulessa vauhtieroa syntyy helposti monesta seikasta (trimmit, purjeet, pohjan puhtaus jne jne).
Saaren ostajakunta ei taida olla kovinkaan kilpailusta kiinnostuneita, sillä yhtään LYS-todistusta ei ole. XC:lle löytyy jo kaksi (38 ja 42), vaikka niitä lienee selvästi vähemmän Suomessa.
HTR:ssä XC-38 piti varsin kelvollista vauhtia, mutta kisa mittasikin vain sivutuulivauhtia ensimmäisille vauhtiryhmille. - Bossu
No, tossa oli tuulta tosi vähän, joten keskimääräinen suorituskykyero ei välttämättä oöe yhtä suuri. Aika kallis oli X, vaikka niitä tehdäänkin isompia sarjoja. Se oli kyllä outoa, että X oli joka kohdassa parempi, mutta lopuksi todettiin veneiden olevan yhtä hyviä. Ehkä olisi voinut ottaa vielä Bavarian verrokiksi.
- seppomartti
Minusta vertailu oli ihan tavanomaista tasoa eikä mitenkään erityisen huono. Eihän kyseessä ollut mikään kilpapurjehdus vaan veneiden matkaveneominaisuuksien esittely. Pieni asiavirhe oli, että tekstin mukaan purjehtivat yhdellä peräkajuutalla varustettua Saare 38:a mutta pohjapiirustus oli kaksikajutaisesta. Jos oli "ent tilaajan" mielestä erityisen huono artikkeli niin miten olisi pitänyt parantaa toimittajien ammattitaidon osoittamiseksi?
- ent.tilaaja
vertailussa pitäisi veneet olla samanlaisilla perusvarustuksilla, miehistöllä ja purjeilla, muuten testissä ei ole paljon mieltä.
Karibialla tuli huomattua ettei Saaren kippari osaa trimmata sitä viimeistä solmua, tiedoksi vaan. - Puoliplaanari
ent.tilaaja kirjoitti:
vertailussa pitäisi veneet olla samanlaisilla perusvarustuksilla, miehistöllä ja purjeilla, muuten testissä ei ole paljon mieltä.
Karibialla tuli huomattua ettei Saaren kippari osaa trimmata sitä viimeistä solmua, tiedoksi vaan.Taitaa vaan olla niin että pienen markkina-alueen pieni lehti harvemmin pääse sanelemaan minkälaisella varustuksella vene toimitetaan testiin.
- seppomartti
ent.tilaaja kirjoitti:
vertailussa pitäisi veneet olla samanlaisilla perusvarustuksilla, miehistöllä ja purjeilla, muuten testissä ei ole paljon mieltä.
Karibialla tuli huomattua ettei Saaren kippari osaa trimmata sitä viimeistä solmua, tiedoksi vaan.Olet edelleen hakautunut ajatukseen, että kyse olisi ollut kahden veneen välisestä kilpapurjehduksesta. Jos Saaren omistaja tavoittelisi sitä viimeistä solmua niin sitten purjevarustelu olisi toisenlainen. Hänellä on ollut muut asiat etusijalla rullaison hankinnassa. Itse en hankkisi koskaan mutta koetan ymmärtää niitä, joille se viimeinen solmu ei ole maailam tärkein tai ainoa asia.
- Järkevää
Jos x on kalliimpi, niin eikö ole persuteltua varustaa halvempi Saare vastaavan hintaiseksi, että saadaan kaksi noin samanhintaista mvaihtoehtoa?
- Halloota
Venelehti ei osta veneitä vertailuun ja valitse niihin varusteita. Jos joku ostaa Suomeen uuden veneen, he sattavat saada sen lainaksi vertailuun, ja varusteet ovat mitä ovat. Nyt ilmeisesti X:n tuonti Suomeen oli herättänyt ajatuksen vertailun tekemisestä, ja jostain piti haalia Saare 38 vertailupariksi. Ja tuollainen löytyi.
- tumpelotumppi
Minusta se oli ihan yllättävänkin hyvä vertailu Vene lehdeltä, vieläkö oltaisiin saatu Hallberg-rassy 372, olisi ollut Ruotsikin mukana. Joka kieltämättä tähän joukkoon kuuluisi.
Taisipa veneitten varustelu varsinkin kevyellä kelillä olla X:n puolella. Ehkä Saare olisi ollut samalla varustuksella kuitenkin hieman hitaampi, muttei näin paljon. Tämä pitäisi ottaa huomioon nopeutta ajatellessa. Onhan Saare halvempi ja kaikin puolin kelpo pursi muuten.- seppomartti
Kun Saare 38:n vauhti tuntuu kiinnostavan niin katsokaa polaareja. En osaa tähän liittää vaikka ne ovat tietsikassani olleet vajaan vuoden. Silloin kiinnosti ko paatti ja HR 372.
- X marks the rock
Ei vertailussa mitään vikaa ollut, yksi alkujaankin hieman vanhahtava Virolaisvene ja yksi Tanskasta löytynyt samanhintainen (Ylihintainen) vene. Pienveistämöidenkin veneitä on hyvä välillä testailla kun muutakaan ei ole saatavilla.
Oikea vertailu lienee mikä?- 12 + 3
> Oikea vertailu lienee mikä?
Yllä olevan keskustelun perusteella pitäisi ilmeisesti vertailla äksää toiseen samanlaiseen äksään samoilla varusteilla ja yhtä hyvällä miehistöllä kilparadalla.
Ja sitten sama erikseen saarelle.
Eikä mikään tätä estäkään, jotkut vaan haluaisivat lehden hoitavan tämänkin puolestaan kun eivät jaksa kilpailutuloksia itse selvittää...
Lehden tavoitteena on myydä lehteä, eikä vertailla veneitä jonkin totuuden löytämiseksi. Tätä eivät kaikki vaan tunnu ymmärtävän. - En ymmärrä!
12 + 3 kirjoitti:
> Oikea vertailu lienee mikä?
Yllä olevan keskustelun perusteella pitäisi ilmeisesti vertailla äksää toiseen samanlaiseen äksään samoilla varusteilla ja yhtä hyvällä miehistöllä kilparadalla.
Ja sitten sama erikseen saarelle.
Eikä mikään tätä estäkään, jotkut vaan haluaisivat lehden hoitavan tämänkin puolestaan kun eivät jaksa kilpailutuloksia itse selvittää...
Lehden tavoitteena on myydä lehteä, eikä vertailla veneitä jonkin totuuden löytämiseksi. Tätä eivät kaikki vaan tunnu ymmärtävän.Jos BMW ja Toyota Corolla vertailussa! Mitä järkeä kenellekään, ei edes kustantajalle.
- minä ymmärrän
En ymmärrä! kirjoitti:
Jos BMW ja Toyota Corolla vertailussa! Mitä järkeä kenellekään, ei edes kustantajalle.
Autot sikseen, eivät sovi vertailuun koskaan. Mutta miksei kahta erilaista venettä voisi verrata purjehdusominaisuuksiltaankin? Ei tietenkään ole mikään yllätys, että eroa on ja mihin suuntaan, mutta mielenkiintoista onkin eron suuruus. Kuitenkin molempien veneiden käyttötarkoitus on cruising.
- epätarkkuuksia oli
minä ymmärrän kirjoitti:
Autot sikseen, eivät sovi vertailuun koskaan. Mutta miksei kahta erilaista venettä voisi verrata purjehdusominaisuuksiltaankin? Ei tietenkään ole mikään yllätys, että eroa on ja mihin suuntaan, mutta mielenkiintoista onkin eron suuruus. Kuitenkin molempien veneiden käyttötarkoitus on cruising.
Tietysti erilaisia matkaveneitä on hyvä vertailla toisiinsa, mutta tässä tapauksessa oli harmillisen paljon outoja virheitä. Niistä voi lukea keskustelusta, joka oli otsikoitu "Mikä on purjepinta-ala?"
Eron suuruudella tarkoitit kenties sitä, että rullamastovene oli kevyessä tuulessa hitaampi. Artikkelissa esitetyt Mittaustulokset eivät perustuneet esittelyssä olleiden veneiden mittauksiin punnitusta kenties lukuunottamatta. Tuskinpa Mittaustuloksissa mainitut hinnatkaan olivat ne, jotka esittelyveneistä oli maksettu?
Hienoja matkapursia kumminkin, - Nortti
minä ymmärrän kirjoitti:
Autot sikseen, eivät sovi vertailuun koskaan. Mutta miksei kahta erilaista venettä voisi verrata purjehdusominaisuuksiltaankin? Ei tietenkään ole mikään yllätys, että eroa on ja mihin suuntaan, mutta mielenkiintoista onkin eron suuruus. Kuitenkin molempien veneiden käyttötarkoitus on cruising.
No mitä sä oikeesti sait irti vertailusta?
Laiska mies vetää narulla rullaison auki ja on matlkalla neljänneksen kauemmin kuin mies joka vetää narulla oikean purjeen ylös!
Fiksut ymmärtävät Venelehden oikeat motiivit! - ihan oikeesti
Nortti kirjoitti:
No mitä sä oikeesti sait irti vertailusta?
Laiska mies vetää narulla rullaison auki ja on matlkalla neljänneksen kauemmin kuin mies joka vetää narulla oikean purjeen ylös!
Fiksut ymmärtävät Venelehden oikeat motiivit!"No oikeesti sain irti" sen, etten enää taida ostaa edes irtonumeroita. Luen mieluummin brittiläisiä ja saksalaisia venelehtiä.
- sain minä
Nortti kirjoitti:
No mitä sä oikeesti sait irti vertailusta?
Laiska mies vetää narulla rullaison auki ja on matlkalla neljänneksen kauemmin kuin mies joka vetää narulla oikean purjeen ylös!
Fiksut ymmärtävät Venelehden oikeat motiivit!En ole kummankaan veneen kohderyhmää ja tulokset vastasivat suunnilleen omia ennakkokäsityksiäni. Mutta tietävätkö ne kohderyhmän ihmiset sen eron? Purjealoissa ja ties missä mitoissa oli epäjohdonmukaisuuksia, mutta molemmat veneet purjehtivat tyypillisellä purjevarustuksellaan. Sama se, mitä jotkut hatarat tunnusluvut ovat, purjehtimalla se ero punnittiin.
- purjehtimallako?
sain minä kirjoitti:
En ole kummankaan veneen kohderyhmää ja tulokset vastasivat suunnilleen omia ennakkokäsityksiäni. Mutta tietävätkö ne kohderyhmän ihmiset sen eron? Purjealoissa ja ties missä mitoissa oli epäjohdonmukaisuuksia, mutta molemmat veneet purjehtivat tyypillisellä purjevarustuksellaan. Sama se, mitä jotkut hatarat tunnusluvut ovat, purjehtimalla se ero punnittiin.
Olet siis sitä mieltä, että matkapursien ominaisuudet selviävät yhden heikkotuulisen päivälenkin aikana. Kuvatekstin mukaan selvisi sekin, kuinka hienosti avotilaan vyöryvä aalto tyhjenee. Varmasti tuli meripunkatkin testattua yhtä perusteellisesti. Se kai taaskin oli tärkeintä, että oli suojatangot hellojen edessä.
"Purjehtimalla se ero punnittiin" - siis mikä oleellinen ero? Jos vauhtieroja halutaan verrata, eikö yksinkertaisinta olisi polaarien julkaiseminen vertailua varten? YW ja YM julkaisevat usein myös stabiliteettikäyrät testeissään. Mikä estää Vene-lehteä tekemästä samoin? Onko Veneen "jäykkyysluku" parempi? Vertailumittauksessa jäykkyys "mitattiin" toisen veneen kohdalla 140% genualla, toisella 106% fokalla jollaista kummassakaan esittelyveneessä ei ollut.
Tuulensietokyvystä todettiin mm., että 7-8 m/s tuulessa "Saaressa vaihdetaan keulaan fokka". Miten yleistä on, että matkapurressa rullagenua vaihdetaan tuossa tuulessa fokkaan?
Minä en ole merellä tuulen yltyessä ottanut rullagenuaa alas pannakseni fokkaa sen tilalle. Tarvittaessa olen rullannut genuan siään ja nostanut välistaagissa olevan pikkufokan ylös. Veneeni onkin kovin erilainen - myös huomattavasti halvempikin... - Landgruiseri
En ymmärrä! kirjoitti:
Jos BMW ja Toyota Corolla vertailussa! Mitä järkeä kenellekään, ei edes kustantajalle.
Ihan järkevää vertailla kyseisiä merkkejä. Minusta Toyotan kuskia voidaan pitää merkittävästi järkevämpänä BMW-kuskiin verrattuna.
- semantiikkaa
purjehtimallako? kirjoitti:
Olet siis sitä mieltä, että matkapursien ominaisuudet selviävät yhden heikkotuulisen päivälenkin aikana. Kuvatekstin mukaan selvisi sekin, kuinka hienosti avotilaan vyöryvä aalto tyhjenee. Varmasti tuli meripunkatkin testattua yhtä perusteellisesti. Se kai taaskin oli tärkeintä, että oli suojatangot hellojen edessä.
"Purjehtimalla se ero punnittiin" - siis mikä oleellinen ero? Jos vauhtieroja halutaan verrata, eikö yksinkertaisinta olisi polaarien julkaiseminen vertailua varten? YW ja YM julkaisevat usein myös stabiliteettikäyrät testeissään. Mikä estää Vene-lehteä tekemästä samoin? Onko Veneen "jäykkyysluku" parempi? Vertailumittauksessa jäykkyys "mitattiin" toisen veneen kohdalla 140% genualla, toisella 106% fokalla jollaista kummassakaan esittelyveneessä ei ollut.
Tuulensietokyvystä todettiin mm., että 7-8 m/s tuulessa "Saaressa vaihdetaan keulaan fokka". Miten yleistä on, että matkapurressa rullagenua vaihdetaan tuossa tuulessa fokkaan?
Minä en ole merellä tuulen yltyessä ottanut rullagenuaa alas pannakseni fokkaa sen tilalle. Tarvittaessa olen rullannut genuan siään ja nostanut välistaagissa olevan pikkufokan ylös. Veneeni onkin kovin erilainen - myös huomattavasti halvempikin...Varmaan purjeen vaihtamisella tarkoitetaan samaa mitä sinäkin teet, eli että genoa jää rullalle ja fokka rikataan välistaakiin. Minullakin on sama systeemi ja puhun silti keulapurjeen vaihtamisesta.
- purjeenvaihto
purjehtimallako? kirjoitti:
Olet siis sitä mieltä, että matkapursien ominaisuudet selviävät yhden heikkotuulisen päivälenkin aikana. Kuvatekstin mukaan selvisi sekin, kuinka hienosti avotilaan vyöryvä aalto tyhjenee. Varmasti tuli meripunkatkin testattua yhtä perusteellisesti. Se kai taaskin oli tärkeintä, että oli suojatangot hellojen edessä.
"Purjehtimalla se ero punnittiin" - siis mikä oleellinen ero? Jos vauhtieroja halutaan verrata, eikö yksinkertaisinta olisi polaarien julkaiseminen vertailua varten? YW ja YM julkaisevat usein myös stabiliteettikäyrät testeissään. Mikä estää Vene-lehteä tekemästä samoin? Onko Veneen "jäykkyysluku" parempi? Vertailumittauksessa jäykkyys "mitattiin" toisen veneen kohdalla 140% genualla, toisella 106% fokalla jollaista kummassakaan esittelyveneessä ei ollut.
Tuulensietokyvystä todettiin mm., että 7-8 m/s tuulessa "Saaressa vaihdetaan keulaan fokka". Miten yleistä on, että matkapurressa rullagenua vaihdetaan tuossa tuulessa fokkaan?
Minä en ole merellä tuulen yltyessä ottanut rullagenuaa alas pannakseni fokkaa sen tilalle. Tarvittaessa olen rullannut genuan siään ja nostanut välistaagissa olevan pikkufokan ylös. Veneeni onkin kovin erilainen - myös huomattavasti halvempikin...En tainnut sanoa, että testi olisi ollut mitenkään tyhjentävä, enkä varsinkaan, ettei parempaa dataa voisi esittää. Johan vertailussa nopein vene kovassa tuulessa on se, jossa purjeala on olematon. Noista syistä en ole koskaan enempää kuin vilkaissut niitä tuloksia. Luotettavat polaarit saa ORCi-mittakirjoista, suunnittelijoiden polaarit sisältävät aina toiveajattelua sekä tyhjän veneen optimipurjeilla.
Siitä huolimatta purjehtimalla saatu ero oli hyvinkin todellinen, olkoonkin, että edusti vain tiettyjä olosuhteita. Meripunkan testausta varten ei ole tarvetta mennä sellaista todella vaativiin olosuhteisiin, jotain asiasta tietävä pystyy toimivuuden näkemään päältäkin. Ja kyllä, erityisesti matkaveneen hellan edessä oleva suojatanko on tärkeä. Epäilisin muitakin asioita veneessä olevan rempallaan pidempien legien purjehduksessa, jos sitä tankoa ei ole. Pidempi legi on jo pitkän päivän mittainen tässä tapauksessa.
Useampikin tuntemani vaihtaa rullagenuan pienempään rannassa ennen lähtöä kovempituuliselle matkalle. Itse en niin tee, koska ei ole sitä rullaakaan. - 15+7
Landgruiseri kirjoitti:
Ihan järkevää vertailla kyseisiä merkkejä. Minusta Toyotan kuskia voidaan pitää merkittävästi järkevämpänä BMW-kuskiin verrattuna.
Toyota Land Cruiser 3.0 D-4D (190 hv) 5 A/T
Yhdistetty polttoaineen kulutus (l/100km): 8,1
CO2-päästöt, yhdistetty: 213
BMW X5 xDrive25d
Yhdistetty l/100 km: 5,3
CO2-päästö g/km: 154
Erilaiset autot ja erilaiset käyttötarkoitukset. Mutta miksi kummankaan kuski olisi merkittävästi järkevämpi kuin toisen?
Itse koin tuon Vene-lehden vertailun Saare 38 / XC 38 kiinnostavaksi. - nuukahtanut
15+7 kirjoitti:
Toyota Land Cruiser 3.0 D-4D (190 hv) 5 A/T
Yhdistetty polttoaineen kulutus (l/100km): 8,1
CO2-päästöt, yhdistetty: 213
BMW X5 xDrive25d
Yhdistetty l/100 km: 5,3
CO2-päästö g/km: 154
Erilaiset autot ja erilaiset käyttötarkoitukset. Mutta miksi kummankaan kuski olisi merkittävästi järkevämpi kuin toisen?
Itse koin tuon Vene-lehden vertailun Saare 38 / XC 38 kiinnostavaksi.Hauskaa lukea näitä kirjoituksia, varsinkin kun nimitetään "vanhalla iällä purjehtimaan opetelleeksi nuukahtaneeksi papparaiseksi". Pitää tietysti paikkaansa, vaikka 30 v. sitten olinkin hieman nuorempi kuin nyt. Sen jälkeen on tullut harrastettua matkapurjehdusta yli 80000 mpk, pääosin veneillä joissa on ollut "oikeat purjeet". Vaihto rauhallisempaan, rullaisolla varustettuun veneeseen tuli ajankohtaiseksi 7 käsileikkauksen jälkeen, joiden seurauksena olen 50% invalidi, joka edelleen haluaa pärjätä yksin veneessä, vaikka kädet kestävät huonosti köysien repimistä.
Venelehden testissä on paljon asiavirheitä, tässä muutama:
-vesitankit, minulla oli 400 l vettä täysissä tankeissä
-Saaressa on syvä pilssi
-keulassa on 2 vaatekaappia
-veneitä ei punnittu (veneeni punnittu kerran matkavarusteissa, paino hieman yli 10 tn)
-melua ei mitattu (tiedot jostakin toisesta veneestä)
-layoutkuva esittää jotakin toista venettä
-muita sähkövinssejä kuin Furlex ja ankkurivinssi veneessäni ei ole
Saarella ja sen cruising-purjeilla oli testihetkellä purjehdittu n. 8000 mailia. - mainittiinko staagi?
semantiikkaa kirjoitti:
Varmaan purjeen vaihtamisella tarkoitetaan samaa mitä sinäkin teet, eli että genoa jää rullalle ja fokka rikataan välistaakiin. Minullakin on sama systeemi ja puhun silti keulapurjeen vaihtamisesta.
Onko tuo ymmärrettävissä niin, että välistaagi on vakiovaruste Saare 38:ssa?
- Venelehti huijasi?
nuukahtanut kirjoitti:
Hauskaa lukea näitä kirjoituksia, varsinkin kun nimitetään "vanhalla iällä purjehtimaan opetelleeksi nuukahtaneeksi papparaiseksi". Pitää tietysti paikkaansa, vaikka 30 v. sitten olinkin hieman nuorempi kuin nyt. Sen jälkeen on tullut harrastettua matkapurjehdusta yli 80000 mpk, pääosin veneillä joissa on ollut "oikeat purjeet". Vaihto rauhallisempaan, rullaisolla varustettuun veneeseen tuli ajankohtaiseksi 7 käsileikkauksen jälkeen, joiden seurauksena olen 50% invalidi, joka edelleen haluaa pärjätä yksin veneessä, vaikka kädet kestävät huonosti köysien repimistä.
Venelehden testissä on paljon asiavirheitä, tässä muutama:
-vesitankit, minulla oli 400 l vettä täysissä tankeissä
-Saaressa on syvä pilssi
-keulassa on 2 vaatekaappia
-veneitä ei punnittu (veneeni punnittu kerran matkavarusteissa, paino hieman yli 10 tn)
-melua ei mitattu (tiedot jostakin toisesta veneestä)
-layoutkuva esittää jotakin toista venettä
-muita sähkövinssejä kuin Furlex ja ankkurivinssi veneessäni ei ole
Saarella ja sen cruising-purjeilla oli testihetkellä purjehdittu n. 8000 mailia.Antamasi selvityksen jälkeen tuntuu yhä merkillisemmältä, että lehti esitti veneen painot esitietoina sekä toiset painot testiarvoinaan. Ei tunnu rehelliseltä ilmoittaa testi- ja mittausarvoja, joita ei ole lainkaan mitattu! Sama huijaus oli siis melun mittaustuloksissa, jotka eivät perustuneetkaan Venelehden tekemiin mittauksiin.
- tumpelotumppi
Venelehti huijasi? kirjoitti:
Antamasi selvityksen jälkeen tuntuu yhä merkillisemmältä, että lehti esitti veneen painot esitietoina sekä toiset painot testiarvoinaan. Ei tunnu rehelliseltä ilmoittaa testi- ja mittausarvoja, joita ei ole lainkaan mitattu! Sama huijaus oli siis melun mittaustuloksissa, jotka eivät perustuneetkaan Venelehden tekemiin mittauksiin.
Tuntuu hieman ihmeelliseltä jos venelehti antoi näin epämääräisiä tietoja Saare veneestä. Oliko se vahinko vai tarkoitus? Olisi ihan asiallista että lehti itse ottaisi tähän myös kantaa. muuten lehden maine kyllä kärsii lisää
- erilaisuutta on
purjeenvaihto kirjoitti:
En tainnut sanoa, että testi olisi ollut mitenkään tyhjentävä, enkä varsinkaan, ettei parempaa dataa voisi esittää. Johan vertailussa nopein vene kovassa tuulessa on se, jossa purjeala on olematon. Noista syistä en ole koskaan enempää kuin vilkaissut niitä tuloksia. Luotettavat polaarit saa ORCi-mittakirjoista, suunnittelijoiden polaarit sisältävät aina toiveajattelua sekä tyhjän veneen optimipurjeilla.
Siitä huolimatta purjehtimalla saatu ero oli hyvinkin todellinen, olkoonkin, että edusti vain tiettyjä olosuhteita. Meripunkan testausta varten ei ole tarvetta mennä sellaista todella vaativiin olosuhteisiin, jotain asiasta tietävä pystyy toimivuuden näkemään päältäkin. Ja kyllä, erityisesti matkaveneen hellan edessä oleva suojatanko on tärkeä. Epäilisin muitakin asioita veneessä olevan rempallaan pidempien legien purjehduksessa, jos sitä tankoa ei ole. Pidempi legi on jo pitkän päivän mittainen tässä tapauksessa.
Useampikin tuntemani vaihtaa rullagenuan pienempään rannassa ennen lähtöä kovempituuliselle matkalle. Itse en niin tee, koska ei ole sitä rullaakaan."Useampikin tuntemani vaihtaa rullagenuan pienempään rannassa ennen lähtöä kovempituuliselle matkalle".
Ainakaan minä en kuulu noihin, vaikka teen "kovempituulisia matkoja". Hyvin harvoin "kovempi" tuuli kestää edes Itämeren ylitykseen tarvittavaa aikaa. Mieluummin rullaan keulapurjeen tarvittaessa pienemmäksi ja avaan sitä, kun tuuli taas heikkenee. Jos sääennusteen mukaan on odotettavissa kovatuulinen matalapaine ennen perille saapumista, laitan jo lähtiessa myrskyfokan nostovalmiiksi välistaagiin. Jos jo tuulee kovaa, pysyn satamassa. Joskus harvoin olen laittanut myös trysailin nostovalmiiksi omaan mastokiskoonsa. Sekin on tarpeellinen matkapurren varuste, jos tehdään matkoja kovatuulisille merialueille. Itämerellä se ei ole tarpeellinen.
Omassa veneessäni ei ole suojatankoa hellan edessä, vaikka vene on suunniteltu ja rakennettu nimenomaan valtameripurjehduksia varten. Pentteri voidaan rakentaa niinkin, ettei suojatanko ole erityisen tarpeellinen. Vaikka tanko puuttuu, mikään ei silti ole "rempallaan". Itse en ole pitänyt yhden vrk:n legiä "pidempänä leginä". Kaikki on suhteellista. Tähän asti pisimmät legini ovat olleet n. kolmen viikon mittaisia (2700-3000 nm). Eri veneillä pitkiä avomerireissuja tehneenä olen sitä mieltä, että meripunkkien toteutuksissa on suuria eroja. Parhaiten meripunkan toimivuuden havaitsee vasta, kun nukkuu punkassa ja meri käy korkeana. Punkka ei saa olla niin leveä, että siinä mahtuu heittelehtimään. Kiinteälaitaisessa nukkuu mukavammin kuin kangaslaitaisessa, ellei punkassa ole kallistusmahdollisuutta. Peräpunkassa on yleensä liikaa meteliä, keulapunkassa ei pysty nukkumaan, salongin yläpunkasta on vaikea kiipeillä veneen ryskiessä jne. - huono lehdelle
tumpelotumppi kirjoitti:
Tuntuu hieman ihmeelliseltä jos venelehti antoi näin epämääräisiä tietoja Saare veneestä. Oliko se vahinko vai tarkoitus? Olisi ihan asiallista että lehti itse ottaisi tähän myös kantaa. muuten lehden maine kyllä kärsii lisää
Pikkuvilppien paljastuminen kyllä panee ajattelemaan ovatko kaikki muidenkin veneiden mittaukset ja testitulokset olleet jostain muualta kopioituja eikä itse mitattuja.
- Magister
nuukahtanut kirjoitti:
Hauskaa lukea näitä kirjoituksia, varsinkin kun nimitetään "vanhalla iällä purjehtimaan opetelleeksi nuukahtaneeksi papparaiseksi". Pitää tietysti paikkaansa, vaikka 30 v. sitten olinkin hieman nuorempi kuin nyt. Sen jälkeen on tullut harrastettua matkapurjehdusta yli 80000 mpk, pääosin veneillä joissa on ollut "oikeat purjeet". Vaihto rauhallisempaan, rullaisolla varustettuun veneeseen tuli ajankohtaiseksi 7 käsileikkauksen jälkeen, joiden seurauksena olen 50% invalidi, joka edelleen haluaa pärjätä yksin veneessä, vaikka kädet kestävät huonosti köysien repimistä.
Venelehden testissä on paljon asiavirheitä, tässä muutama:
-vesitankit, minulla oli 400 l vettä täysissä tankeissä
-Saaressa on syvä pilssi
-keulassa on 2 vaatekaappia
-veneitä ei punnittu (veneeni punnittu kerran matkavarusteissa, paino hieman yli 10 tn)
-melua ei mitattu (tiedot jostakin toisesta veneestä)
-layoutkuva esittää jotakin toista venettä
-muita sähkövinssejä kuin Furlex ja ankkurivinssi veneessäni ei ole
Saarella ja sen cruising-purjeilla oli testihetkellä purjehdittu n. 8000 mailia.Yllä olevan perusteella Venelehti näyttää tekevän vertailunsa konttorissa leikkaa ja liimaa periaatteella, vailla mitään moraalia!
Toisaalta 80000 merimailia 32 vuodessa on myöskin bullshittä, siis käytännössä joka toinen päivä 40 mailia joka vuosi 4 kuukauden ajan! - gaussin käyrä
Magister kirjoitti:
Yllä olevan perusteella Venelehti näyttää tekevän vertailunsa konttorissa leikkaa ja liimaa periaatteella, vailla mitään moraalia!
Toisaalta 80000 merimailia 32 vuodessa on myöskin bullshittä, siis käytännössä joka toinen päivä 40 mailia joka vuosi 4 kuukauden ajan!"Magister" osui viestinsä alkuosassa oikeaan.
Jälkiosa oli todellakin bullshittiä!
Ymmärrän kyllä, että "Magister" itse ja ehkä joku muukin saattaa kokea purjehtimisen niin rasittavaksi, että 40 mailin päiväurakka uuvuttaa ja seuraava päivä meneekin sitten toipumiseen.
Joukossamme on kuitenkin paljon niitä, jotka eivät pidä 40 mailin jälkeen lepopäivää. Ja niitäkin, jotka vetäisevät 2-3 kertaa enemmän maileja vuorokaudessa eivätkä siltikään tarvitse seuraavaa vuorokautta purjehdusvapaaksi.
Hurjimmat lähtevät seilaamaan vaikkapa 3-4 vuodeksi ja tulevat takaisin kotivesille vasta 40.000 mailin tai 40.000 mailin jälkeen. Gaussin käyrän ääripäässä ovat vielä ne, jotka 10-16 vuodessa ovat purjehtineet maailmalla >100.000 mailia ennenkuin ovat siirtyneet tavallisiin kesäkuukausien seilaamisiin.
Itse en pidä mitenkään ihmeellisenä, jos jollekin on 32 vuodessa kertynyt 80.000 mpk. Se ei vielä edusta ääripäätä. Toisessa ääripäässä on se joukko, joka ei vielä ole päässyt edes 32 vuoden ikään ja vasta aloittelee harrastusta purjehdusmailien jäädessä alle 500:aan/4kk. - Magister
gaussin käyrä kirjoitti:
"Magister" osui viestinsä alkuosassa oikeaan.
Jälkiosa oli todellakin bullshittiä!
Ymmärrän kyllä, että "Magister" itse ja ehkä joku muukin saattaa kokea purjehtimisen niin rasittavaksi, että 40 mailin päiväurakka uuvuttaa ja seuraava päivä meneekin sitten toipumiseen.
Joukossamme on kuitenkin paljon niitä, jotka eivät pidä 40 mailin jälkeen lepopäivää. Ja niitäkin, jotka vetäisevät 2-3 kertaa enemmän maileja vuorokaudessa eivätkä siltikään tarvitse seuraavaa vuorokautta purjehdusvapaaksi.
Hurjimmat lähtevät seilaamaan vaikkapa 3-4 vuodeksi ja tulevat takaisin kotivesille vasta 40.000 mailin tai 40.000 mailin jälkeen. Gaussin käyrän ääripäässä ovat vielä ne, jotka 10-16 vuodessa ovat purjehtineet maailmalla >100.000 mailia ennenkuin ovat siirtyneet tavallisiin kesäkuukausien seilaamisiin.
Itse en pidä mitenkään ihmeellisenä, jos jollekin on 32 vuodessa kertynyt 80.000 mpk. Se ei vielä edusta ääripäätä. Toisessa ääripäässä on se joukko, joka ei vielä ole päässyt edes 32 vuoden ikään ja vasta aloittelee harrastusta purjehdusmailien jäädessä alle 500:aan/4kk.Ja sitten heräsit!
2500 mailia kesässä tarkoittaa käytännössä Lontooseen ja takaisin!
Et älä juikki älä uhomaan, tiedän mistä puhun. - seppomartti
Magister kirjoitti:
Ja sitten heräsit!
2500 mailia kesässä tarkoittaa käytännössä Lontooseen ja takaisin!
Et älä juikki älä uhomaan, tiedän mistä puhun.Olen viime vuodet purjehtinut lähes 10 000 mailia per vuosi ja ollut vielä töissäkin, vaikka se harrastuksia häiritsee. Miten on vaikea ymmärtää 80 000 ja 32 v.?
- Matkaa tekevä
Magister kirjoitti:
Ja sitten heräsit!
2500 mailia kesässä tarkoittaa käytännössä Lontooseen ja takaisin!
Et älä juikki älä uhomaan, tiedän mistä puhun.Ei tuossa mitään ihmellistä ole. Lomalla pidempi reissu n. 1500M ja kaikki viikonloput jäiden lähdöstä lokakuulle, niin aika vaikeaa on päästä kovin paljon alle 2500 M:n. Nyt varmaan kärppänä lasket paljonko 1500M kesälomalla tekee per päivä, älä vaivaudu, nämä reissut sisältää pidempiä legejä.
- Jack S
Matkaa tekevä kirjoitti:
Ei tuossa mitään ihmellistä ole. Lomalla pidempi reissu n. 1500M ja kaikki viikonloput jäiden lähdöstä lokakuulle, niin aika vaikeaa on päästä kovin paljon alle 2500 M:n. Nyt varmaan kärppänä lasket paljonko 1500M kesälomalla tekee per päivä, älä vaivaudu, nämä reissut sisältää pidempiä legejä.
Vietätte täällä aikanne, ette merellä!
Tavallisi Satusetiä Jack S kirjoitti:
Vietätte täällä aikanne, ette merellä!
Tavallisi SatusetiäLuuletko ettei mereltä voi olla yhteydessä tänne?
- BavaVsXjanopeempi
huono lehdelle kirjoitti:
Pikkuvilppien paljastuminen kyllä panee ajattelemaan ovatko kaikki muidenkin veneiden mittaukset ja testitulokset olleet jostain muualta kopioituja eikä itse mitattuja.
Suurinta, suorastaan naurettavaa soopaa on Vene-lehden suorituskykyennuste taulukot. Aivan uskomatonta roskaa ja lukijan aliarvostamista.
- Kokemus69
Heh.
Venelehtiien vertailut ovat tehty niille jotka ovat ostamassa ensimmäistä venettään.
Unelmia kokemattomille, kyvyttömille ja köyhille.
Meille muille joilla jo on vuosien kokemus purjeveneilystä on selvää että venelehdet (ja aikakausilehdet yleensä) on vain kevyttä viihdettä joiden pääasiallinen tarkoitus on tienata rahaa myymällä lehtiä.
Monella lehdellä on muuten taipumus tarjoilla tietoa tipoittain. Näin saadan ehkä seuraavakin lehti myytyä, tai sitten ei.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .1256660Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/15256631624184Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen513399Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi
Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi4902974Purra hermostui A-studiossa
Purra huusi ja tärisi A-studiossa 21.11.-24. Ei kykene asialliseen keskusteluun.2851960Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde351639- 891479
Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena
Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja151469Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että1741419Ensitreffit Hai rehellisenä - Tämä intiimiyden muoto puuttui suhteesta Annan kanssa: "Meillä ei..."
Hai ja Anna eivät jatkaneet avioliittoaan Ensitreffit-sarjassa. Olisiko mielestäsi tällä parilla ollut mahdollisuus aito151386