Seksuaalinen osa onnettumuudesta ilmenee haluna kokea välitöntä nautintoa.
Tämä jatkuva hetkellisen nautinnon kulttuuri on todellinen vain sellaista toimintaa tekevän päänsisällä. Mutta tämä on jo tunnettu ilmiö myös meidän yhteiskunnassamme.
Kun koko seksuaalinen kierre parisuhteessa pyörii hetkellisen nautinnon ympärillä. Silloin kyseessä on juuri emootioiden ja jännityksen kautta haettu hetkellinen nautinto. Tämä johtaa pidemmän päälle onnettomuuteen ja auheuttaa kärsimystä.
Samoin kärsimystä aiheuttaa inhimilliseksi rakkaudeksi muodostunut kiintymys rakkauden kohteeseen.
Ilmiön selitys on seuraavanlainen inhimillisen rakkauden kokemassa ilmiössä:
Kun ihminen näkee miehen tai naisen, niin siinä ilmenee hänen sisimmänsä rakkauden ruumillistuma. Sitten hän rupeaa pitämään tästä kohteesta, joka on selvä ärsyke. Sisimmässään hän tuntee rakkautta, mutta sitä hän ei näe että se rakkaus tulee sisältä. Ei ulkopuolelta minne hän sen heijastaa, ja siksipä hän itse rakastuneena rakastaa vain toista ei itseään. Niin miten siinä tilassa voi rakastaa toista, jos ei kykene rakastamaan itseään.
Tämä muuttuu sitten mieltymykseksi, että rakkauden kohdetta kohdellaan oman mieltymyksen emootiolla. Tämä emootio ilmentää jaktuvaa ylös alas liikettä. Se on merkki siitä että se ei ole rakkautta, vaan hetkellistä huumaa, johtaa ennemmin tai myöhemmin kärsimykseen.
Tästä näkeekin sen karmean totuuden, että rakkaus ei ole helppoa. Se vaatii äärimmäistä taitoa ohjata sitä sen luontaisella olemuksella, joka ei tunne ehtoja, eikä käytä emootioita millään tavalla. Heti jos mieli ottaa hallinnan tästä rakkaudesta, niin se muuttuu epäaidoksi emootioksi. Joka on epätosi rakkauden korvike. Jonka tunnistaa siitä, että se on hetkellinen mieltymys ja sen jälkivaikutuksen kautta ilmentyvä kärsimys/kriisi parisuhteessa.
Jos haluaa opetella rakastamaan ilman ehtoja. Niin mielen ja järjen yhteinen sävel täytyy vaientaa. Sen kahden elementin aiheuttama coctail on puhdasta myrkkyä. Joka on alussa epäaitoa rakkauden korviketta, joka myöhemmin johtaa onnettomuuteen ja kärsimykseen.
Vinkkinäpä kuunnelkaa Zencafen "Helvetisti järkeä" levyä. Tässä levyllä on hyvin paljon rehellisen olemuksen kautta kirjoitettuja lyriikoita arkisen parihuhde- elämän tiloista. Pikemminkin vain sellaisista epäaidoista tiloista, joihin löytää vastauksen kun vain kuuntelee sisintään.
T. Teemu
Jos on mitään kysyttävää niin kysy, kerro, jos nämä jutut menivät liian proffamaisiksi järjistelyiksi. Kuitenkaan en ole mikään lisensiaatti tai professori. Haluan olla avuksi näissä tavanomaisissa asioissa. Jotka kyllä tavalla tai toisella kuuluvat jokaisen ihmisen elämään.
Tämä jatkuva hetkellisen nautinnon kulttuuri on todellinen vain sellaista toimintaa tekevän päänsisällä. Mutta tämä on jo tunnettu ilmiö myös meidän yhteiskunnassamme.
Kun koko seksuaalinen kierre parisuhteessa pyörii hetkellisen nautinnon ympärillä. Silloin kyseessä on juuri emootioiden ja jännityksen kautta haettu hetkellinen nautinto. Tämä johtaa pidemmän päälle onnettomuuteen ja auheuttaa kärsimystä.
Samoin kärsimystä aiheuttaa inhimilliseksi rakkaudeksi muodostunut kiintymys rakkauden kohteeseen.
Ilmiön selitys on seuraavanlainen inhimillisen rakkauden kokemassa ilmiössä:
Kun ihminen näkee miehen tai naisen, niin siinä ilmenee hänen sisimmänsä rakkauden ruumillistuma. Sitten hän rupeaa pitämään tästä kohteesta, joka on selvä ärsyke. Sisimmässään hän tuntee rakkautta, mutta sitä hän ei näe että se rakkaus tulee sisältä. Ei ulkopuolelta minne hän sen heijastaa, ja siksipä hän itse rakastuneena rakastaa vain toista ei itseään. Niin miten siinä tilassa voi rakastaa toista, jos ei kykene rakastamaan itseään.
Tämä muuttuu sitten mieltymykseksi, että rakkauden kohdetta kohdellaan oman mieltymyksen emootiolla. Tämä emootio ilmentää jaktuvaa ylös alas liikettä. Se on merkki siitä että se ei ole rakkautta, vaan hetkellistä huumaa, johtaa ennemmin tai myöhemmin kärsimykseen.
Tästä näkeekin sen karmean totuuden, että rakkaus ei ole helppoa. Se vaatii äärimmäistä taitoa ohjata sitä sen luontaisella olemuksella, joka ei tunne ehtoja, eikä käytä emootioita millään tavalla. Heti jos mieli ottaa hallinnan tästä rakkaudesta, niin se muuttuu epäaidoksi emootioksi. Joka on epätosi rakkauden korvike. Jonka tunnistaa siitä, että se on hetkellinen mieltymys ja sen jälkivaikutuksen kautta ilmentyvä kärsimys/kriisi parisuhteessa.
Jos haluaa opetella rakastamaan ilman ehtoja. Niin mielen ja järjen yhteinen sävel täytyy vaientaa. Sen kahden elementin aiheuttama coctail on puhdasta myrkkyä. Joka on alussa epäaitoa rakkauden korviketta, joka myöhemmin johtaa onnettomuuteen ja kärsimykseen.
Vinkkinäpä kuunnelkaa Zencafen "Helvetisti järkeä" levyä. Tässä levyllä on hyvin paljon rehellisen olemuksen kautta kirjoitettuja lyriikoita arkisen parihuhde- elämän tiloista. Pikemminkin vain sellaisista epäaidoista tiloista, joihin löytää vastauksen kun vain kuuntelee sisintään.
T. Teemu
Jos on mitään kysyttävää niin kysy, kerro, jos nämä jutut menivät liian proffamaisiksi järjistelyiksi. Kuitenkaan en ole mikään lisensiaatti tai professori. Haluan olla avuksi näissä tavanomaisissa asioissa. Jotka kyllä tavalla tai toisella kuuluvat jokaisen ihmisen elämään.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Miten voisit neuvoa haluaisin kysyä sinulta pari asiaa.
Tarkoitan tältä aiheelta!
Sinä hetkenä ´kun on rakastunut onkin saman tien rakastunut yleensä kaikkeen, mikä osaltaan todistaa väitteesi, että rakkaus tulee itsestä ei ulkopuolelta. Rakkaus vain etsii kohteen. Alkaa näkemään epämiellyttäviltäkin tuntuneissa henkilöissä persoonallisia ja huvittaviakin piirteitä ja katselemaan maailmaa rikkautena.
Kyllä silloisena hetkenä kyllä rupeaa suhtautumaan kaikkeen eritavalla. Mutta tärkeintä on tiedostaa, että tämä tunne tulee sisältä päin. Ei ulkoa.
Joten 1 rakkauden kohde ei voi pitää sitä yllä. Vaan ainoastaan itse tunteen kokija!
Mikä huvittavinta olen etsinyt kohteen henkilöstä, joka on ollut vain paperilla kuva ja yksi onneton lapsuuden aine. Suuri salaisuuteni. MINUN. Todellakin, jos joskus on pakottava tarve löytää rakkaudelle kohde niin sen löytää vaikka mistä.
Kuvitelman kanssa on jopa helpompi elää kuin todellisen ihmisen. Uskon silti, että meillä jokaisella on jotain annettavaa toisillemme ja se on elämän tarkoitus.