Tunnustus miehelle menneisyyteen

Ikkremimin kirjoitti:

Nolona myönnän, että ajattelen sinua edelleen joka päivä xx vuoden jälkeen. Suhteemme silloin olisi ollut mahdoton yhtälö, ja tänä päivänä suoranaista utopiaa. En tiedä mitä tapahtui. Ihastuin ja jäin koukkuun siihen tunteeseen. En tiedä sinusta ja tunteistasi enkä edes sitä uskalla arvailla. Jään loppuelämäkseni ihmettelemään mm. sitä, että oma nykyinen kumppanini muistuttaa kai hiukan sinua ja sinunkin kai hiukan minua ja muita kummallisia yhteensattumia. On vain joskus piinallista, ettei ole varsinaisesti mitään syytä ottaa yhteyttä ja kysyä sinun puoltasi asiasta, sillä emmehän koskaan tunteneet toisiamme. Ja sinulla tuskin myöskään ja voihan olla tosiaan, ettet edes muista minua. Joten minulle siis jää vain tällainen "törkyfoorumi", jonka paras puoli on se, ettei näistä viesteistä kukaan ota selvää ja viestejä pukkaa siihen tahtiin, että ensi viikolla tämäkin on jo muinaishistoriaa. Enkä usko sinun täällä käyvän. Mutta voinpahan jonnekin todeta, että sinä määritit naiseuttani silloin ja määrität sitä tavallaan edelleen, hyvässä ja pahassa. Aika surullista, mutta minulle totisinta totta.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä