Työhuoneeni ikkunasta vilkaisessani, huomasin pienikokoisen varpusenpoikasen kuivattelevan itseään ihan omassa rauhassaan laatoituksella. Turvallisena se siinä istui suuren alppiruusupensaan suojassa, huomasi sitten kurkkijankin ja kipitti virkeänä kohti. Lienee onnistunut myöhäiskesän poikue ollut emoilla, kun saman ilmiön koin oravanpojan pienessä koossa hiljattain.
(Tässäpä tulikin puhelinsoitto ihotautilääkäriltä välillä. Okasolusyöpä oli tuo kasvain jonka hän poisti käsivarteni kasvaimesta, mutta hyvä uutinen oli, sen olevan paikallinen, eikä leviä. Hauskasti tuo "Ali Baba" sanoi kiireisenä, nyt voit sen unohtaa:D)
Kaikenlaiset tasa-arvoasiat tulivat katsellessa mieleeni, olosuhteista riippuvaisia meillä ihmisilläkin jo syntymä ajankohdasta vuodessa, missä maassa jne.
Tuo aamun hyvä uutinen laittaa keittämään kunnon kahvit, lämmitetyn kupillisen sijaan, moi nyt
(Tässäpä tulikin puhelinsoitto ihotautilääkäriltä välillä. Okasolusyöpä oli tuo kasvain jonka hän poisti käsivarteni kasvaimesta, mutta hyvä uutinen oli, sen olevan paikallinen, eikä leviä. Hauskasti tuo "Ali Baba" sanoi kiireisenä, nyt voit sen unohtaa:D)
Kaikenlaiset tasa-arvoasiat tulivat katsellessa mieleeni, olosuhteista riippuvaisia meillä ihmisilläkin jo syntymä ajankohdasta vuodessa, missä maassa jne.
Tuo aamun hyvä uutinen laittaa keittämään kunnon kahvit, lämmitetyn kupillisen sijaan, moi nyt
Vastaukset 6
Vanhimmat
Punarintaa en ole nähnyt pihalla sitten kevään. Siili tuli hörppäämään helteillä vettä nurmikolle laitetusta vesikiposta.
Varislinnut tarkistavat, olisiko mitään tänään tarjolla. Kun pihan kuivuus poistui sateidentultua, sammakko oli lontinut takas tontille.
Niin harmittaa, etten muistanut sille järjestää vilvoitusallasta kuumien ilmojen aikana. Se pitää visusti suojata sammakon vihollisilta.
Niin, yleensä sammakot haistavat veden läheisyyden melko kaukaa, pieneen kokoonsa nähden. Oli se uskomaton näky, kun mökillä pienestä altaasta kehittyneet sammakonpojat loikki nurmikon seassa suuntana joki, vai löysivätkö ojia matkan varrella, joita niitäkin oli syviä metsän reunan ja pellon välissä. Ihan piti varoa pelkillä laatoilla astua, mennessä pihakeinulle tai istumapaikan luo.
Osasi ne piiloituakin kivasti ja vikkelään, eihän ne muuten toki selviäisikään. Soma on seurata elämää ympärillään, kun kaupungeissakin ketut riemastuttavat aamu TVssä:D
On joku eläinfilmikin ollut joskus ketusta elättinä, ihan soma terhakka otus!
Nyt onkin keitto sopivasti valmistunut, heippa
Tulin hiljattain kotiin mustikkametsästä, tulin kun sade alkoin ilmoitella tulostaan, saalista n 1 l, tyhjää parempi sekin.
Ihmettelin parkkipaikalla harmaata myttyä, kun tulin autosta ulos se mytty olikin jänis, ehkä poikanen kun ei kiirettä pitänyt piiloon juostessaan.
Kun tulin sisälle oli tintti istumassa traakkipuussa, se kun on ollut kesän ulkona.
Minusta on hauskaa kun nuo linnut ovat ottaneet piuhapiirin omakseen.
Eilen istuskelin terassilla fasaani tuli kuin näyttämään uusia kasvavia pyrstösulkiaan, ei sitä varmaan mikään ollut hätyytellyt vaikka viikko sitten oli aika hurja näky.
Vettä sataa kaatamalla, tuulee voimakkaasti ja pitäis mennä tarkistamaan auton ikkuna laitonko sen kiinni vai jäikö rakoselle, turhaa en kiirehdi kastuu tietty vaan onhan se puhdasta vettä.
Etpä suurempaa ääntä tuosta kasvaimesta pitänyt. Seurasin kyllä, milloin saat vastauksen, mikä oli kyseessä. Onnittelut nyt sinulle, kun selvisi noinkin vaarattomaksi.
Leppoisastiottamiskykysi !! on ilmiömäisen lepposaa, mutta varmaan kuitenkin jännitit, et tehnyt siitä suurta numeroa ilmoittaessasi tännekin siitä.
Sinisirkulle piti terveiseni osua.!
Kiitos terveisistä, ei tässä niin suurta vaaraa ollut, olin jo netistä katsellut näitä ihotauteja, ja kuvina kun ne on, niin melanooman olin jo sulkenut pois. Tyvisolua veikkasin mielessäni, mutta tässä iässä on vähemmän vaaraa sairastua nopeasti leviäviin syöpiin yleensä. Mitä iäkkäämpi ihminen, jolla uusiutuu solutkin hitaammin kuin nuorena, niin samoin on syöpäsolujen laita. Siinä mielessä on jotain etuakin muissa syöpälajeissa.:D
Tuo okasolusyöpä kuuluu auringolle altistuneiden ikäihmisten ihotauteihin, eikä tee levitessäänkään kuin ihomuutoksia, ei siis mene sisäelimiin.
Auringossa ei saisi polttaa ihoaan, vaikk'en juuri palanut saaristossakaan, on siinä tuo pitkäaikainen vaikutus kuitenkin.
Tänä kesänähän tuo tuli, ja luulin sen olevan jonkin ötökänpiston, niin meni 2 kk ennen kuin päätin leikkauttaa sen. Sillähän siitä pääsin:)
PS. Minulle opetti äiti armas jo nuorena, ettei ole ikävystyttävämpää, kuin kuunnella toisten sairauksista pitkiä keskusteluja, hän kun viimeiset työvuotensa oli Suomen Erikoispukimossa, missä 40 naista istui ommellen ja ,,...keskustellen:D
Pitänee keittää iltapäiväkaffeet, jos sadesään pieni unisuus kaikkoais!