Vittu tätä maailman menoa.
Heikot jäävät "vahvojen" jalkoihin kuin eläisimme kivikaudella. Kouluissa ja työelämässä selviää parhaiten jos on täysi narsisti. Jos tunnet oikeat henkilöt, sanot oikeat sanat, mielistelet oikein ja jyräät heikommat niin pärjäät.
Parisuhteissa pärjää jos on "paha poika" joka välittää vain itsestään. Mukavat ihmiset eivät pärjää koska vastakkainen sukupuoli haluaa sen kusipään joka välittää vain itsestään. Kivat ja mulavat miehet ovat naisille pelkkiä kavereita. Mikä logiikka on että naisille kelpaa vain se väkivaltainen pettäjä?
Valtiot sotivat sieluttoman materian takia. Jos jollain on öljyä niin johan on pommitukset käynnissä ja viattomat kuolevat rahan takia. Onko jollain vitun suurvallalla muka oikeus päättää muiden elämästä jonkun öljyn tai maapläntin takia?
Sairasta. Täysin sairasta... Mutta langan tarkoitus ei ole vain kritisoida sairasta maailmaa jossa elämme. Tämä lanka on viimeinen jonka tulen tekemään. Kyllä. Aion tappaa itseni. Elämäni on aina ollut kauheaa paskaa. Kerron syyn elämäni paskuuteen näin pääpiirtein.
Minä synnyin ja satuin olemaan erilainen. En osannut keskittyä, mielikuvitukseni oli liian vilkas kuten minäkin ja en tajunnut että tämä kaikki ei ole okei.
Näistä johtuen olin kiusattu. Kaikki mitä sanoin aiheutti naurua muissa oppilaissa. Lopulta en enää halunnut puhua mitään koska en halunnut kuunnella muiden naurua.
En oikeastaan tehnyt muuta kun istuin ja söin. Tämän johdosta lihosin ja yläasteen kusipäät saivat syyn haukkua myös läskiksi.
Se sattui. Laihdutin oikein kunnolla ja päädyin sairaalaankin. Olin anoreksiaa sairastava luuseri ja sain kuulla siitäkin.
Terapiahelvetti alkoi ja sain kuulla kiusaajilta myös laihtumisestani.
Olin aivan paskana. Join isäni viinoja koska se helpotti oloani hetkellisesti mutta aamulla raahauduin kouluun kärsimään kiusaamisesta.
Yläasteen jälkeen kävin ammattikoulua parillakin linjalla mutta kiusaamisen kehittämä ujous ja laihuuden aiheuttama häpeä eristivät minut muista. Lopulta päädyin aina kiusatuksi. Ihmiset eivät vain hyväksy erilaisuutta.
Lopulta olin 18 ja luovutin. Istuin vain koneella ja masennuin. Pari kertaa uskaltauduin baariin ja tutustuin muutamaan ihmiseen. Olimme jonkin aikaa kavereita ja tutustuin yhteen tytyynkin.
Meillä oli pientä säätöä tytyn kanssa kunnes hän ilmoitti että hän haluaa olla jonkun toisen kanssa. "Joku toinen" oli tämän uuden kaveriporukkani pelimiesalfa.
Masennuin vitusti mutta roikuin silti uusien kavereiden kanssa.
Tämäkin onni loppui siihen että porukka ilmoitti suoraa että kukasn ei vaan jaksa minua.
Tuo iski syvälle ja päädyin muuttamaan pois. Muutin yksiöön toiselle paikkakunnalle ja yritin tosissani tutustua ihmisiin mutta en vain saanut mitään kunnon keskustelua aikaiseksi kenenkään kanssa.
Lopulta syrjäydyin. Töitä ei herunut, kavereita ei ollut eikä tullut ja elämä potki päähän. Yritin opiskellakkin mutta kaikki vain ahdisti ja/tai muistutti kiusaamisesta.
Vietin päiviä, viikkoja ja kuukausia yksin asunnossani. Ryyppäsin ja istuin koneella. Masennuin niin pahasti että peseytyminenkin oli ylitsepääsemätöntä.
Pari vaihetta oli joissa otin itseäni niskasta ja etsin naisia netistä. Kävin jopa muutamilla treffeillä mutta homma kusi aina burgerointiini ja siihen että tytyjä ei kiinnostanut.
Lopulta vuodet vierivät vain kotona. Hikkyynnyin niin vitusti ja saatoin olla päiviä syömättä koska en vain pystynyt nousemaan sängystä ja menemään kauppaan. Mikään ei vain kiinnostanut.
Nykyään on vielä pahemmin. Olen 24 vuotias luuseri joka ryyppää sossurahat sitä mukaa kun ne tulevat, pelkää ihmisiä, pelkää julkisia paikkoja ja vihaa itseään.
Saatan edelleen jättää kaupoareissut tai syömiset väliin koska välillä en vain pysty tekemään muuta kun makaamaan 12h sängyssä ja itkemään.
Elämä on pelkkää paskaa, maailma on epäreilu paikka ja en vain kestä. Tämä on viimeinen lanka jonka teen ylilaudalle. Tämä on viimeinen asia minkä teen.
Te olette aina olleet ainut lohtuni. Ylilauta on tuntunut aina hyvältä paikalta.
Sen takia kirjoitan viimeisen viestini tänne. Vastailen viesteihin ja lueskelen vastauksia mutta jos ja kun tämä lanka kuolee/täyttyy niin lopetan kärsimykseni. Päästän itseni tuskistani. Kiitos kaikille jotka lukevat tämän. Arvostan teitä!
Heikot jäävät "vahvojen" jalkoihin kuin eläisimme kivikaudella. Kouluissa ja työelämässä selviää parhaiten jos on täysi narsisti. Jos tunnet oikeat henkilöt, sanot oikeat sanat, mielistelet oikein ja jyräät heikommat niin pärjäät.
Parisuhteissa pärjää jos on "paha poika" joka välittää vain itsestään. Mukavat ihmiset eivät pärjää koska vastakkainen sukupuoli haluaa sen kusipään joka välittää vain itsestään. Kivat ja mulavat miehet ovat naisille pelkkiä kavereita. Mikä logiikka on että naisille kelpaa vain se väkivaltainen pettäjä?
Valtiot sotivat sieluttoman materian takia. Jos jollain on öljyä niin johan on pommitukset käynnissä ja viattomat kuolevat rahan takia. Onko jollain vitun suurvallalla muka oikeus päättää muiden elämästä jonkun öljyn tai maapläntin takia?
Sairasta. Täysin sairasta... Mutta langan tarkoitus ei ole vain kritisoida sairasta maailmaa jossa elämme. Tämä lanka on viimeinen jonka tulen tekemään. Kyllä. Aion tappaa itseni. Elämäni on aina ollut kauheaa paskaa. Kerron syyn elämäni paskuuteen näin pääpiirtein.
Minä synnyin ja satuin olemaan erilainen. En osannut keskittyä, mielikuvitukseni oli liian vilkas kuten minäkin ja en tajunnut että tämä kaikki ei ole okei.
Näistä johtuen olin kiusattu. Kaikki mitä sanoin aiheutti naurua muissa oppilaissa. Lopulta en enää halunnut puhua mitään koska en halunnut kuunnella muiden naurua.
En oikeastaan tehnyt muuta kun istuin ja söin. Tämän johdosta lihosin ja yläasteen kusipäät saivat syyn haukkua myös läskiksi.
Se sattui. Laihdutin oikein kunnolla ja päädyin sairaalaankin. Olin anoreksiaa sairastava luuseri ja sain kuulla siitäkin.
Terapiahelvetti alkoi ja sain kuulla kiusaajilta myös laihtumisestani.
Olin aivan paskana. Join isäni viinoja koska se helpotti oloani hetkellisesti mutta aamulla raahauduin kouluun kärsimään kiusaamisesta.
Yläasteen jälkeen kävin ammattikoulua parillakin linjalla mutta kiusaamisen kehittämä ujous ja laihuuden aiheuttama häpeä eristivät minut muista. Lopulta päädyin aina kiusatuksi. Ihmiset eivät vain hyväksy erilaisuutta.
Lopulta olin 18 ja luovutin. Istuin vain koneella ja masennuin. Pari kertaa uskaltauduin baariin ja tutustuin muutamaan ihmiseen. Olimme jonkin aikaa kavereita ja tutustuin yhteen tytyynkin.
Meillä oli pientä säätöä tytyn kanssa kunnes hän ilmoitti että hän haluaa olla jonkun toisen kanssa. "Joku toinen" oli tämän uuden kaveriporukkani pelimiesalfa.
Masennuin vitusti mutta roikuin silti uusien kavereiden kanssa.
Tämäkin onni loppui siihen että porukka ilmoitti suoraa että kukasn ei vaan jaksa minua.
Tuo iski syvälle ja päädyin muuttamaan pois. Muutin yksiöön toiselle paikkakunnalle ja yritin tosissani tutustua ihmisiin mutta en vain saanut mitään kunnon keskustelua aikaiseksi kenenkään kanssa.
Lopulta syrjäydyin. Töitä ei herunut, kavereita ei ollut eikä tullut ja elämä potki päähän. Yritin opiskellakkin mutta kaikki vain ahdisti ja/tai muistutti kiusaamisesta.
Vietin päiviä, viikkoja ja kuukausia yksin asunnossani. Ryyppäsin ja istuin koneella. Masennuin niin pahasti että peseytyminenkin oli ylitsepääsemätöntä.
Pari vaihetta oli joissa otin itseäni niskasta ja etsin naisia netistä. Kävin jopa muutamilla treffeillä mutta homma kusi aina burgerointiini ja siihen että tytyjä ei kiinnostanut.
Lopulta vuodet vierivät vain kotona. Hikkyynnyin niin vitusti ja saatoin olla päiviä syömättä koska en vain pystynyt nousemaan sängystä ja menemään kauppaan. Mikään ei vain kiinnostanut.
Nykyään on vielä pahemmin. Olen 24 vuotias luuseri joka ryyppää sossurahat sitä mukaa kun ne tulevat, pelkää ihmisiä, pelkää julkisia paikkoja ja vihaa itseään.
Saatan edelleen jättää kaupoareissut tai syömiset väliin koska välillä en vain pysty tekemään muuta kun makaamaan 12h sängyssä ja itkemään.
Elämä on pelkkää paskaa, maailma on epäreilu paikka ja en vain kestä. Tämä on viimeinen lanka jonka teen ylilaudalle. Tämä on viimeinen asia minkä teen.
Te olette aina olleet ainut lohtuni. Ylilauta on tuntunut aina hyvältä paikalta.
Sen takia kirjoitan viimeisen viestini tänne. Vastailen viesteihin ja lueskelen vastauksia mutta jos ja kun tämä lanka kuolee/täyttyy niin lopetan kärsimykseni. Päästän itseni tuskistani. Kiitos kaikille jotka lukevat tämän. Arvostan teitä!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Teksti on kopioitu. Eeihän nyt kukaan palstan vakiokalustosta kykenisi näin pitkää hengentuotosta omatoimisesti kirjoittamaan...
Hoida tautis, kopsaa uus juttu,tee jojo.