Tälläkin hetkellä kaipaan niin, että jopa itken... Se mitä sanoit...minun pitää vain yrittää pitää se mielessä ja tajuta sen perusteella, ettei mitään tunteita ole koskaan ollutkaan. En vain ymmärrä, miksi voin itse tuntea näin. Näin paljon. Mikä tarkoitus tällä on? Ja tällä kivulla...haluaisin nähdä sinut siinä taas, edessäni. Haluaisin tulla ja nähdä, mutta se vaan todennäköisesti sattuisi minuun.
Päästäisin irti, mutten pysty
suolaista
4227
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ihan samat tuntemukset täällä.
Mitä sanoi?
Ihan samanlaista, kuin mulla. Välillä pidän itseni kiireisenä, kun ah i s t a a nämä tunteet. Mutta en saa niitä pyyhittyä pois ja illan hiljaisina hetkinä kova kaipaus rämähtää voimalla päälle. Tätä on kestänyt jo viime vuodesta lähtien. Elän jotenkin puolinaista elämää, pieni pää kun ei vaan kestä näin suurten tunteiden painetta. Ja älkää hyvät ihmiset vaan ehdottako mitään yhteydenottoa, aina se ei vaan käy.
Miksi? Onko vastapuoli varattu, vai mikä estää?