Elikkäs meidän perheeseen kuuluu: äiti,isä, 3 lasta 7,4ja 1 vuotias.
Meillä asustelee myös 5 vuotias sekarotuinen narttu.
Koiran kanssa ei ole ollut ikinä mitään ongelmaa, tuli jo pentuna meille.
On koooovin lapsirakas tapaus, aina siellä missä lapsetkin.
Lenkilläkin tervehtii ensin lapset jne.
Uskollinen, lempeä, iloinen, tottelevainen ja siis kovin lapsirakas on meidän koira.
No eräs ilta sukulaiseni tuli 2 vuotiaan lapsensa kanssa meille kylään(eivät olleet ennen käyneet) .
Lapset olivat tuttuun tapaansa touhuamassa lattialla ja koira oleili siellä myös.
Tämä tuttavan 2 vuotias istui lähellä koiraa ja ihan nätisti kokeili sen turkkia.
Yhtäkkiä huomasin koiran ilmeen muuttuvan ja sillä sekunnilla se näykkäisi lasta.
Ei siis purrut vihaisena vaan kuono täristen yritti mah. Varovasti näykätä.
Tämän jälkeen poistui omalle paikalleen.
Mitä tästä nyt pitäisi ajatella? En ymmärrrä yhtään mitä tapahtui, koira ei ole koskaan tehnyt mitään vastaavaa.
Yleensä jos koira tuntee olonsa epämukavaksi tai haluaa olla rauhassa niin se ymmärtää mennä omalle paikalleen, miksi nyt ei lähtenyt?
Tällä 2 vuotiaalla on myös downin syndrooma, tuskin vaikuttaa mihinkään mutta pakko löytää joku selitys.
Aistiko koira lapsessa jotain erilaista ja pelkäsi ehkä? Voiko olla mahdollista?
Ongelmaa paisuttelee nyt mieheni, joka säikähti tätä tilannetta.
Hänen mielestään koiraan ei voi enää luottaa ja sen pitäisi kuulemma olla enemmän ulkona pihalla. Ja lapset eivät kuulemma saa olla enää samalla tavalla koiran kanssa. Pelkää että koira käy kiinni!!
Mitä tässä nyt pitää tehdä?
Tekeekö yksi näykky koirasta vaarallisen jos ei ole ennen tehnyt vastaavaa?
Pitääkö minun nyt olla varpaillaan kun koira ja lapset ovat samassa tilassa?
Meillä asustelee myös 5 vuotias sekarotuinen narttu.
Koiran kanssa ei ole ollut ikinä mitään ongelmaa, tuli jo pentuna meille.
On koooovin lapsirakas tapaus, aina siellä missä lapsetkin.
Lenkilläkin tervehtii ensin lapset jne.
Uskollinen, lempeä, iloinen, tottelevainen ja siis kovin lapsirakas on meidän koira.
No eräs ilta sukulaiseni tuli 2 vuotiaan lapsensa kanssa meille kylään(eivät olleet ennen käyneet) .
Lapset olivat tuttuun tapaansa touhuamassa lattialla ja koira oleili siellä myös.
Tämä tuttavan 2 vuotias istui lähellä koiraa ja ihan nätisti kokeili sen turkkia.
Yhtäkkiä huomasin koiran ilmeen muuttuvan ja sillä sekunnilla se näykkäisi lasta.
Ei siis purrut vihaisena vaan kuono täristen yritti mah. Varovasti näykätä.
Tämän jälkeen poistui omalle paikalleen.
Mitä tästä nyt pitäisi ajatella? En ymmärrrä yhtään mitä tapahtui, koira ei ole koskaan tehnyt mitään vastaavaa.
Yleensä jos koira tuntee olonsa epämukavaksi tai haluaa olla rauhassa niin se ymmärtää mennä omalle paikalleen, miksi nyt ei lähtenyt?
Tällä 2 vuotiaalla on myös downin syndrooma, tuskin vaikuttaa mihinkään mutta pakko löytää joku selitys.
Aistiko koira lapsessa jotain erilaista ja pelkäsi ehkä? Voiko olla mahdollista?
Ongelmaa paisuttelee nyt mieheni, joka säikähti tätä tilannetta.
Hänen mielestään koiraan ei voi enää luottaa ja sen pitäisi kuulemma olla enemmän ulkona pihalla. Ja lapset eivät kuulemma saa olla enää samalla tavalla koiran kanssa. Pelkää että koira käy kiinni!!
Mitä tässä nyt pitää tehdä?
Tekeekö yksi näykky koirasta vaarallisen jos ei ole ennen tehnyt vastaavaa?
Pitääkö minun nyt olla varpaillaan kun koira ja lapset ovat samassa tilassa?
Vastaukset 26
Vanhimmat
Koira kyllä voi vaistota ja huomata kehitysvammaisen olevan erilainen, ja sellainen voi aiheuttaa koirassa pelkoa ja hämmennystä. Annoitteko koiran tutustua lapseen aiemmin? Annoitteko koiran haistella lasta ja lapsen koskea koiraan jo kun tulivat teille? Jos ette, miksi? Muutenkin lapsi on vieras, vieraiden lasten ei kannattaisi koskaan antaa koskea toisten koiriin, vaikka koirat olisivatkin lapsiperheissä.
Koiraa ei tule rankaista asiasta jälkikäteen, ei se enää ymmärrä miksi sitä pidettäisi pihalla enemmän eristyksissä. Se ei ymmärrä, miksi sen kuvitellaan olevan arvaamaton ja vaarallinen oman perheen lapsille.
Jos ette luota koiraan, etsikää sille uusi lapseton koti. Miksi rueta kiusaamaan eläintä eristämällä ja pitämällä sitä jonain hirviönä?
Tuollainen hysterisointi on aivan turhaa. Sinun ei tosiaankaan tarvitse olla varpaillasi kun koira on samassa tilassa, luoja sentään. Annatte koiran ja omien lastenne olla normaalisti, mutta pidätte huolen, että vieraat lapset jättävät koiran rauhaan.
Ole kiitollinen että sinulla on järkevä mies, joka reakoi tilanteeseen muutenkin kuin sanomalla : odotetaan nyt vaan rauhassa seuraavaa kertaa.
Ei ole mitään syytä lopettaa aloittajan koiraa.
Hei, selittäkääs koiranomistajat yks juttu joka tuli mieleen tätä ketjua lukiessa. Aloittaja kehuu koiraansa, miten lapsiystävällinen se on-tervehtii lenkillä ollessaan kaikki lapset. Sitten kuitenkin heti ensimmäinen vastaaja muistuttaa että lasten ei pidä koskaan antaa koskea toisten koiriin. Väkisinkin tulee mieleen että koirilla on oikeus tulla vieraan lapsen luo mutta lapsella ei ole oikeutta tulla lähellekään koiraa, joskus tuntuu että ei ole edes oikeutta kulkea "koirakon" ohi kadulla ihan vaan huomioimatta koiraa mitenkään. Nykyisin on enenevässä määrin lapsia jotka eivät halua tutustua jokaiseen vastaantulevaan koiraan, huonojen kokemusten säikäyttämänä tai ihan muuten vaan eivät halua. Koirilla on nykyisin paljon oikeuksia mutta entä ne velvollisuudet??? Omistajan velvollisuus lienee huolehtia siitä että lemmikki ei aiheuta minkäänlaista häiriötä kanssaihmisille.
En itse näe syytä miksi se koira pitäisi päästää tervehtimään kaikkia lapsia. Ei se nyt mikään "oikeus" ole mennä vieraiden lasten luo. Kaikki eivät sitä pidä ja se tulisi koiranomistajan muistaa.
Ap ei sanonut, että tervehtii KAIKKI lapset, vaan että ensin lapset. En itse käsitä sitä niin, että koira olisi kaikkien lasten tykö menossa, vaan että jos tulee joku kohdalle, pysähtyy, rupattelee, ihastelee, koira menee ensin mielinkielin lasten tykö.
No ei tietenkään ole oikeutta tervehtiä kaikkia vastaantulijoita, eikä niin tapahdukaan! Eipä ole tullut vastaan koirakkoa, jossa omistaja päästää koiransa tervehtimään yhtään ketään, yleensä koirat ei edes halua... Sen sijaan usein tapahtuu sitä, että lapset lähtee juoksemaan koirakon perään ja vanhemmat ei kiellä. Ei vissiin tule mieleen, että se tuntuu koirasta ihan yhtä pelottavalta kuin että sinun itsesi perään hyökkäisi joku täysin tuntematon ihminen, koira ei tee eroa onko se aikuinen vai lapsi. Monesti koirien mielestä lapset ovat jopa pelottavampia kuin aikuiset.
Joo kakarat on kamalii. Pelottavii otuksii. pitäs lailla kieltää kenenkään ottamasta moisii lemmikeiks. J amaksaa koiraihmisil ku ottaa koiran ja säästää yhteiskunnan kustannuksii!!!
Oletpas typerä. Etkö ymmärrä, että monen eläimen mielestä lapset on pelottavia, jos eivät ole tottuneet lapsiin? Lapset huutaa, riehuu, käyttäytyy hyvin eri tavalla kuin aikuinen ihminen tai sen puoleen mikään eläinkään. Mieti nyt itse miltä sinusta tuntuisi, jos joku ventovieras lähtisi juoksemaan yhtä-äkkiä perääsi, etkä tietäisi mitkä on hänen aikeet... Kenties tarttuisi sinuun kiinni lupia kyselemättä. Varmasti pelkäisit itsekin. Ihan samalta se tuntuu koirastakin, tai kissasta ja mistä eläimestä hyvänsä, jos joku juoksee perään tai kohti ja tarttuu kiinni, jos tarpeeksi lähelle pääsee.
Ei eläimet ymmärrä puhetta eikä ihmislapsen, usein edes aikuisen elekieltä niin hyvin, että tietäisivät ettei mitään vaaraa ole. Edes ihmiset ei aina ymmärrä toisiaan, varsinkin jos tulevat eri kulttuureista eikä ole ehkä yhteistä kieltä. Miksi nykyään niin monet odottavat eläimiltä enemmän kuin ihmisiltä? Kerro sinä se, kun yksi näistä pölvästeistä selvästi olet.
Yhteen aikaan oli ihmisen oma häpeä jos sai hevoselta tai lehmältä potkun, kissalta tai koiralta pureman - mitäs meni härkkimään varomattomasti ja lapsi sai nuhteet vanhemmilta tyhmästä käytöksestä eikä eläintä syytetty, koska ymmärrettiin että se on eläin. Nykyään jos joku eläimen omistaja yrittää jakaa tietoutta miten eläin pitäisi kohdata, ettei tule vahinkoja siitä loukkaannutaan.
Esim. Oulun suunnalla on nyt hevosihmiset joutuneet muiden hampaisiin, kun on hevosuhreilu -alueen pyöräteillä hevosen lantaa ja jokunen ratsastaja on kehdannut (hui kamala miten töykeää!) pyytää pyöräilijöitä ja rullaluistelijoita hiljentämään vauhtiaan hevosen kohdalla, pysähtymään ja antamaan hevosen mennä ensin. Tästä ollaan pöyristyneitä ja niin mielensä pahoittaneita, että miksi nuo ratsastajat on niin röyhkeitä kun tuollaista vaativat - nyyh! Eikä ole edes kakkalapiot matkassa ja tietkin sotketaan...
Ja ratsastajilla on vain tarkoituksena opastaa ihmisiä liikkumaan rauhallisesti hevosten läheisyydessä, ettei vahinkoja tule - sillä kun sellainen 600kg saaliseläin säikähtää ja pillastuu, niin siinä voi olla henki pois niin ratsastajalta kuin pyörällä tai kenties sauvojen kanssa ohi huitovalta rullaluistelijaltakin... Mutta tätähän ei ymmärretä, kun nyky -ihmistä ei saa neuvoa.
Jopa 600kg eläin säikkyy ja pelkää äkkinäisesti ja oudolla tavalla huitovaa ja riuhtovaa nopeasti liikkuvaa ihmistä, niin onko oikeasti niin vaikea ymmärtää, että koiraakin voi pelottaa? Uppoaako umpiluuhun tämä tieto sitten niin millään, vai oletko toivoton tapaus?
Mikä siinä on, ettei ihmiset osaa enää elää koirien kanssa?! Kun vähän näykkäisee niin ollaan jo pelkäämässä omaa koiraa, "onko se nyt vaarallinen!!!??" Tuossakaan ei mitään aggressiivisuuden merkkejä, miksi pitää rueta vouhkaamaan. Aivan kuin koira olisi jokin pehmolelu, unohdetaan että koira on ELÄIN, ja panikoidaan kun se jotain vähän tekee! Unohdetaan se oma vastuu täysin, ja syytetään eläintä arvaamattomaksi ja vihaiseksi, kun ei ymmärretä. Muiden lapsille tulisi sanoa EI, lasten ei ole pakko päästä koskemaan vieraisiin koiriin, etenkään mistään selästä, takapäästä, vaan suoraan edestä niin, että koira voi ensin haistella ja nähdä! Kyllä meilläkin kotona sanottiin aina, että älä mene sen koiran (karhukoira) lähelle kun se puree. Joskus puri ja joskus ei. Ei siitä mitään haloota nostettu. Lähinnä sain huudot, että miksi menin vaikka kiellettiin. Ei siitä koiraa voinut rankaista. Nykyään jo hampaiden näyttäminen (koira varoittaa) on niin hirveää, että koiria viedään piikille muka aggressiivisena, kun ei ymmärretä!
No perrkele siksi kun nää koiravihaajat levittää hysteriaansa meille toistaiseksi vielä terveille ihmisille, ja heikommat hölmöt rupeaa uskomaan... kyllä v-tuttaa tuo touhu. Terve järkikin sanoo että koirat on lemmikkejä ja harva niistä oikeasti on yhteiskuntaan sopeutumaton. Koiravihaajat vaan riehuu, ei niiden kannata antaa syövyttää meidän mieltä.
Itse en todellakaan pidä koiraa mitenkään arvaamattomana tai vaarallisena.
Mieheni oli vain tätä mieltä...
Kun vieraat tulivat kylään niin toimimme niin kuin aina ennenkin.
Eli ensin koira käsketään istumaan ja luvallani tulee sitten vieraita tervehtimään niin kuin teki nytkin.
En osannut todellakaan ajatella ettei tuo lapsi saisi koskea koiraamme kun meillä ravaa näitä muksuja harvasen päivä ja koira on aina pitänyt kaikista vaikka ei olisi ollutkaan tuttu ennestään.
Ärsyttää lähinnä tuo mieheni hysteeria!!!
Koira siis muutenkin viihtyy paljon pihalla, se ei ole sille mikään rangaistus.
Monesti itse raapii ovea ja haluaa ulos.
No, eipä tässä mitään ongelmaa ole. Eroat ukosta, jätät kakarat hänelle, mirluimmin et edes tapaa heitä enää koskaan vaan keskityt nyt ihanaan, normaaliin, kilttiin ja lutuseen koiraasi ja elät koissulisi kanssa onnellisena elämäsi loppuun asti.
Samaa mieltä että miehesi paisuttelee asiaa. Tuollainen näykkäisy koiran taholta on opettamista, arvelen, että koiranne myös hieman pelkäsi tai ainakin oudoksui poikkeavaa lasta. Oma koirani ainakin on epäluuloinen kehitysvammaista kohtaan, vaikka on muuten ihmisystävällinen.
Parempi tutustuminen poistaa ongelman. Yhdestä näykkäisystä tai murahduksesta ei muuten kiltti koira muutu arvaamattomaksi pedoksi.
Tässä näkyy, miten moni pitää koiraa vain leluna, iloisena hännänheiluttajana, jolla ei huonoa fiilistä ikinä saisi ollakaan. Ennen ei hysterisoitu koiran näykkäisystä vaan sanottiin, että antakaa lapset koiran olla rauhassa.
Pari kertaa saattaa vielä kokeilla reagoiko kukaan ja sitten vasta raatelee kunnolla.
Valitettavasti koira tuon tehtyään, usein uusii tekonsa.Voidaan kuvitella että koira pitää lapsista, mutta sitä se ei välttämättä ole.Ainakin vieraiden lasten kanssa ei kannata enää pitää.Omista, päätät itse, ja otat vastuun jos jotain kuitenkin käy.
Pötypuhetta. Jos koira puree lasta esim. puolustaakseen leluaan ja saa puremalla tahtonsa läpi SILLOIN on todennäköistä että se tulee jatkossakin turvautumaan puremiseen saadakseen haluamansa. Aloittajan kuvailemassa tilanteessa koira poistui itse paikalta heti näykkäisyn jälkeen eli se ei tavoitellut sillä mitään saati saanut sitä, tällöin ei ole mitään syytä olettaa ettäkö koira tulisi näykkäysemään enää uudestaan.
Kysy siltä "mieheltäs" että onko se mies vai pieni hysteerinen prinsessa...
kyselemään kun sen näkee suhtautumisesta jo heti, hysteerinen rinsessa pitsimekossa se on eikä mikään mies. Miehen tunnistaa siitä että suhtautuminen on "ennen tästä talosta lähtee akka kuin tuo pystykorva".
Jos koira luulee saavansa tehdä jotain tuollaista omistajan läsnäollessa,on jotain pahasti pielessä.Vähintäänkin koira pois jos tulee vieraita.Miehesi ei ole pätkääkään hysteerinen,ainoastaan realisti.Jos puree kerran,ja vielä noin hitaassa tilanteessa,josta se olisi voinut poistua,MIKÄÄN ei takaa etteikö se tekisi sitä uudestaan.Koiralla on paljon keinoja näyttää,jollei se halua jotain,sen ei tarvitse purra.Toki miettisin voisiko kyseessä olla jokin sairaus tai kipu?
Koira ei purrut, vaan näykkäisi. Kuvauksen mukaan koira tiesi tekevän väärin tai reagoi itsekin oudoksuen. Säikähtikö koira? Minun koira meinasi näykätä minua kynsien leikkuussa kerran, kun meni liikaa. Hampaat koski kättäni, mutta koira vetäytyi heti pian ja vältteli katsetta. Noh, ei aivan sama tilanne teillä ap, mutta kuvittelisin, ettei koirasi tiennyt tai nähnyt, että lapsi koskettaa sitä? Koira tuli yllätetyksi.
Minun mielestäni kyse oli siitä, että koira oudoksui down-lasta. Oma lapsista pitävä koirani alkoi pelätä kovasti kesken kaiken, kun downin syndroomaa sairastava pieni poika silitti sitä. Koira oli minulla kiinni ja ihan liki. Sain tilanteen rauhoitettua ohjaamalla lapsen silittämään koiraa pepusta kun samalla itse taputtelin sitä kaulasta ja lapojen kohdalta. Koira ei välttämättä heti tajua, että ihmisessä on jotain kummallista, vaan vasta hetken haisteltuaan ja katseltuaan. Tilanne on vaarallinen kaikille osapuolille eikä todellakaan ole koiran vika. Koira toimii oikeastaan täysin oikein ja luonnollisesti. Omistajan pitää ymmärtää olla varuillaan ja mieluusti pitää koira kokonaan poissa huoneesta, jossa on koiran mielestä jollain tapaa pelottava ihminen.
Hankaluus on tunnistaa, mikä kunkin koiran mielestä on pelottavaa. Omalle koiralle pelottavia ovat olleet tähän mennessä pari höpertynyttä vanhusta, liian vilkkaasti käyttäytyvä pieni poika (adhd) ja tuo yksi down-lapsi.
Muuten täysin samaa mieltä mutta sen sijaan että suosittelisin pitämään koiran kokonaan erossa "pelottavista" ihmisistä, suosittelen näyttämään koiralle ettei tässä ihmisessä ole mitään pelättää. Sitä kutsutaan sosiaalistamiseksi ja se on erittäin tärkeää mikäli haluaa koiran, jonka kanssa voi huoletta olla ja elää muiden ihmisten parissa ilman että tarvitsee pelätä että se puree jotakuta.
Kuulkaas hysteerikot (joilla ei ilmeisesti ole minkäänlaista kokemusta koirista). Koira TODELLAKIN vaistoaa ns.poikkeavan käytöksen tai ihmisen ja se on siitä pelottavaa. Oma koirani iltalenkillä rupesi kerran murisemaan kolmenkymmenen metrin päässä olevalle ihmiselle, joka ilmeisesti oli joku huumeveikko ja käyttäytyi/käveli kummallisesti. Enpä yhtään ollut pahoillani koirani käytöksestä. Tietenkin tämä on nyt huono vertaus, kun on kyse down-lapsesta, mutta kannattaa jatkossa tutustuttaa koira kaikessa rauhassa ja valvonnassa lapseen. En ihan tuollaisen näykkäsyn takia koiraa tuomitsisi! Ja tässä tapauksessa oltiin koiran "reviirillä" eli kotona, eikö?
Mitäpä jos antaisit miehellesi tälläisen näkökulman asiaan:
Sinä luet tyytyväisenä lehteä. Puolisosi tulee yrittämään vetää lehden kädestäsi saadakseen huomiosi jolloin sinä kevyesti läppäiset hänen kättään merkiksi siitä että haluat hänen lopettavan. Tulisiko puolisosi nyt pelätä sinua tai olla huolissaan sinun käyttäytymisestäsi lapsianne kohtaan?
Koirat ovat todella tarkkoja huomaamaan poikkeavuudeet ihmisissä (omani mielestä mm. humalaiset, kehitysvammaiset ja puhevikaiset ihmiset ovat epäilyttäviä kunnes toisin todistetaan vaikka muuten on todella avoin ja sosiaalinen koira kaikkia kohtaan) joten todennäköisesti tuo vieras lapsi on ollut koirallenne hämmentävä tapaus ja siksi koira näykkäisi. Mielestäni tuo ei tee koirasta yhtäkkiä sen vaarallisempaa omille tai muillekkaan lapsille kuin mitä se ennenkään on ollut ja mikäli koiran annetaan joskus rauhassa tutustua kyseiseen lapseen, näytetään koiralle ettei tässä ole mitään pelättävää, ei myös tuota kyseistä lastakaan kohtaan. Jos asiaa kuitenkin aletaan hysterisoimaan, eristämään koiraa lapsista ja jännittämään koiran ja lasten lähellä oloa tämä antaa koiralle kuvan että lapsissa olisi jotain pelättävää ja se saattaa pidemmän päälle tehdä koirasta "vaarallisen". Koiran omistajan asenne vaikuttaa merkittävän paljon siihen miten hyvin koira tulee muide, niin ihmisten kuin toisten eläinten, kanssa toimeen.
Koira muuten vaistoaa myös omistajansa mielialojen muutoksia ja tunteita eri tilanteissa. Kuten tälläkin palstalla ja tässäkin ketjussa tulee ilmi, monet koiranomistajat eivät pidä lapsista. Lapsi on heille vain outo, hallitsematon, pelottava ja inhottava luonnonvoima joka pelkällä olemassaolollaan häiritsee koiraa (koiran omistajaa) mm. viemällä ihmisten huomion puoleensa ja jättämällä koissulikoirulihauvelilutumussukan vähemmälle huomiolle. Kaikkienhan pitäisi ehdotomasti ja vain ja ainoastaan ihastella, huomioida ja lellitellä HÄNEN KORKEUTTAAN KOIRAA. Sitten jos vielä omistajalla on asennevamma eli kaikki erilaiset ihmiset-tummaihoiset, eri tavoin rajoitteiset, eri näköiset, eri tavalla käyttäytyvät ovat epäilyttäviä vihollisia (takuulla joku niistä on just se DH!!!) niin sopiipa vain ihmetellä miksi koirulikoissulihaukkulutumussukka murisee, rähisee ja näykkii. Mutta onhan hänbellä oikeus kun hän toteuttaa vain itseään, haluu vain leikkiä ja tutustua, omaa niin voimakkaan suojeluvietin...
Ja pointti oli mikä? Mitä yrität tekstilläsi saavuttaa? Ainakin näytit oman tyhmyytesi, et juuri mitään muuta.