En olisi halunnut sellaista en sulle enkä mulle.
Tästä on
virtuaalivankila
20207
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Niin on. Ahdistaa nykyään ihan liikaa tän sivun avaaminen. Jaksan lukea vähemmän ja vähemmän, kirjoittaa en senkään vertaa. Toivon tämän loppuvan pikapuoliin. En enää aio tuhlata elämääni näin.
En minäkään! Tää koko "juttu" on niin epätodellinen, alusta lähtien.. tuntuu, että joku on koko ajan ohjaillut minua ja häntä kohtaamaan erinäisissä paikoissa... Olen tosiaan jo kyseenalaistanut oman realiteetin tajuni, mutta uskoisin vielä järjissäni olevan! x)
Sama täällä! Sillä erotuksella, etten enää edes kuvittele olevani järjissäni. Ihan ohjailtu olo ollut jo pitkään. En pidä siitä. Tahdon hänet omakseni tai vaihtoehtoiseesti unohtaa koko asian mahdollisimman pian.
Onkohan meistä tullut hulluja? ;D Kukaan ei uskoisi, jos kertoisin... Näin "hulluna" kiinnostaa kysyä, et tunnetko "hänet"?
Jos "meistä" on kyse, niin hulluja ollaan oltu molemmat alusta asti. Tunnen hänet ja läsnäolonsa jokaisella solullani jatkuvasti. Oikeassa elämässä en juurikaan tunne, mutta tiedän minkälainen hän on ajatuksiltaan, sisäiseltä maailmankuvaltaan. Se on osasyy sekoamiseen. Omalta kohdaltani toivon vain rauhaa syksyyn. Haluaisin selvittää, mutta sen alkusysäyksen on lähdettävä hänestä. Useasti olen unelmoinut siitä ja rukoillut sen puolesta (niin vähän kun rukoilun voimaan uskonkaan). Kivaa päivää sinulle, kuka sitten lienetkään :)
"alkusysäyksen on lähdettävä hänestä"
Miksi et voi itse ottaa härkää sarvista?
Olen sen jo muutamaan kertaan tehnyt ja siitä on seurannut perääntyminen. Nyt on hänen vuoronsa tehdä, jos on jotain tehdäkseen. Haluan tuntea itseni naiseksi, joka on pienen uskalluksen tai rohkean teon arvoinen - en naiseksi, joka joutuu juoksemaan perässä ja anelemaan selvitystä. Tiedän, että tämä vaivaa meitä kumpaakin. Ilmaisesti ei kuitenkaan riittävästi, sillä mitään ei tapahdu. En halua ajatella hänestä pahasti, mutta totuus on etten kohta jaksa ajatella enää ollenkaan. Haluan akitoida itseni vihan tielle, jotta saan rauhan. Sairas kuvio kaikenkaikkiaan ja todella kuluttava!!!
Jos olet jo muutamaan kertaan tehnyt, niin anna olla. Oot vaan paksukalloinen kun et usko.
Puhut asiaa. Olen ylpeä paksusta kallostani, mutta surullinen sen tuomasta tuskasta elämään. Lähden tästä kyynelehtimään tuskan pois ja korvaan hänet jollain kevyellä komistuksella. Opettelen vihaamaan sydämeni pohjasta. Olen täysin oikeutettu tähän. Auttaa tai ei, moi nyt.
Mullakin on paksu kallo, mutta en ole siitä kauhean ylpeä ja älyän itse luovuttaa tietyssä pisteessä.
Mutta älä opettele vihaamaan. Ei voi tuntea väkisin, mutta ei voi väkisin myöskään lakata tuntemasta. Älä väkisin vihaa, viha ei tuo elämääsi muuta kuin lisää vihaa.
Älä tule sanomaan milloin minulla on oikeus vihata ja milloin ei! Eikä se sitäpaitsi tapahdu väkisin, vaan hyvin helposti tässä tilanteessa. Kuulostat ylimieliseltä ja ylpeältä ihmiseltä. Asetat itsesti toisten yläpuolelle ja kuvittelet nimettömänä ventovieraalle huutelemalla tekeväsi suurenkin vaikutuksen "älylläsi". Pidä typeryydet jatkossa omana tietonasi, ketään ei kiinnosta lukea niitä täältä. Luojan kiitos en joudu tuntemaan sinua oikeassa elämässä. Säälittävä ihmisraukka. Äläkä vaivaa päätäsi enää vastaamalla tähän. En sitä ole tässä enää lukemassa. Vietä mahdollisimman paskainen ja yksinäinen päivä.
Sanoit opettelevasi vihaamaan sydämesi pohjasta - siitä olettamukseni väkisin vihaamisesta.
Vietä sinä parempi päivä.
Onpas mennyt ikäväksi... Ei minulta, paitsi ehkä pari viestiä alussa...
Vankilavaihe meni jo :)
avaimia lainata?
Saisin vapauden mennä ja tulla vankilaan, tai poistua silloin kun siltä tuntuu.
En mäkään vankilassa ole :). Vaikka ajatuksissani häneen palaan usein.
En ap enkä edelliset kirjoittajat. Pitäneen lähteä nyt..
Jos se oiskin niin helppoa, lainaaminen tai vaikka kopioiden teettäminen.
Mut niin se vaan on, että jokaisen on löydettävä itse ne avaimensa... samoin kuin ovet, jotka avata. Onnea etsintään :)!
Kopioita en edes kelpuuta, joten tie vapauteen oikealle ovelle on etsittävä.
Vuosia vaan jo ollut sisäisessä vankilassa, mutta jospa jonain päivänä se ovi poispääsyyn löytyy ;-).
Niin onkin virtuaalivankila josta ei malta pysyä pois, eikä olla arizonassa jossa teloitetaan vankeja... aika mukava vankila jos sieltä ei malta pysyä poissa :)
Monenlaisia vankiloita...
https://www.youtube.com/watch?v=h0G1Ucw5HDg