ns. toinen nainen ilman fyysistä kontaktia/seksiä. Hän saa minulta hivelyä itsetunnolleen, tunteen että tarvitsen häntä, haluan häntä. Minulle tämä on vastavuoroisesti limerenssisen suhteen loputtomia loppumaininkeja, joka koukuttaa edelleen ja samalla saa voimaan pahoin, koska näen nyt koko suhteen raadollisen paljaana ilman vaaleanpunaisia laseja.
Olen lähde
sinä palaat ja lähdet
12174
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
En nyt jaksanut avata tätä kirjoitusta teille niin että se vakuuttavan ko. miehen olevan narsisti. Hän on. Kiitos ja anteeksi
Miksi haluat toimia lähteenä? Etkö voisi sanoa että joko alatte seurustella tai ette ole enää missään tekemisissä keskenänne?
"Hän saa minulta hivelyä itsetunnolleen, tunteen että tarvitsen häntä, haluan häntä. "
"ns. toinen nainen ilman fyysistä kontaktia/seksiä. "
Miten tuollainen on mahdollista. Omassa limerenttisuhteessani olin todellakin vastuuntunnottomassa hullaantuneessa rakkaudessa, jossa en pystynyt itseäni kontrolloimaan...
Oma narsisti-psykopaattini nautti tilanteesta loppuun asti kuten minäkin. Seksittömyys vilahti jossain vaiheessa pelkästään teoreettisena mahdollisuutena mutta se haudattiin melkein välittömästi mahdottomana toteuttaa...
Koska mies ei halua, ja hän sanelee "suhteen" kaikki ehdot.
" joka koukuttaa edelleen ja samalla saa voimaan pahoin, koska näen nyt koko suhteen raadollisen paljaana ilman vaaleanpunaisia laseja. "
Miten suhde voi koukuttaa jos kerran näet sen raadollisen paljaana?
Itse en enää tahdo nähdä omaa narsisti-psykopaattiani, koska näen suhteen raadollisen paljaana ilman vaaleanpunaisia laseja. En pystyisi tarjoamaan hänelle enää mitään.
Tässä hyvää pohdintaa limerenssisestä suhteesta:
http://dissidentti.org/limerenssinpauloissa.html
http://dissidentti.org/limerenssinpauloissa.html
Pikaisesti lukaisin tuon linkin tässä aamukahvia juodessani, termi oli itselleni ihan outo, mutta äkkseltään mitä tuosta tuli mieleen liittyen tämän palstan kirjoituksiin, niin voisin ajatella joidenkin narsistien uhrien olevan tuollaisen juurkin "rakkauden" pauloissa...
Jos ja kun ajatellaan "oikean" rakastumisen tarkoittavan jotain tämänkaltaista...
"Rakastuminen on positiivinen elämys, jossa rakastumisen kohteesta vallitsee suhteellinen riippumattomuus. Se on kiintymystä, huolenpitoa, kunnioitusta. Rakastumisen syyt ovat tunnistettavissa ja seuraukset palvelevat yhteiskunnassa periytyneitä arvoja: rakastan tätä henkilöä, koska pidän hänen elämäntavastaan ja kunnioitan hänen ominaisuuksiaan. Hänen kanssaan voin toteuttaa asettamiani päämääriä."
Hyvää luettavaa/pohdittavaa esim. tämä kohta : "rakastan tätä henkilöä, koska pidän hänen elämäntavastaan ja kunnioitan hänen ominaisuuksiaan. Hänen kanssaan voin toteuttaa asettamiani päämääriä." niille uhreille, jotka täällä kertovat rakastavansa "sitä narsistiaan"
Kuin myös tämäkin kohta "tunteiden kiihtyminen, jos suhde LO:n on uhattu ja tunteiden latistuminen, mikäli limerenttien ajatusten toteutuminen mahdollistuu",
Jotenkin joissain tarinoissa tuntuu olevan tuollaistakin, suurinta rakkautta koetaan silloin kun suhde on jostain syystä tauolla ja sitten kun "se narsisti" tavataan niin sen jälkeen sitten ollaan tilanteessa, etten mä sitä niin paljon rakastakkaan...
Että tämmösiä ajatuksia ny äkkseltään tästä aiheesta...
Aivan varma narsisti on tuo koukuttaja. Rehellinen taatelin tallaaja panisi ja suhde perustuisi kaikkeen sellaiseen terveeseen, mutta tässä vain koukutetaan toista ja haetaan ihailua. Vaadi seksiä tai jätä se ellet nyt halua olla itsekin moisessa mukana.
Oma narsisti-psykopaattini alkoi myös jossain vaiheessa käyttäytyä niin, että tuli minun luokseni parhaisiin pukeutuneena vain kääntymään kun oli menossa p*nemaan muualle.
Tein tuosta lopun ja yksinkertaisesti ilmoitin hänelle viimein että se on se*siä tai ei tulla minun luokseni ollenkaan. Valitsi sitten se*sin.
Mutta parhaalla tahdollanikaan en voi sanoa, että olisin hänet tuossa vaiheessa nähnyt raadollisen paljaana ilman vaaleanpunaisia laseja...
Puhut rakkauden jälkimainingeista.. Ok.
Sen verran sanoisin, että olet tuossa näkemyksessäsi edellä omaa todellisuuttasi, ettäkö näkisit hänet ilman vaaleanpunaisia laseja. Sitten kun t o d e l l a näet hänet ilman vaaleanpunaisia laseja, hän ei saa sinulta enää mitään, etkä sinä ole koukuttunut.
Tämä asia on niin iso ja monitahoinen etten osaa kirjallisesti sitä tänne kuvailla. Kyllä minä näen nyt hänet, toki jokin saa aina välillä mut unohtamaan sen synkän puolen hänessä, varsinkin silloin kun ollaan yhteydessä.
Vakikirjoittajat tietävät tuon narsismin isouden ja monitahoisuuden.
Olin myös tuollaisessa vaiheessa aivan lopuksi oman narsisti-psykopaattini kanssa. Lopulta en hänessä enää nähnyt sitä hyvää juuri yhtään. Minusta hän oli tylsä seuralainen, niin liian ennustettava kaikin tavoin.
Koska arvostan itseäni, niin olen toteuttanut tavoitteeni ja jättänyt hänet. Minussa ei ole mitään niin huonoa, ettenkö ansaitsisi parempaa.
Voitko sinä sanoa itsestäsi, että ansaitset parempaa?