Tulevaisuuden Suomi, jos kokoomus saa päättää

Ja jos töitä ei ole, voi yrittää. Kokoomuslandiassa jokainen onkin yrittäjä, joka neuvottelee sopimuksensa työnantajaosapuolen kanssa. Jokainen voi myös piilottaa varansa hallintarekisterin turvin holding-yhtiön pöytälaatikkoon veroparatiisiin. Siis, jos rahaa on. Jos ei pysty myymään tarpeeksi edullisesti, joutuu tekemään ilmaiseksi, koska onhan ”kaikki työ (myös palkaton toim. huom.) arvokasta”.

Köyhyys- tai syrjäytymisriski koskettaa tällä hetkellä 854 000:ta suomalaista. Samaan aikaan Ministeri Räty ihmettelee, kuinka moni suomalainen nyt tienaa alle 2 100 euroa kuussa? Pian ministerille selvisi, että puoli miljoonaa. Kaikista tulonsaajista luku on 54 prosenttia ja 2 600 euroa tienaavien kohdalla 60 prosenttia. Tällä hetkellä ministerin palkkio on 9 261,55 euroa.

Yksi köyhyysrajan rajamaastossa keikkuva ryhmä ovat eläkeläiset. Vaikka työllisyysluvut ovat ennätyssynkät, eläkeikää nostetaan. Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi epäili kesäkuussa Rakennusliiton verkkosivulla ilmestyneessä blogissaan, että palkansaajajärjestöt ovat sopineet kaikessa hiljaisuudessa eläkeiän nostosta. Kokoomuslandiassa ei eläkeikää eikä työaikoja tunneta. Vapaus on yrittää hautaan saakka.

Jos ei jaksa ihan niin pitkään, voi mennä sairaalaan. Siis, jos on rahaa, sillä julkisen sektorin terveydenhuolto on köyhille, leikkausten kurjistama ja rikkaat käyvät yksityisissä luksussairaaloissa. Aina voi toki valittaa, mutta eipä ole oikeusturvaakaan. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson kysyi vastikään Ruotsalaisen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Turussa: "Haluammeko, että Suomi tulee tunnetuksi valtiona, joka ajaa alas oikeusturvaansa.”

On tärkeää muistaa, että kokoomuslandia ei ole hyvinvointivaltio vaan hyvinvointiyhteiskunta. Ero on siinä, että hyvinvointiyhteiskunnassa köyhistä ja hädänalaisista ei huolehdi valtio vaan yhteisö. Yritysmaailma korvaa valtiorahoitteisen yliopiston turhat humanistiset oppiaineet ja hyväntekeväisyys sekä lahjoitusvarat täyttävät lastensairaalat keskoskaapeilla. "Ihmisroskat" katoavat katukuvasta, sillä kuka köyhään ja rumaan investoisi? Luonnonlaki, kuten on Stubbin mukaan kokoomuksen galluptuloskin.

Pääministeri totesi linjapuheessaan, että: ”2010-luvulla ei ole olemassa yhtä suomalaista unelmaa, vaan jokainen suomalainen haluaa elää omaa unelmaansa”. Jyväskylässä vuonna 2012 julkaistun pro gradu -tutkielman mukaan ”kansalaisten mielipide on hyvin yhtenäinen; suomalaiset kannattavat laajaa hyvinvointivaltiota”. Vaikka kokoomuksen johdon ehdotuksia kannattavat hädin tuskin enää omatkaan, puolue on Suomen suurin. Se pistää miettimään, onko kokoomuksen suvereeni tiedotus- ja pr-osaaminen ainoa syy Suomen valitsemaan suuntaan?

Itse suuntaan Turkuun. Kuuntelen junassa kaksi riviä taaempana istuvaa herrasmiestä, joka puhuu kovaäänisesti puhelimeen. Tämä on mitä ilmeisimmin kokoomuksen eduskuntaryhmän jäsen. ”Verkot ovat vesissä” ja ”eteenpäin” mennään. ”Verkostoja”, perkele. Nämä ihmiset elää oikeasti näin. Joka päivä. Kokoomus on Suomen suurin puolue ja ennen pitkää sen politiikka tulee realisoitumaan.

Kuuntelen aikani myyntipuhetta ja luen STTK:n Aula Researchilla teettämää kansalaistutkimusta, josta käy ilmi, että 61 prosenttia vastaajista haluaa kulutusta ja investointeja lisääviä toimenpiteitä. Ainoastaan 20 prosenttia kannattaa leikkauksia. Silti vallassa on pääministeri, joka lupaa elvytyksen sijaan "kiristyksiä", ”verta, hikeä ja kyyneleitä”.

Äänestäjien arvomaailma ja hallituksen politiikka eivät kohtaa. Siinä on ongelmansa. Ex-pääministeri Jyrki Kataista lainaten: ”…Luottamus poliittisen järjestelmän uskottavuuteen on varmasti monen silmissä horjunut. Toisaalta meillä on tutkimuksia, joiden mukaan luottamus ei ole horjunut, koska se ei ollut alun perinkään kovin korkealla.”

Artikkeli on tämän päivän City-lehden artikkelista.

"Toinen kohu liittyy Rädyn lääkärintoimessaan tekemiin verojärjestelyihin. Yle paljasti tänään, että Räty muunsi vuosina 2006–2009 sivutyönsä tuloja verottomiksi osingoiksi sijoitusyhtiönsä avulla. Käytäntö on laillinen, mutta laajalti kyseenalaistettu."

Todelliset rikolliset ovat yhteiskunnan suojeluksessa, kuten viranomaiset ja varakkaat veronkiertäjät, joiden verokikkailut ovat laillistettuja, jokin moraalisesti erittäin arveluttavaa toimintaa.

Suurimmat veronkierrot tapahtuvat kuitenkin laillisesti, vaikka harmaasta taloudesta rangaistaan vain taviskansalaisia siitä huolimatta, että heidän maksamattomat veronsa ovat pisara meressä edelliseen ryhmään verrattuna.

Lait eivät tosiaan ole kaikille samoja. Se, mikä pienituloiselle on rikos, ovat päättäjät tehneet lailliseksi suurituloisille.

Mutta lopulta kokoomusideologia tarvitsee köyhiä moneen, eikä vähiten myös lastensuojelussa.