Kysymys yurki3?
Miksi et bannaa tuota palstan puolihullua skitsofreenikko skeptikkoa??????
Miksi et bannaa tuota palstan puolihullua skitsofreenikko skeptikkoa??????
Taas palstan skitsoskrpo riehuu palstalla.
ryhdy hommiin
15121
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Koska kyse ei ole skeptikosta, vaan mieleltään pahasti häiriintyneestä henkilöstä, joka saattaa olla luotsi itse.
luotsiko hullu
Ei vain saata vaan on, mode, luotsinakin ainakin alkoholi palstalla, puskaluotsi tissu8. On myös kd-uskis. Pimee veikko jos kuka.
Välillä muka tiukka, sitten taas anelee jumalien armoa, ja hokee; jumalat rakastavat sinuakain. ikää kuitenkin 75v.
Luotsi on myös skepsis ryn jäsen eli aito skeponen!!
Valehtelet taas. Sama vajakki aina.
Sinä olet myös täysvajakki, ku roikut palstalla jatkuvasti kirjoittaen noita vajakkikommentteja.
Onkos sinulla niitä todisteita?
Mulle on jäänyt epäselväksi missä tuo kyseinen skitsoskrpo riehuu. Olisi mielenkiintoista tietää mitä tarkoitat. Laita linkki siihen keskusteluun tältä viikolta missä tuo tarkoittamasi hahmo riehuu. Äkkinäinen ei oikein ole perillä mitä tuo riehuminen tarkoittaa. Jos nuo JONKUN SKEPOFOBISTIN MÖLINÄT ISOILLA KIRJOITETTUNA edustaa palstan älyllistä keskustelua niin sitten ymmärrän.
Mee pelin eteen, niin palstan pahimman vajakki skreposen!!!
Joka esiintyy 1000 eri nimmarilla!
"Mee pelin eteen, niin palstan pahimman vajakki skreposen!!!"
Tosi hienoa ja selvää tekstiä.
Näyttäkää nyt ihmeessä missä viestiketjussa se skitsoskrpo taas riehuu.
Muussa tapauksessa jokainen voi taas tehdä omat johtopäätökset avauksesta.
Mee peilin eteen, niin palstan pahimma IDIOOTTISKREPOSEN IHAN ILMIELÄVÄNÄ JA ESIINTYY TUHANNELLA ERI NIMMARILLA SUOLTAEN AIVOPIERUJAAN PALSTALLE.
Tällaista riehumista minä juuri arvelinkin. Asia on tämän palstan osalta selvä.
Idiootit skepot riehuu kun pari fiksua vaihtoehtoilijaa yrittää keskustella vaihtoehtoisista hoidoista.
Palstahan on vaihtoehtoiset hoidot-yleistä. Sitä teidän älyllistä keskustelua ovat näköjään nuo isoilla kirjoitetut MÖLINÄT. Kirjoitukset antavat parhaan kuvan teistä vaihtoehtoilijoista. Todellista vaihtoehtoa.
Sitten tämä teidän idollinne EKP. Hän ei ole kirjoittanut sinä aikana kun olen tätä seurannut yhtään kirjoitusta vaihtoehtoisista hoidoista. Hän on ainoastaan haukkunut kaikkea mikä liittyy terveydenhuolto järjestelmään ja yleisesti ottaen yhteiskuntaan. Yhteenkään hänen väitteeseen hän ei ole pyynnöstäkään antanut perusteluja.
Kaikki yhteiskunnallinen ja muu älyllinen toiminta on hänen mielestään skepoilua. En ole päässyt selville mistä hänen katkeruutensa kaikkea vastaan johtuu.
Sille ISOILLA KIRJOITTAVALLE fiksulle en edes osaa kommentoida mitään.
EKP on varmasti hänestä ylpeä. Voikun Liisa Sulkakoski löytäisi vielä hänet valmistautuessaan seuraaviin edustavaaleihin, onhan hän oikein vaihtoehtoilun elävä esimerkki.
Tunnustat siis olevasi palstan pahin riehuja, suorastaan mölyapina ja vieelä kaiken lisäksi olet skeponen!
Allopaattinen lääketiede (koululääketiede) on Kuhnin kuvaamaa normaalitiedettä parhaimmillaan. Olemme kuitenkin lähestymässä hetkeä jolloin lääketieteessä tapahtuu paradigman vaihto ja sekavat teoriat saavat antaa tilaa uusille, todellisuutta paremmin kuvaaville malleille.
Murrosta pidättelee vielä hetken se tosiasia, että allopaattisen lääkebisneksen kannalta sen perustana olevan teorian heikkoudet ovat paremminkin siunaus kuin kirous. Mikäli allopaattinen lääketiede korjaisi perusteorioidensa heikkoudet, tuhoaisi se samalla oman tuottoisan liiketoimintansa.
Väitänkin, että allopaattinen lääketiede on tätä nykyä lähinnä tieteelliseksi hiottu menetelmä jonka avulla yksilö kyetään oireita peittelemällä saattelemaan pois homeostaasista.
Tämän jälkeen voidaankin siirtyä core-bisnekseen eli kontrolloimaan ja säätelemään saavutettua epätasapinotilaa kemikaalien ja kirurgian avulla. Kyseessä on siis nerokas bisnesmalli joka takoo rahaa sitä enemmän mitä suurempi osa kansasta saadaan ajautumaan pois homeostaasista.
Tämän pohjalta käy ymmärrettäväksi myös se, miksi allopaattinen lääketiede jatkuvasti vähättelee ruokavalion ja elämäntapojen merkitystä terveyden ylläpidossa sekä tukee ruokavaliosuosituksia joita noudattamalla homeostaasin ylläpitäminen on pidemmällä tähtäimellä lähes mahdotonta.
Allopaattinen lääketieteemme on liiketoiminnan ala joka takoo suuria voittoja homeostaasista sivuun ajautuneiden massojen tietämättömyyden kustannuksella.
Näillä voitoilla voidaan huoletta synnyttää tusinoittain parhaaseen katseluaikaan näytettäviä lääkärisarjoja sekä ”dokumentteja” joiden tarkoituksena on myydä allopaattinen inkvisitio massoille edistyksellisenä tieteenä.
Ikävä tosiasia kuitenkin on, että käynti allopaattisen lääkärin vastaanotolla jättää ongelmien alkusyyn lähes poikkeuksetta hoitamatta samalla kun niistä kertovat oireet pyritään piilottamaan jollain puoli-ilmaisella öljypohjaisella kemikaalilla jonka patenttitodistus, pseudotieteelliset tilastotutkimukset sekä ennen kaikkea massiivinen markkinointikoneisto on muuttanut ihmelääkkeeksi. "
Skeptismi ja psi - tiedettä vai turhaumia?
Seitsemisen vuotta sitten suoritti skeptismiksi kutsuttu mielipiteenmuokkausliike maihinnousun Suomen kamaralle, asiaan kuuluvan mainosrummutuksen saattelemana. Kun tulokkaalla on jo ollut aikaa osoittaa ominaislaatunsa, on sopiva hetki tarkastella, mitä sen rauhaan kuuluu. Aivan viime aikoina on Suomessa harjoitetun skeptismin julkisuuteen näkyvässä toiminnassa alkanut ilmetä merkkejä, jotka viittaavat siihen, että se on joutunut luopumaan ylevältä kalskahtavista ihanteistaan. Ovatko toiminnan tuloksettomuuden paljastuminen ja harhakuvitelmien haihtuminen tähän syynä? Skeptismin tutkimukselle se ei olisi mikään yllätys, sillä vastaavanlainen murrosilmiö on tuttu myös skeptisen liikehdinnän emämaasta Yhdysvalloissa. Ja aivan kuten Yhdysvalloissa aiemmin, niin myös Suomessa skeptismin otteet ovat nyttemmin selvästi kiristymässä. Kun tietää skeptismin "kovat", kylmyyttä henkivät, ateistiset ja materialistiset pohjavirtaukset, ei tämä kehitys lupaa hengenmaailmojen rajavaeltajalle varmaankaan sen parempaa kuin aikaisemminkaan. Ehkä on kuitenkin hyvä olla perillä tämän kummajaisen toimintatavoista ja tavoitteista; ken käärmeen tuntee, ei käärmettä pelkää.
Taikauskon ja epäuskon taivaallinen tanssi
Mitä skeptismi on? Siitä voisi varmaan kirjoittaa paksun kirjan, mutta oikeastaan tämän merkillisen lintusen alasampumiseen riittäisi mainiosti yksi ainoa asiantuntijalausunto: "Sen vuoksi rationalistit eivät vielä nykyäänkään myönnä minkäänlaisten parapsykologisten kokemusten olemassaoloa, koska se voisi murskata heidän maailmankuvansa". Koska se voisi murskata heidän maailmankuvansa. Carl Gustav Jungin, vuosisatamme suurimman ihmismielen tuntijan karut sanat eivät totisesti jätä tulkinnan varaa. Mutta ehkäpä skeptismiä - järkeisuskon viisastelevaa rintaperillistä - kannattaa katsoa hieman tarkemmin. Tehkäämme siis niin ja seuratkaamme kappaleen matkaa epäilevän älyn outoja harhapolkuja Salon Gahlinin kuolemattoman ajatelman hengessä: "Poikamies on mieshenkilö, joka oppii erehdyksestä, minkä muut miehet tekevät".
Skeptisyyden käsite kätkee monia vivahteita, mutta siitä voidaan erottaa kaksi pääsuuntausta. Julkisuudessa näyttäytyvän, varsin meluisasti ja usein kovin epäkorrektisti käyttäytyvän epäilemisen muodon voisi ristiä asenneskeptismiksi. Suomalaisen järjestöskeptismin "raamattu" Paholaisen asianajaja määrittelee sen seuraavasti: "Skeptisyys on asenne tai näkökulma, ei mikään uskonto eikä ideologia". Toista päämuunnelmaa voisimme kutsua asiaskeptismiksi. Tällöin on kysymyksessä se terve epäily, jota jokainen normaali ihminen vaistomaisesti noudattaa arkielämässään. Asiaskeptismi suhtautuu käsittelemiinsä ilmiöihin puolueettomasti, omaksumatta esitettäviin väitteisiin mitään etukäteiskantaa, asennetta tai näkökulmaa. Yhdysvalloissa käytävässä keskustelussa asenneskeptikkoja kutsutaan "kovan linjan skeptikoiksi" (hard-line skeptics) ja asiaskeptikkoja "kriittisiksi skeptikoiksi" (critical skeptics). Asiaskeptisessä terveessä epäilyssä ei ole mitään ihmeellistä eikä liiemmin tutkimisen aihettakaan, niinpä skeptismillä seuraavassa tarkoitetaan yksinomaisesti asenneskeptismiä.
Skeptismin jäljet voidaan johtaa siihen "Jumalan asianajajan" ja "Paholaisen asianajajan" väliseen vuoropuheluun, joka katolisen kirkon piirissä kehittyi eräänlaiseksi maanpäällisen vaelluksensa päättäneen "hyvän ihmisen" sisäänpääsytutkinnoksi pyhimyskuntaan. Katolisuus oli ja on edelleenkin valmis hyväksymään ihmeet, mutta Paholaisen asianajajan tehtäväksi tuli etsiä niille luonnollisia selityksiä. Tätä voidaan pitää skeptismin ensimmäisenä kehitysvaiheena: ihmeelle pyrittiin löytämään vaihtoehtoisia selityksiä, mutta ihmeen mahdollisuutta sinänsä ei torjuttu. Kun protestanttinen liike irtautui katolisuudesta, ihmeistä tuli sille valtapoliittinen valttikortti: se ei tarvinnut pyhimyksiä ja saattoi siten leimata ihmeet katolisuuteen kuuluvaksi taikauskoksi. Asettaessaan väitteet yliluonnollisten ilmiöiden olemassaolosta kokonaisuudessaan epäilyksenalaiseksi protestantismi tuli tahtomattaan toimineeksi "rationalismin savuverhona", kuten joku historioitsija on asian ilmaissut.
Orastava tieteellinen ajattelu toi skeptisyyteen 1600-luvun loppua lähestyttäessä uuden kerrostuman: ihmeiden luonnonlakien vastaisuuteen vedoten alettiin epäillä aiempienkin, jopa raamatullisten ihmeiden todenperäisyyttä. Satakunta vuotta myöhemmin skeptismi lopulta vakiintui nykyiseen muotoonsa sen tieteellisen kädenväännön myötä, minkä taivaalta putoilevat kivet (meteoriitit) saivat aikaan. Meteoriittien mahdottomuuteen uskova sveitsiläinen säätieteilijä Deluc tuli määritelleeksi skeptismin periolemuksen lähes täydellisesti todetessaan, että jos taivaalta tipahtaisi palava kivi hänen jalkoihinsa, hän myöntäisi kyllä nähneensä sen, mutta ei sittenkään uskoisi! Epäuskosta oli tullut ikään kuin nurinpäin käännettyä taikauskoa, kuten Goethe asian sattuvasti ilmaisi.