Olen tällä hetkellä varasijalla 5 (alunperin 12) Vaasan ammattikorkeakouluun opiskelemaan tietojenkäsittelyä. En usko pääseväni sisään. Olen kuitenkin valmis menemään mukaan jos pääsen vaikka opinnot olisivat alkaneet, ihan sama kuinka myöhään.
Sitä ajattelin kysyä, että kuinka myöhään porukka on päässyt sisään? Siis mennyt. Osa lopettaa opintonsa heti alussa syystä tai toisesta. Tai ylipäätänsä kuinka realistiset mahikset on pääsä sisään kyseiseltä varasijalta näin myöhään? Olen soittanut 3 kertaa toimistolle. Vaikuttaako aktiivisuus jotenkin mahdollisuuksiin päästä sisään? Onko mahdollista että koulu lisää paikkojen määrää vielä jos henkilö X on hyvin kkiinnostunut opinnoista?
Kiitos jos joku jaksaa vastata.
Sitä ajattelin kysyä, että kuinka myöhään porukka on päässyt sisään? Siis mennyt. Osa lopettaa opintonsa heti alussa syystä tai toisesta. Tai ylipäätänsä kuinka realistiset mahikset on pääsä sisään kyseiseltä varasijalta näin myöhään? Olen soittanut 3 kertaa toimistolle. Vaikuttaako aktiivisuus jotenkin mahdollisuuksiin päästä sisään? Onko mahdollista että koulu lisää paikkojen määrää vielä jos henkilö X on hyvin kkiinnostunut opinnoista?
Kiitos jos joku jaksaa vastata.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Olen joskus, kun oli pakko hakea kouluihin jotta sai työkkäristä rahaa, päässyt amk:n tosi kaukaiselta varasijalta (tyyliin varasija 30). Silloin soittelivat n. viikko ennen koulun alkua ja kyselivät, että olisinko halukas tulemaan kouluun jos he vielä muutaman sinne ottaisivat.
Käsitin, että heillä oli ollut joku kokous, jossa he olivat päättäneet, että moneltako varasijalta porukkaa vielä otetaan sisään ja olin sitten ollut siinä rajoilla, että ottavatko vielä vai eivät. Joten kyllähän se, että olet ollut aktiivinen ja näyttänyt että oikeasti haluaisit kouluun, saattaa hyvinkin vaikuttaa siihen, että vielä sinne pääsisit.
Yleensä kai ne jotka aloittavat koulun myöhemmin, ovat niitä jotka tulevat lisä-ja täydennyshakujen kautta. Mutta tuosta omasta tilanteesta on jo useampi vuosi aikaa, joten systeemit ovat voineet tietysti myös muuttua.
Koulu voi ottaa opiskelijoita enemmän kuin mihin ministeriö on myöntänyt rahoitusta, jos ryhmään mahtuu mukaan ja luokassa riittää tilaa ja koneita. Koulu ei saa rahoitusta ylimääräisistä opiskelijoista. Usein otetaan muutama ylimääräinen, jos se on mahdollista, koska sillä tavalla saadaan enemmän valmistuneita. Osa rahoituksesta tulee valmistuneiden opiskelijoiden mukaan. Keskeyttäneitä on aina ja heistä jää valmistumisrahat saamatta.
Ketään ei valita pelkän innostuksen vuoksi, vaikka motivaatio on hyvä juttu. Koululle voi soittaa aina jos on asiaa, mutta innokas soittelu ei ratkaise valintaa. Yleensä myös pääsykoepisteet vaikuttavat siihen että montako kutsutaan ylipaikoille. Jos koe meni heikosti, ei kannata kutsua, koska todennäköisesti heikosti menestyneet hakijat eivät menesty opinnoissakaan ja keskeyttävät, mikä on harmillista sekä koulun että opiskelijan kannalta. Mutta jos on jouduttu jättämään jonoon monta hyvää opiskelijaa niin tottahan heidät pyritään ottamaan jos se on mahdollista.
Aina ei voi ottaa ollenkaan ylimääräisiä hakijoita jos ryhmään on tulossa useampi edellisvuonna valittu, jotka ovat ilmoittautunert ensimmäisen vuoden ajaksi poissaoleviksi. Esimerkiksi armeijan takia moni aloittaa opinnot vasta seuraavana vuonna.
Ei siis voi tietää pääsetkö vai etkö. Joka tapauksessa pääsemisesi on niin pienestä kiinni, että jos et pääse niin ala opiskella k.o. koulutuksen avoimella polulla. Avoimen polun opiskelijat integroidaan alkavaan ryhmään. Jos paikka vapautuu kesken vuoden, olet opiskellut samat asiat kuin muutkin ja ryhmä on jo valmiiksi tuttu.