muuta kuin satunnaisen tunnisteen joskus. Se on ainoa keino osoittaa että ajattelen häntä. Ei täällä jaksa keskustella randomien kanssa. Ja kyllä, kaipuuta on, eikä sille mitään voi. Väärinhän se on kaivata ja antaa toivoa vailla lunastamisen mahdollisuutta, mutta luulenpa että siihenkin leikkiin tarvitaan kaksi. Jos toinen ei antaisi mitään merkkejä, olisi helpompaa lopettaa.
En juurikaan kirjoittele enää
m->n
21277
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Itse teet hallaa itsellesi ja nykyiselle suhteellesi jäämällä tänne. Ehkä se toinen ei lue näitä tai omi itselleen. Ajattelee sinun unohtaneen ja pitää sitä oikeana ratkaisuna.
Kuinkahan mones kerta oot hokenut
Aika monta varmaan?
Mäkin hoen, eilen kävin viimeksi aamulla :)..vai oliko se toissapäivänä..
Tänä päivä varattu irl!
muutama kk sitten yhteisvastuullista diiliä, no eihän siitä mitään tullut...
Jos sulla nimessä kun kirjaimia keskellä...voisit olla se...
Mä mietin tätä. Sä rakastat palstaa. Mä en. Se on varmaan mun mentävä pois.
Ja jos meen niin sittenkö jäät?
En tiedä. Kyllä se on minunkin aika vieroittautua täältä. Riippumatta siitä jäätkö vai et.
Sitä paitsi sä olet varattu. En halua kenenkään varatun täällä itselleni kirjoittelevan. Hyvässä enkä pahassa. Ei se ole sitoutumista, jos viettää aikaa täällä toinen ajatuksissaan. En olis myöskään halunnut niin itselleni tehtävän. Kyllä siihen pitää voida luottaa, että se toinen on lojaali täällä ja irl.
Jos et halua, se on helppoa, et kirjoita, tai muutenkaan esitä kiinnostunutta. Siitä tiedän että leikki on loppu.
Se on loppu. En esitä kiinnostunutta. En täällä enkä muualla. Voi hyvin. Unohda minut.
Tapana ei ole unohtaa, se olisi tunteidensa kieltämistä, mutta jätän kyllä rauhaan jos siitä annetaan selkeät merkit irl.
Platoniseenko suhteeseen olisit minut halunnut loppuiäksi vangita?
Samanlainen tilanne minulla,mutta olen nainen, varattu ja täysin valmistautumaton siihen, mitä elämä eteen heittää, puolustuskyvytön Amorin oikkuihin..omia teinejäni lohdutellut rakkaushuolissa ja aivan epätodennäköistä, että itsekin pyristelemässä tunnepauloista irti, niin vain kävi.Joutunut toteamaan että tunteille ei mitään voi, mutta sille, mihin ne johtaa, paljonkin. Toivottavasti...tää voi olla pötypuhetta, jos hänet vielä kohtaisin. Johtotähtenä ajatuksissa kuitenkin, rakasta lähimmäistäsi, niin kuin itseäsi.En ikinä haluaisi vaurioittaa hänen liittoaan ja perhettään enkä omaanikaan. Keskustella hänen kanssaan, oli kuin hetki syvää lepoa, virkistävää kiireisen arjen piirityksessä.Kiitos niistä hetkistä ja kaikkea hyvää toivon Sinun elämääsi.
Tietääkö se sun kohteesi edes, että olet varattu eikä mitään mahiksia ole?
Ja mistä tiedät ettei hänkin kirjoittele tänne yhä vain harvemmin. Ristiriitaista muuten kun haluat lopettaa mutta silti kirjoittelet tänne kaikenlaisia kauniita toivotuksia sun muita. Vaikka mielestäni on hyvä ajatus lopettaa ja keskittyä siihen ihmissuhteeseen mikä on ja antaa toisen toipua rauhassa ja mennä myös eteenpäin.
Miten sitten pitäisi lopettaa, tylysti ja kylmästikö ihmistä kohtaan, jota kunnioitan ja arvostan, hänen ajatuksiaan, kaikkea hänessä. Ja mikä pitäisi lopettaa -kyse on yksipuolisesta tunteesta, minun ihastumisesta/rakastumisesta, joka on raastava tunne, kun se ei voi johtaa mihinkään -siksipä olen Ikävä palstalla -ja täällä oleminen on se asia, joka pitää lopettaa hyvän sään aikana.
Tämä vastaus olikin aloittajalle. Jos hänellä on ihmissuhde joka estää häntä kohtaamasta tuota toista irl. voisi olla kaikille osapuolille parempi jotenkin jatkaa eteenpäin yhteisellä päätöksellä. Ja kyllä kauniiden kirjoitelmien kirjoittaminen on ristiriitainen viesti, se voi saada toisen luulemaan että toiveita muustakin kuin kirjoittelusta täällä olisi.
Täällä tunteiden huhuilu menee hukkaan. Todellisessa elämässä ihmissuhteita päättyy ja ihmissuhteita syntyy.
Päivänjatkoja
En minäkään..olen itse asiassa menossa myöhäiselle päikkäreille, ihan poikki..on sellainen projekti menossa.